André Linman

Tilu lilu. André Linmanilla on kymmenen kitaraa ja tusina pehmoleluja. Kitaroista hän vielä joutuu maksamaan.

Sturm und Drang on haalinut vajaassa vuodessa tuhansia faneja, kymmeniä pikkuhousuja ja platinalevyt, mutta se ei riitä yhtyeen keulakuvalle André Linmanille. Mikä tätä vaasalaista 15-vuotiasta teiniä oikein vaivaa?

Sain keikan jälkeen yhdeltä tytöltä pinkillä karvalla päällystetyt käsiraudat ja kortsuja. Se oli aika hämmentävää", ihmettelee Sturm Und Drang -yhtyeen laulaja André Linman.

Ihmettelyä riittää. Vaikka Linman ja muut bändin jäsenet ovat vasta 15–16-vuotiaita, Sturm Und Drang on jo noussut yhdeksi Asko Kallosen ja levy-yhtiö Helsinki Music Companyn kruununjalokiveksi. Ammattimainen soittotaito, Andrén lapsenkasvoinen karisma sekä loistavat biisit ovat iskeneet niin rokkipoliisien kuin teinityttöjenkin tajuntaan. Keikkoja on kertynyt jo lähes sata, ja toukokuussa 2007 julkaistu debyyttialbumi Learning to Rock ponnahti heti ilmestyttyään Suomen virallisen albumilistan kolmoseksi. Tammikuussa myynti rikkoi 30 000 levyn platinarajan. Vetoapua on antanut Indian-single, joka on ensimmäistä listaviikkoaan lukuun ottamatta pysynyt tiukasti kympin kärjessä, parhaimmillaan ykkösenä. Siis onko tämä joku hevi-Gimmel vai mistä on kyse?

Talvinen helmikuun iltapäivä Vaasan keskustassa. 58 000 asukkaan yliopistokaupunki markkinoi itseään "merellisenä menestyjänä", mutta musiikkimaailmalle sillä on ollut ennen Sturm und Drangia tarjota vain kolmen soinnun ihme Klamydia. André istuu isänsä Patrick Linmanin pakettiauton takapenkillä ja rummuttaa hermostuneesti reisiään. Huppariin, farkkuihin ja tennareihin pukeutunut poika ei näytä siltä musiikkivideon uhmakkaalta hevarilta. Hupun alta pälyilevä katse on yhtä levoton kuin loputkin murrosiän riivaamasta vartalosta. Läheltä voin erottaa toisessa kulmakarvassa olevan arven.

"En kadulla kävellessäni ajattele olevani kuuluisa, mutta aina kun pääsen lavalle, tuntuu tosi coolilta."

Isä-Linman toimii bändin managerina ja autokuskina. Hän on itsekin muusikko, mutta viimeisimmän ison rahan poppisprojekti Place-2-Go’n kariuduttua vuonna 2001 hän on pysytellyt musiikkimaailman kulisseissa, ja tehnyt muun muassa biisejä Euroviisuihin.

"Bändi ei vain menestynyt, ja olimme aika vanhojakin. Niinpä päätin alkaa muihin hommiin", Patrick toteaa.

Sturm und Drangin kanssa hän on häärännyt alusta lähtien. Ratkaiseva käänne tapahtui puolitoista vuotta sitten.

"Kuulin poikien ekaa äänitystä, ja se oli aivan uskomaton."

Biisi oli DIOn Rainbow In The Dark.

"Ajattelin, että jos saataisiin oikea biisi ja tuottaja, niin jutusta voisi tulla jotain. Lähetin demon vain Asko Kalloselle, mutta vähän ajan päästä kaikki muutkin levy-yhtiöt Ruotsista asti alkoivat soitella. Huhu oli kulkenut."

Älä himoitse lähimmäisesi kitaraa

Sturm Und Drang solmi kansainvälisen levydiilin jo viime vuoden syksyllä saksalaisen GUN-Recordsin kanssa, jonka tallissa on muun muassa My Chemical Romance. Ulkomailla Sturm und Drang on myynyt vasta noin 20 000 levyä, mutta bändillä on kuitenkin takanaan 20 keikan Euroopan kiertue Apocalyptican kanssa.

"Opettajat ovat vihaisia, kun ollaan poissa koulusta", André myöntää.

Yläasteen jälkeen hän haluaisi jatkaa vain musiikin parissa.

"Ei huvita istua koulussa taas seuraavaa kolmea tai neljää vuotta. Ei koulu ole koskaan ollut vaikeaa, mutta se ei vaan kiinnosta. Se ei ole hauskaa", kertoo kasin oppilas.

HMC-levy-yhtiön Niko Nordström (tietenkin) hehkuttaa bändillä olevan loistavat tulevaisuudennäkymät edessään, mutta ei suostu kertomaan, onko bändin ympärillä pyörinyt hype jo konkretisoitunut myös taloudellisesti.

"Auton saisin ostettua, mutta asuntoa en", André paljastaa vaivoin.

Eli summat eivät päätä vielä huimaa, sillä Vaasan keskustassa parinkymmenen neliön yksiökin maksaa 60 000 euroa.

HIM voi saada yhdestä festarikeikasta vaasalaisen yksiön verran, mutta Sturm und Drang painii vielä toistaiseksi eri sarjassa. Suomessa tunnetulle bändille voidaan Nosturin apulaisjohtaja Eeka Mäkysen mukaan maksaa keikasta 10 000 euroa. Nousussa olevan bändin keikkaliksa voi olla esimerkiksi viisituhatta euroa, josta pari tonnia menee juokseviin kuluihin, keikkamyyjälle sekä miksaajien ja muun henkilökunnan palkkoihin. Rokkarin työ on ympärivuorokautista, joten tuntipalkka ei päätä huimaa. Ulkomaankeikat ovat pari ensimmäistä vuotta usein pelkkää promootiota eli rahoiksi ei niilläkään lyödä.

Levy-yhtiö puolestaan maksaa bändeille myydystä levystä arviolta kymmenisen prosenttia, sopimuksesta riippuen. Tämä raha jaetaan bändin kesken, Sturm und Drangin tapauksessa kuudelle henkilölle, koska Patrick on sopimusten mukaan yksi jäsenistä. Palkkio ei muodostu kaupan myyntihinnasta, vaan levy-yhtiön ulosmyyntihinnasta, joka on 15–18 euroa. Pikaisella laskutoimituksella jokainen Sturm und Drangin jäsen on saaneet platinamyynnistä noin 8 500 euroa käteen. Levymyynnillä pääsevätkin rikastumaan lähinnä säveltäjät ja sanoittajat.

André myöntää bändin poikien vertailevan keskenään, paljonko rahaa on pistetty haisemaan. Keulakuva saa enemmän kuin muut, koska biisit ovat hänen nimissään. Gramexin soittajille maksamien palkkioiden lisäksi hän saa biisien säveltäjänä ja sanoittajana Teostolta kaksi kertaa vuodessa potin.

"En ole tähän mennessä saanut paljon enempää kuin muutkaan, mutta tulen saamaan varsinkin Indianista soittokorvauksia. Luulen, että muut ovat siitä vähän kateellisia. Mutta he ymmärtävät, että rahat saa se, joka on biisin tehnyt. Kyse ei kuitenkaan ole rahasta, vaan tärkeintä bändille on hyvät biisit", André vakuuttaa.

Andrén äiti, Vaasan Ylellä työskentelevä Haiju Linman on perustanut poikansa rahaliikennettä varten oman yhtiön.

"Silloin tarvitsee maksaa vähemmän veroja. Jos äiti ei pitäisi rahoistani huolta, olisin varmaan jo käyttänyt ne kaikki", André selittää.

Minibaari, suihkuun mars!

André Linmanilta taittuu englanniksi laulaminen, mutta suomea hän ei juuri puhu.

Sturm Und Drangin se kaikkein pyhin, treenikämppä, sijaitsee teollisuusrakennuksessa kolmisen kilometriä Vaasan keskustasta. Huone on sotkuinen, seinällä roikkuvat Gunnareiden ja The Doorsin kangasliput. Seinistä yksi on verhoiltu muumikankaalla, ja pöydän alla on läjä faneilta saatuja pehmoleluja.

"Niitä taitaa olla lisääkin tuolla jossain", André huitoo.

Riisuttuaan takkinsa hän hyörii hetken levottomana, mutisee pari kertaa "shit", "fuck" ja hyökkää kitaravahvistimensa kimppuun. Patrick istuu sivummalla ja näpyttelee tekstiviestejä.

André esittelee uutta kitaravahvistintaan ja sukii hermostuneesti hiuksiaan.

"Ostin tämän juuri, ja käyn täällä päivittäin säätämässä. Tässä on paljon nappuloita, yritän ottaa niistä selvää. Ostan melkein joka päivä tähän uusia tarvikkeita", André selittää, ottaa piuhan, kiinnittää kitaran vahvistimeen ja aloittaa tilutuksen. Välillä teini vajoaa omiin maailmoihinsa, mutta on taas hetkessä suu vaahdossa.

"Haluan saada lisää keikkoja ja faneja. Ajattelen soittamista koko ajan", hän sanoo.

Jatkuva treenaaminen ja keikkailu voisivat käydä työstä, mutta Andrélle se on elämäntapa. Sen kertoo jo kymmenen kitaraakin.

"Mutta toisella kitaristilla on niitä 16, koska hän saa Gibsonilta kaiken ilmaiseksi. Mä joudun maksamaan kaiken itse, siksi mulla on vähemmän kitaroita. Olen soittanut ESP:lle ja sanonut, että mäkin haluan kitaroita ilmaiseksi! Mutta ne ovat sanoneet, että pitäisi olla kuuluisampi. Niin kuin The Rasmus tai Children of Bodom."

Treenitilan seinällä roikkuu myös pari faneilta saatua lakanaa, joihin on ommeltu poikien kuvia ja iskulauseita. André valittelee, että joutuu välillä hankaliin tilanteisiin, koska on liian mukava faneilleen.

"Kerran pari tyttöä oli saanut Jepeltä (kosketinsoittaja) puhelinnumeroni ja he soittelivat koko ajan. En saanut sitä itse loppumaan, joten laitoin tyttöystäväni ja Alexin (kitaristi) vastaamaan puhelimeen puolestani. Tyttöystäväni ei pidä tästä, mutta hän yrittää olla ajattelematta asiaa."

Pojille on heitelty keikoilla myös pikkuhousuja.

"Emme olisi halunneet ottaa niitä, mutta roudarit laittoivat ne meidän mukaamme", André sanoo.

Ulkona hän osoittaa viereistä rakennusta.

"Tuolla on meidän naapuri, Laten taksit. Se haastoi meidät kerran oikeuteen, koska vietiin toi yksi metallitolppa treenikselle. Se oli kuvannut kaiken kameralla. Se vihaa meitä!"

Hyppäämme takaisin pakettiautoon ja André jatkaa takapenkiltä:

"Kerran pistimme Suomessa hotellihuoneen remonttiin. Veimme minibaarin ja vuodevaatteet vessaan ja panimme veden valumaan. Heittelimme sämpylöitä seinille ja märkää vessapaperia toistemme päälle ja laitoimme juustoa vessanpöntön ympärille."

Siivous tuli maksamaan 500 euroa.

"Ja siivooja alkoi itkeä, kun näki sotkun", André kertoo, ja Patrick naureskelee vieressä.

Andrén äiti sanoo sekoilun liittyvän pojilla tiettyyn ikään.

"He ovat hyviä poikia", hän vakuuttaa.

Äiti-Linman ei ole muutenkaan Andrésta huolissaan, vaikka tämä rellestää ympäri Eurooppaa.

"André osaa nykyään huolehtia itsestään. Bänditouhu on tehnyt hänestä paljon aikuisemman."

Tosin André ei ole asiasta niinkään varma.

"Meitä arvostetaan kuten muitakin muusikoita ja meidän odotetaan käyttäytyvän kuten aikuiset. Mutta keskenämme olemme edelleen pikkulapsia."

Isän, pojan ja bändin nimeen

André vietti kolme ensimmäistä elinvuottaan Ruotsissa. Perhe asui kerrostalossa Tukholman lähellä Upplands Väsbyssä, noin 38 000 asukkaan kunnassa. Vanhemmat erosivat Andrén ollessa 8-vuotias, ja nykyään André asuu äitinsä luona pikkuveljen ja kahden kissan kanssa. Musiikki on ollut veressä lähes syntymästä saakka.

"Annoimme Andrélle lahjaksi rummut tämän ollessa vuoden ikäinen. Siitä se lähti", Haiju-äiti muistelee.

Pienenä André lauloi Mr.Bigin Wild Worldia, ja diggaili Leningrad Cowboysia. Kitaratunnit hän aloitti 12-vuotiaana äitinsä kannustamana. Muusikon poika tiesi jo silloin paljon musiikista ja halusi ensimmäiseksi opetella soittamaan Judas Priestin biisin Breaking the Law.

"Aluksi tarkoitus oli saada vain Andrélle tekemistä, mutta hän alkoi harjoitella tosissaan ja oppi nopeasti. Huomasin heti, että tosta voisi tulla jotain, jos hän vain jatkaa", silloinen kitaransoitonopettaja, The Bullets

-bändin Markus Granfors kertoo.

Sturm und Drang perustettiin vuonna 2004. Patrick on ollut alusta asti mukana bänditouhuissa.

"Yhdessä tekeminen on heille molemmille tärkeää", Haiju sanoo.

André viihtyy isänsä kanssa eikä usko muidenkaan haluavan toista manageria.

"Bändi ei olisi sama ilman Patrickia."

Matka jatkuu bändin tuottajan Jimmy Westerlundin studiolle. Autoradiosta alkaa soida Sturm Und Drangin Indian. Patrick laittaa lujemmalle. André, miltä tuntuu kuulla oma biisi radiosta?

"Epätodelliselta. Me ei vieläkään oikein tajuta, mitä on tapahtunut."

Bändin nuori ikä ei selitä suosiota, ainakin jos Andrélta kysytään.

"Meistä ehkä kiinnostutaan nuoren ikämme takia, mutta ei meitä sen takia kuunnella. Ei kukaan kuuntelisi paskaa vain siksi, että olemme nuoria."

Hän vertaa Sturm und Drangia saksalaiseen Tokio Hoteliin.

"Hekin aloittivat tosi nuorina ja ovat nyt parikymppisinä suosionsa huipulla."

André on käynyt Westerlundin meren rannassa sijaitsevalla, pienellä studiolla nauhoittamassa materiaalia syksyyn mennessä ilmestyvälle uudelle levylle. Westerlund on ollut tuottajana ja säveltäjänä jo kymmenen vuotta eri projekteissa, ja hän myös soittaa kitaraa vaasalaisessa Kometfabriken-bändissä. André istuutuu sohvalle ja alkaa taas näppäillä kitaraa.

"Tulen tänne usein suoraan koulusta, tai joskus ennen sitäkin, jos siellä on tylsää."

Westerlund kehuu Sturm und Drangin kehittyneen huimasti ja uusien biisien olevan tosi heviä. André on hiljaa vieressäni eikä tunnu olevan kiinnostunut muusta kuin soittamisesta. Patrick kertoo, että seuraavaksi bändi aikoo suunnata Aasian ja Amerikan markkinoille.

Suunnatessamme takaisin pakulle, André kertoo olevansa allerginen mantelille ja heittää saamansa laskiaispullan hankeen. Lumeen jää muutakin. Linmanien pakettiauto juuttuu liukkaaseen mäkeen, ja teinitähti saa komennuksen työntämään.

Platinaa esikoisella

• Ari Koivunen Fuel For The Fire, julkaisuvuosi 2007, platinaa 2007
• Sunrise Avenue On The Way To Wonderland, julkaisuvuosi 2006, platinaa 2007
• Irina Vahva, julkaisuvuosi 2004, platinaa 2005
• PMMP Kuulkas enot, julkaisuvuosi 2003, platinaa 2006
• Pikku G Räjähdysvaara, julkaisuvuosi 2003, platinaa 2003
• Lordi Get Heavy, julkaisuvuosi 2002, platinaa 2002
• Kwan Dynasty, julkaisuvuosi 2001, platinaa 2002
• HIM Greatest Lovesongs vol. 666, julkaisuvuosi 1997, platinaa 2000
• Jonna (Tervomaa) Jonna, julkaisuvuosi 1984, platinaa 1984
• Hassisen kone Täältä tullaan Venäjä, julkaisuvuosi 1980, platinaa 1997

Lähde: ÄKT. Huom! Myyntilukupalkintojen myöntämiseen oikeuttaa jo pelkkä tukkumyynti eli se paljonko kauppiaat ostavat levyä varastoon.

File André Linman

• Ikä 15
• Pituus 179 cm
• Paino 65 kg
• Ruoka Italialainen
• Juoma Coca Cola, Pepsi
• Kännykkä Nokia (laina- puhelin, oma tippui pönttöön)