Eläintarha tiellä

Timo Kiippa kohtasi intilaisella tiellä kamelin, lehmän, apinan ja norsuja. Tööt!

Näin punjabilainen autokuskimme Bhagwant Singh valistaa suunnistaessamme Delhin lentokentältä kohti hotellia. Rekoilta ja kuorma-autoilta on päiväsaikaan pääsy Delhiin kielletty, ja siitä syystä öinen tie on täynnä tavaraa kuljettavia kulkuneuvoja. Singhin ohjastama Tata Indico puikkelehtii, jarruttaa ja kiihdyttää torven tööttäysten tahdissa. Kolmikaistaiselle tielle mahtuu hyvin kuusi ajoneuvoa rinnatusten.

Intiassa matkailevat vuokraavat yhä usemmain auton ja kuskin. Pelkän autonkin voi vuokrata, mutta terveyssyistä on varminta, että autoa ajaa paikalliset tiet, tavat ja liikennekulttuurin tunteva henkilö. Intia on tieliikennetilastojen mukaan yksi maailman vaarallisimpia maita. Vuonna 2004 Intiassa tapahtui 430 000 auto-onnettomuutta, joissa 93 000 menetti henkensä ja yli 460 000 loukkaantui. Nykyään onnettomuuksia sattuu joka sadas sekunti, ja joka seitsemäs minuutti joku kuolee kolarissa.

Kerrottakoon, että yksi satojen autojen ruuhka, johon juutuimme matkallamme Agorasta Jaipuriin, paljastuu yliajoksi. Ihmiset ovat tulleet ulos busseista ja muista ajoneuvoista ja kyykistelevät autojen suomassa varjossa paahtavalta auringolta. Meitä käydään avoimesti töllistelemässä: nimemme ja palkkamme halutaan tietää. Kuskimme käytyä selvittämässä tilannetta ilmenee, että turistibussi on ajanut jonkun yli, eikä kuollutta voi siirtää tai matka jatkua ennen kuin poliisi on saapunut paikalle.

40 km/h

Useimmat vuokraavat auton hotellinsa kautta ja maksavat siitä huomattavasti enemmän kuin suoraan vuokratoimistosta. Eikä hotelli ole laadun tae, kuten eräs ranskalainen pariskunta sai havaita. Heidän bisneshotellinsa järjesti auton kuskeineen, mutta valitettavasti kuskin navigointitaidot eivät riittäneet Delhin ulkopuolelle. Ranskalaiset joutuivat toimimaan kartanlukijoina. Tienviitat ovat enemmänkin kuriositeetteja ja tietenkin hindiksi.

Auton kuskeineen saa vuokrattua 30–40 eurolla päivää kohti sisältäen kaikki liikkumiseen liittyvät kulut. Useimmiten hintaan sisältyy vielä nouto lentokentältä, mikä on mukava lisä, sillä etenkin yöaikaan saapuessa ei välttämättä ole riittävästi energiaa taksikuskien kanssa vänkäämiseen. Päivää kohti laskettu matkapituus on yleensä parisensataa kilometriä, mikä tuntuu etukäteen vaatimattomalta, mutta tien päälle päästyä jopa kunnianhimoiselta tavoitteelta. Ajaessa keskellä eläintarhaa huonokuntoisilla teillä matkanopeus voi olla 40 kilometriä tunnissa. Asutuskeskuksissa vieläkin vähemmän.

Pääsääntöisesti kuskit osaavat hyvin englantia mutta joskus on paras oikoa kieliopin hienouksia halutessaan tulla ymmärretyksi. Useimmilla kuskeilla on myös vakiolisäbisnestä hotellien, ravintoloiden ja matkamuistomyyjien kanssa. Pahimmillaan tämä ilmenee haluna sanella matkustamisen tahti tai jopa tyrkyttämisenä. Vaarana onkin, kuskien ollessa peräänantamattomia ja matkustajien helposti myöntyviä, että kuskit määräävät matkailun tahdin. Missä pysähdytään, mitä nähdään ja missä syödään.

Älä aja lehmän yli

Intiassa on yli 60 miljoonaa moottoriajoneuvoa. Tavallisten autojen sekaan mahtuu mitä omituisempaa härveliä. Suurin osa näistä kulkuneuvoista tuntuu olevan moporiksoja, jotka pörräävät kaupunkialueille kuin vihainen mehiläisparvi autojen ympärillä. Usein näillä vielä kuljetetaan bussilastillista ihmisiä tai kuorma-autollisen verran tavaraa. Kulkuneuvojen lisäksi teitä kansoittavat kamelit, koirat, aasit, hevoset, lampaat, vuohet, apinat ja lehmät. Delhissä törmäämme jopa kolmen norsun ryhmään.

Pikantin lisänsä eläintarhaan tuovat kulkukoirat, joita arvellaan olevan Intiassa yli 20 miljoonaa. Ulkomaalaisen ajaessa vahingossa kulkukoiran yli, paikalle ilmestyy kuin taikaiskusta joukko intialaisia, joista vähintään puolet omistaa kuolleen koiran. Ja tietenkin pitäisi saada korvausta.

Koiraa vaarallisempi törmättävä on lehmä. Joidenkin tarinoiden mukaan syrjäseuduilla lehmän kanssa kolaroidessa voi joutua paikalliseen tyrmään jopa kuukausiksi odottamaan jutun käsittelyä. Tästä syystä eräs tuttavani raahautui jalka murtuneena moottoripyöränsä selkään ja kaasutteli pois jättäen kuolleen lehmän tielle makaamaan.

Keskiviivaa pitkin

Intialaiset ajavat pääsääntöisesti vasemmalla puolella tietä perintönä ajasta, jolloin Britannia hallitsi maata. Ohittamiseen käytetään niin vasenta kuin oikeatakin puolta ja vastaantulevien kaistalla ajetaan huoletta mikäli siellä on vapaata. Käytännössä siis ajetaan molemmilla puolilla, eikä ole lainkaan harvinaista ajaa keskiviivaa pitkin vastaantulevan liikenteen huristellessa ohi molemmin puolin.

Teiden reunoja koristavat rengastornit. Nämä ovat merkkinä renkaita paikkaavien ja niitä vaihtavien palvelupisteistä. Samoin pieniä korjauspajoja löytyy säännöllisen tiheästi teiden varsilta. Korjauksissa sävelletään, hitsataan ja käytetään kaikkia mahdollisia raaka-aineita. Ainoastaan jäteöljystä ei tunnuta välittävän, ja valitettavasti se päätyy usein ojaan.

Tietulleja kerätään useimmilla pääteillä riippumatta tien kunnosta. Tulleja joutuvat maksamaan lihasvetoisetkin ajoneuvot, jotka usein kiertävät tulliasemat peltojen ja pikkuteiden kautta. Ainoastaan Intian pääministeri ja muut isot pamput on vapautettu maksuista.

Ajetaan me Intiassa

• 200 km päivää kohti on sopiva matka, isojen teiden ulkopuolella jopa vähemmän.
• Hinnan pitää sisältää kaikki liikkumisen kustannukset kuten kilometrit, bensat, tietullit ja verot, kuskin palkat ja majoitukset sekä pysäköintimaksut. Matkan suuntautuessa osavaltioista toiseen tulee maksettavaksi veroja, joiden vuoksi päivähinta on korkeampi kuin yhden osavaltion sisällä.
• ota ilmastoitu auto, vaikka se on kalliimpi.
• Pyydä tarjous euroissa ja maksa euroissa.
• Nouto lentokentältä sisältyy usein hintaan ja ellei, tästä voi neuvotella.
• Maksa puolet matkasta alussa ja puolet lopussa.
• Nähtävyyksien lähettyvillä kuskit eivät halua pysäköidä virallisille p-alueille säästääkseen maksuja. Tämän ei pitäisi olla ongelma ellei kävelymatka vain tällöin muutu turhan pitkäksi.
• Kuskille on tapana antaa tippiä matkan lopussa joka riippuu matkan pituudesta. Muutama euro päivää kohti on hyvä lähtökohta.
• Älä luota matkailusivustojen, kuten Lonely Planet, foorumeihin etsiessä tietoja autoja vuokraavista yrityksistä. Yritykset käyttävät näitä sivuja mainostaessaan itseään olemattomien henkilöiden kehumisilla. Foorumeita voi käyttää lähtökohtana mutta tarkempaa tietoa hakea palveluita käyttäneiden henkilöiden kotisivuilta.
• kaupungeissa moporiksa on edullisempi ja nopeampi kuin auto.