City esittelee poliittisesti epäkorrektit Kyllä-liikkeet.
Suomessa on 121 000 yhdistystä, joilla on toinen toistaan ylevämpiä tarkoitusperiä. Niissä laitetaan nuoriso urheilemaan, sydäntaudit loppumaan, opetellaan tuntemaan viinit ja tuetaan taidetta. Hienoa. Kannatettavaa. Valtakunnassa kaikki hyvin.
Suomi on myös maa, johon mahtuu vain yksi mielipide kerrallaan. On vain yksi tapa elää, yksi tapa olla onnellinen, yksi tapa olla niin, etteivät naapurit katso kieroon.
Kuka pakottaa kaikki samaan muottiin? Media, markkinavoimat, holhousyhteiskunta, poliitikot, virkamiehet?
Ainakin meistä ollaan tasaisen huolestuneita. Juomme liikaa ja vääriä juomia, syömme niin, että kansakunnan talous horjuu, elämme liian kiireisesti, mutta emme ole tarpeeksi tuottavia. Joka ilta uutisten puhuva pää kertoo äärimmäisen vakavana, miten tulisi elää. Sanoma on helppo ottaa vastaan, koska se ei vaadi omaa ajattelua. Antakaa minulle päivittäinen robinsonini, niin lupaan syödä terveellisesti.
Eipä ihme, että toisinajattelijoiden on vaikea saada ääntään kuuluviin. He kohtaavat monenlaista sanomansa mitätöimiseen kohdistuvaa psykologisointia ("Sehän on vain…ei siitä kannata välittää.") ja kollektiivista kuuroutta second opinionille jo siksi, että on niin inhottavaa myöntää olleensa väärässä.
Tähän juttuun valitut haastateltavat puolustavat asioita, jotka virallinen mielipide kokee vääriksi. He uskovat muutokseen, koska heidän lähestymiskulmastaan prostituutio, rasvan syöminen, abortin kieltäminen ja kannabiksen vapauttaminen ovat positiivisia itsestäänselvyyksiä, mitä silmät ummessa kulkeva mullilauma ei vain ole vielä ymmärtänyt.
Mielipideilmaston muutos vain kestää, koska kuten eräs haastateltava toteaa: "Kaikki kusipäät eivät kuole yhtä aikaa".
Kannabis kioskeihin, tuumaa Larmela.
Suomen Kannabisyhdistyksen päivystysnumerossa ei turhia hötkyillä. Haastateltavia saattaa kyllä löytyä, mutta päivystäjä on äärimmäisen huolestunut siitä, onko kellään aikaa vastailla. Elämä on niin kiireistä.
"Meidän elämässä on kato muutakin kuin kannabis", päivystäjä murahtaa.
Yhdistyksen puheenjohtajan Timo Larmelan mielestä kannabis on kuitenkin niin tärkeä asia, että sen puolustamiseen voi uhrata vapaa-aikaansa.
"Poliisin kannabiksen käyttäjiin kohdistamista vainotoimenpiteistä on ollut ihmisille niin paljon käytännön haittaa, että katsoimme tarvitsevamme oman yhdistyksen", jo 70-luvulta lähtien kannabiksen kanssa tekemisissä ollut Larmela sanoo.
Hänen mukaansa poliisi on aiheuttanut "vainoillaan" viattomille tupruttelijoille kohtuuttomia vaikeuksia, kuten potkuja ja avioeroja.
"On älytöntä, että poliisi tuhlaa resurssejaan vaikkapa marihuanan kotikasvattajiin. Kannabiksen käyttäjien sijaan kannattaisi kohdistaa voimavarat kovien aineiden, kuten heroiinin tai amfetamiinin torjumiseen."
Larmelan mukaan kannabiksen kriminalisoituna pitäminen on älytöntä jo siksi, että hakiessaan annoksensa hämäriltä markkinoilta käyttäjä joutuu väistämättä tekemisiin rikollismaailman kanssa, "ja tulee samalla tukeneeksi kansainvälisiä rikollisjärjestöjä".
"Markkinan laillistaminen antaisi ihmisille mahdollisuuden ostaa kannabista valvotuista paikoista, laatu olisi taattu ja kosketus alamaailmaan vältettäisiin."
Mutta miksi jointti? Miksei kännejä?
"Jos poltat jointin, olet vain muutaman tunnin kevyessä, aistikokemuksia syventävässä tilassa ja sitten olet aivan normaali. Jos viinaa ottaa kunnolla, on työkyvytön vielä seuraavanakin päivänä, ja tulee näitä muitakin lieveilmiöitä kuten aggressiivisuutta."
Porttiteoria on Larmelan mukaan totta, "mutta portti on itse aiheutettu". Toisin sanoen Larmela uskoo, että kannabiksen kautta huumekoukkuun kulkeutuva ihminen sairastuisi joka tapauksessa johonkin riippuvuuteen, kannabista tai ei.
Larmelan mukaan Kannabisyhdistys on saanut yhteiskunnallisia asenteita lientymään toimintansa aikana. Poliisikin ymmärtää jo usein jättää satunnaiset polttelijat rauhaan.
"Lasten opettajat kiittelivät, että meidän lapset saavat varmasti asiallista huumevalistusta kotona."
,vaatii prostituutioaiheista väitöskirjaa valmisteleva Anna Kontula, kansalaisaktivisti ja Seksityöläisten liiton Sallin varapuheenjohtaja. Ja vaikka Kontula ei ole pyytänytkään tätä erikseen mainitsemaan, niin ei, hän ei itse ole alalla töissä.
"Lähdin mukaan prostituutiokeskusteluun, koska minua häiritsi, että kriminalisointikeskustelua käytiin jatkuvasti seksityöläisten pään yli."
Sitten Kontula pyydettiin perusteilla olleen Sallin kokoukseen, jossa hänet valittiin heti vpj:ksi.
Kontulalle seksin ostokiellon vastustaminen on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys. Kaikkia yhteiskuntaryhmiä on kuunneltava, ja ihmisillä on oltava yrittämisen vapaus.
"Työntekijän oikeuksista puhuminen on jokaisen, myös prostituoitujen, oikeus. Tällä hetkellä prostituoidut kantavat kuitenkin niin vahvaa stigmaa, etteivät he voi avoimesti osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun."
Kontulan tapaamat ja haastattelemat prostituoidut kertovatkin ammattinsa ikävimmäksi puoleksi sen, että heitä ei hyväksytä ihmisinä.
"Huora–madonnamyytti elää uskomattoman vahvana tänäkin päivänä", Kontula puhisee.
Sallin päätavoite juuri nyt on saada eduskunnan harkintaan tuleva seksin ostokielto tyrmättyä. Ostokielto, josta Ruotsissa on jo kokemuksia, aiheuttaa prostituoiduille monenlaisia vaikeuksia, kun liiketoiminta siirtyy kokonaan maan alle. Myös ulkomaisten, nyt jo heikoimmassa asemassa olevien prostituoitujen olot pahenisivat entisestään.
"Jos joku venäläinen yksinhuoltaja hankkii lapselleen koulutusrahoja seksityöllä, niin häneltä vietäisiin nyt tämäkin mahdollisuus."
Kontulan mukaan mm. Hollannissa ja Ruotsissa prostituutiokeskustelun taustalla häilyy ilkeä halu saada ulkomaiset pois maasta.
Suomessa muun muassa kirkko on ilmoittanut vastustavansa seksin ostokieltoa.
"Oli aika hauska tilanne, kun olin kristillisdemokraatin Päivi Räsäsen kanssa radiossa haastateltavana aiheesta. Hän oli ostokiellon puolesta, minä vastaan."
Kontula odottaa kolmatta lastaan. Mitä jos hänen tyttärensä ilmoittaisi alkavansa isona prostituoiduksi?
"En ikinä toivoisi tyttärestäni Nokian inssiä, mutta en ole silti kieltämässä kännyköitä. Eli jos hän aikuisena ihmisenä tällaisen itsenäisen päätöksen tekisi, niin toivoisin, että minussakin olisi silloin riittävästi aikuista kunnioittamaan hänen päätöstään ja jakamaan hänelle sitä tietotaitoa, mitä minulla asiasta on."
”Hei, fat voi olla fit!”
"Lääkärit eivät tiedä ruuasta yhtään mitään", sanoo lääketieteen lisensiaatti Antti Heikkilä, selkävaivoihin erikoistunut traumakirurgi.
Heikkilä kiinnostui ravitsemusasioista havaittuaan, että monet ihmiset kärsivät selkäkivuista, jotka eivät olleet selitettävissä traditionaalisilla syillä.
"Aloin tutkia asiaa ja havaitsin, että väärä ravinto voi aiheuttaa ihmisessä tulehduksen, joka altistaa erilaisille, vakavillekin, sairauksille. Ravinnolla on aivan ratkaiseva vaikutus ihmisen hyvinvointiin."
Aivan, tämän olemme kuulleet tuhannesti ennenkin. Uutta, suorastaan radikaalia, Heikkilän ajattelussa on se, että rasva – iik! – ja punainen liha ovat ihmiselle vain hyväksi, kun taas hiilarit, kuten pasta, peruna ja jopa liioiteltu vihannesten syönti, ovat turmioksi.
"Olen pragmaatikko, en usko valmiisiin teorioihin. Voin itse loistavasti dieetin aloitettuani, ja olen arkistoinut jo 500 ihmisen kokemuksia ja labratuloksia tämän ruokavalion tiimoilta."
Laihtumista oleellisempi seuraus Heikkilän dieetistä on "helkkarin hyvä olo, pirteä ja silti tasainen".
Apua ovat saaneet niin käytöshäiriöistä kärsineet lapset, diabeetikot kuin masennuspotilaatkin.
Heikkilän yleisö onkin se, jolta hän saa kiitosta. Tiedemaailma vaikenee Heikkilän teorian kuoliaaksi.
"Ja sittenhän meillä Suomessa on tapana toimia niin, että asioista ei aloiteta avointa keskustelua, vaan niin kutsuttu virallinen totuus tuodaan vain ylimielisesti julki sopivassa yhteydessä. Ja sen jälkeen ei sitten muuta."
Heikkilän mukaan tiedemaailmassa ei käydä dialogia, vaan voimassa on vain yksi ismi kerrallaan. Mutta rasvarasismi on ehkä murtumassa. USA:ssa pikaruokaketjutkin ovat lähteneet mukaan low carbo -liikkeeseen.
"Pitää myös ajatella kuka ruokabisneksestä hyötyy: mitä pidemmälle jalostettuja tuotteita markkinoille tuodaan, sitä parempi kate niissä on", valmisruuat alimpaan helvettiin noituva Heikkilä sanoo.
Mutta miksi rasvojen vastainen rintama sitten on niin vahva? Voivatko miljoonat painonvartijat raejuustoineen olla väärässä?
"Ennen piti olla kommunisti, nyt pitää omata tietynlainen lifestyle, että pääsee piireihin. Painonvartija-ajattelukin on juuri tätä: vain laiha voi olla terve. Mutta lihavakin voi olla kunnossa, ihminen saa olla läski, jos vain voi muuten hyvin", Heikkilä lupaa.
On hyvin, hyvin vaikeaa pysytellä tyynenä, kun Jasu Markkanen, 25-vuotias matematiikan ja luonnontieteiden opiskelija, asettaa Hitlerin ja abortintekijän samalle viivalle.
"Niin. He ovat tehneet rikoksen ihmisyyttä vastaan."
Markkanen on abortin vastustaja, jonka missio rakentuu sille ajatukselle, että ihminen on ihminen hedelmöityshetkestään lähtien. Siis vaikkapa kaksi tuntia sitten hedelmöittynyt munasolu on ihminen siinä missä esimerkiksi vastasyntynyt tai vanhus.
Näin myös kierukankäyttäjät aborttipillereiden napsijoista puhumattakaan lasketaan lapsenmurhaajien synkkään kastiin.
Abortinvastustajilla on Markkasen mukaan asiassa totuusmonopoli, vaikka kysymystä alkion ja ihmisyksilön välisestä erosta voidaan pitää filosofisena, avoimena aiheena.
"Filosofinen, kyllä. Mutta on olemassa filosofisia kysymyksiä, joihin on vain yksi oikea, universaali vastaus. On yhtä tyhmää kysyä, onko sikiö lapsi, kuin onko lapsi vanhus", Markkanen selittää.
"Ei kahden ihmisen jälkeläinen voi olla mikään muu kuin ihminen, ja se on sitä myös riippumatta sijainnista, iästä tai esimerkiksi riippuvuussuhteesta äitinsä istukkaan."
Markkasen mielestä on ylipäätään kummallista, että abortin vastustamista joutuu perustelemaan. Hänestä asiassa ei pitäisi "rationaaliset perusteet huomioon ottaen" olla mitään ihmeteltävää.
"Emmehän me pidä 2-vuotiaankaan tappamista oikeutettuna ratkaisuna, jos hän käy vanhempiensa hermoille. Tähän asiaan, uuden elämän alkuun, vain liittyy niin valtavasti suuria tunteita, että ihmiset eivät kykene ajattelemaan asiaa järjellä. Jos he lakkaisivat tunteilemasta, niin kaikki tajuaisivat tosiasioiden ja järjen velvoittamana, että abortti on viattoman, puolustuskyvyttömän ihmisolennon tahallinen murha vain siksi, että se on tiellä."
Raiskauksen uhrillakaan ei ole oikeutta aborttiin, sanoo Markkanen.
"Ja sehän on ylipäätään marginaalinen ongelma, vain alle prosentti aborteista tehdään raiskatuille naisille."
Markkanen maalailee yhdysvaltalaista, "viimeisen kolmanneksen aborttia" hyvin yksityiskohtaisin sanakääntein, veri roiskuu, kun aborttiklinikan mengele heiluttaa veistä.
Tuoreessa englantilaistutkimuksessa tosin todistettiin, ettei abortoitava sikiö tunne kipua, koska sen hermosto ei ole vielä riittävän kehittynyt.
"Tuon logiikan mukaanhan me voisimme tappaa kenet tahansa, joka ei tunne kipua."
Markkanen on tunnustava kristitty, siis eräänlainen aktiiviuskovainen. Kristinuskoa mainostetaan armon ja suvaitsevaisuuden uskontona, mutta Markkasen mukaan kristityt voivat tuomita ja syyllistää ihmisiä teoistaan siinä missä maallisemmatkin ihmiset.
"Tuomitsethan sinäkin raiskaukset, vai mitä? Tai murhat? Aborttihan on viattoman, puolustuskyvyttömän ihmisen tahallista…", Markkanen hokee.
Kärsimyksen ongelma on teologeilta vielä ratkaisematta. Maailmassa syntyy vuosittain 75 miljoonaa ei-toivottua lasta, mutta heidän ankea tulevaisuutensa ei ole Markkasen mielestä peruste eikä mikään abortille.
"Pitäisi vain kertoa ei-toivotun lapsen vanhemmille, että heidän toiveensa eivät ratkaise sitä, saako ihminen elää vai ei. Heillä ei ole oikeutta tehdä lapsensa elämästä kurjaa vain siksi, etteivät ‘toivo’ häntä", Markkanen, noh, jeesustelee.
Ja jos ei-toivotun lapsen isä ja äiti ovatkin kurjia, niin ei hätää:
"Pro life -ihmiset työskentelevät todella aktiivisesti lastensuojelutyössä."
Itse Markkanen kertoo ajavansa hylättyjen, laiminlyötyjen, huostaan otettujen ja hakattujen lasten asiaa "herättämällä ihmiset ajattelemaan, että abortti on murha".
Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi?
"Eipä revitä jakeita asiayhteyksistään."
Jasun maailmasta lisää osoitteessa www.jjmarkka.net
Facebook
MySpace
Delicious
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta