
Bile-ekspertti, Walter de Camp.Kysymys: Haluaisin järjestää bileet kotonani. Ongelma on se, että jotkut kamuistani eivät tule keskenään toimeen. En voi laskea heitä samaan tilaan, koska illan edetessä heidän välillään tulisi kuitenkin riitaa, vaikka lupaisivatkin käyttäytyä. Jos kuitenkin jätän jonkun kutsumatta, niin hän loukkaantuu siitä, että miksei minua kutsuttu. Pidän kaikista kamuistani enkä halua suosia ketään. Mitä teen? Onko bileillä toivoa?
YK:nko kohta
Vastaus: Parhaat bileet eivät koskaan suju rauhallisesti. Kilpakosijoiden taistelu samasta herkkupalasta, mustasukkaisuusriidat, kaunaisuuden puhkeaminen torailuksi, järjetön solvaaminen kovalla äänellä, töniminen, lasien kaatuminen ja rikkoutuminen ja mummolta saadun maton töhriytyminen, sammuminen hame korvissa, kaikenlainen itsensähäpäiseminen, pahojen puheiden supattaminen nurkassa toisista juhlijoista, tolkuton itsensä ja toisten ylisteleminen, klikkiytyminen toisia vastaan ja puolivillaisen tarjoilun liian pitkään jatkuva kehuminen ovat juuri niitä tapahtumia, joista bileet muistetaan. Huonosti käyttäytyvät nauttivat surkeasta revittelystään ja paremminkäyttäytyjät pääsevät hekumoimaan omalla hienoudellaan. Älä unohda kutsua niitä riitapukareita paikalle, sillä ilman heitä bileesi olisivat vain pitkästyttävä paratiisi.
Kysymys: Viitaten vastaukseenne City-lehdessä koskien pienten naisten ilmiömäistä flaksia miesten keskuudessa: Jos on niin, että hippiäisen kokoinen kauniimman sukupuolen edustaja pullauttaa miehen egon ja muutamat muut paikat mittaan ennalta-arvaamattomaan ja herättää miehessä uljaan uroon, niin mitä mahtaa olla vialla miehissä, jotka etsivät ja ottavat kumppanikseen (pituus- ja/tai leveyssuunnassa) itseään kookkaamman kumppanin? Voiko olla niin, että heidän egonsa on terveempi ja vehkeensä suurempi kuin pienikokoisia naisia metsästävillä kanssaveljillään? Jos on epäilystäkään siitä, että näillä mieltymyksillä on jotakin tekemistä em. seikkojen kanssa, taidan siirtää tähtäintä ja ryhtyä katsomaan alaspäin – tähän mennessä olen halunnut vain isoja miehiä.
Sopiva, nainen 30-v.
Vastaus: Monet lyhyenlännät miehet ovat alemmuuskompleksin syömiä nysveröitä, mutta pienten miesten joukossa on myös legendaarisia naistenkaatajia, joita heidän ex-hoitonsa alituiseen pommittavat. Pystyt seulomaan jyvät akanoista tarkkailemalla lyhyen miehen käyttäytymistä bileissä. Jos mies liikkuu kekkereillä tyytyväisen ja vaivattoman tuntuisesti itseään pidempien naisten seurassa, se on varma merkki siitä, että hänen itsetuntonsa, ehkä jopa hänen ballistinen housukanuunansa, on kunnossa. Tällaisen miehen kanssa naisen kannattaa ehdottomasti seurustella. Kysymys vain kuuluu: onko sinun oma egosi niin hyvässä jamassa, että kestät itseäsi lyhyemmän miesystävän?
Kysymys: Parahin Walter-kuoma! Olen ulkopaikkakuntalaisena usein Helsingissä. Mielestäni olen asiallinen, siisti ja huoliteltu lähtiessäni ulos juhlimaan. Juroksikaan ei ole kovin usein haukuttu. Naiset tuppaavat siltikin haihtumaan ympäriltäni muutaman tanssin jälkeen ja portsarit naureskelevat yrityksilleni – heillä kun vientiä tuntuu riittävän. Pitääkö minun nyt ryhtyä portsariksi? Naiset vaistoavat epäaitouden, ja jonkun kaupunkilaisimagon omaksuminen ei tuntuisi oikealta.
Ymmällään
Vastaus: Sinun ei pidä olla siisti, huoliteltu ja asiallinen vaan siisti, huoliteltu ja epäasiallinen. Naiset itse ovat geneettisesti epäasiallisia, ja asiallisuus on pahin luonteenpiirre, minkä he tuntevat. Asiallisen miehen kanssa elämä olisi joka päivä tylsää, he ajattelevat, eikä asiallinen mies kykene eläytymään naisen sieluun. Siispä: puhu levottomia, hymähtele, hörähtele ja pälyile keskustellessasi. Jos nainen vaikka kysyy sinulta, missä on vessa, vilkaise häntä ja sano: "Haluaisin tehdä kanssasi lapsen, jotta sinäkin saisit keväisin valkovuokkoja." P.S. Älä ryhdy portsariksi.