Iloinen kaasu?

David Lynchin elokuvassa Blue Velvet on ilokaasunarkkaria esittävä Dennis Hopper, joka kantaa jatkuvasti tankkia olkapäällään. Kuva ei ole elokuvasta.

Brrn brrn. Kun hot-rod-auton moottoriin laitetaan pöhäys nitroa, seuraa äkillistä suorituskyvyn kasvua. N20 sisältää enemmän happea kuin ilmakehän ilma. Sitä löytyy luonnossa soista ja merenpohjasta. Se on kasvihuonekaasu. Se on myös suurtalouskokkien suosiossa – nitropatruunan avulla kerma vispautuu ilman turhia ranneliikkeitä. Tsssh! Ja miten äidit selviäisivätkään synnytyksestä ilman pikku trippiä Entonoxia, joka on ilokaasun eräs kaupallinen tuotenimi. Mutta myös klubbaajat ja tanssimusiikin ystävät tykkäävät tämän monipuolisen kaasun imppaamisesta kerman vispaamiseen tarkoitettujen sifonien kautta. Sifoni ohjataan ilmapalloon ja pallo asetetaan huulille.

"Se iskee salakavalasti, imet ilmapalloa ja tunnet kuinka pääsi kevenee ja ympäristön äänet alkavat kaikua. Ne saavat metallisen flanger-efektin, ja yhtäkkiä huomaatkin olevasi siinä autuaassa totaalisen motoriikan sekä jotakuinkin ajan ja paikan tajun menetyksen tilassa", kertoo suomalainen käyttäjä anonyymissa trippistoorissaan Nosista, tuttavallisemmin ilokaasusta.

Rakettimoottoreissa ja kainalosuihkeiden ponnekaasuna käytettävää makeanhajuista kipulääkettä käyttävät bilettäjät kokevat imppauksen jälkeen noin minuutin kestävän euforian tunteen, johon liittyy myös aika-avaruuden ulottuvuuksien ja äänimaiseman vääristymiä. Imppaus toistetaan useita kertoja ja vaikutus kasvaa eksponentiaalisesti.

Viime vuosina ilokaasu on tullut yhä yleisemmäksi Ibizan klubbaajien ja tavallisten kotibileiden järjestäjien keskuudessa, eikä vähiten siksi, että se on laillista. Eräs helsinkiläinen käyttäjä kertoo suosivansa ilokaasua, koska se on kannabikseen verrattuna halpaa (klubilla pallo maksaa reilut 1e) eikä aineeseen tavallisesti liitetä haittavaikutuksia tai muita uhkia, toisin kuin ecstasyyn.

"Helsingissä klubiskenessä näitä iloisia vappupalloja on kuitenkin harvemmin tarjolla", valittaa käyttäjä.

Hän käyttää ilokaasua, koska se loiventaa A-luokan huumeiden käyttöön liittyvää comedownia. Ilokaasu myös voimistaa psykoaktiivisten aineiden, kuten Lsd:n, vaikutuksia ja samaten se myös korostaa stimuloivien aineiden, kuten heroiinin, efektiä.

"Minulla on aina tunne, että menetän ajantajun. Minuutti tuntuu vuodelta tai enemmän", kuvaa lontoolainen käyttäjä, opettaja, kokemuksiaan. Terveyden ja suoraselkäisyyden perikuvalta näyttävä britti kokeili N20:tä ensimmäisen kerran ensimmäisen kerran yliopistossa kolme vuotta sitten, jolloin ilokaasun bilekäyttö saavutti ug-huippunsa. Ilokaasulla täytettyjä vappupalloja sai noin yhden euron kappalehintaan. Opettaja on juuri tullut festivaaleilta, joiden aikana hän nautti useita kymmeniä kapseleita.

Skene onkin poikinut melkoisen bisneksen. Vielä jokin aika sitten lontoolainen yritys tarjoili bilettäjille valmiiksi täytettyjä ilokaasupalloja ja starttikittejä 50 kappaleen patruunoineen ja mukana oli myös stetsonhattuja ja muuta cowboy-sälää. Jokin aika sitten klubbauslehti Mixmag esitteli ilokaasua positiivisessa valossa, ja kaasu on kova sana Euroopan klubipääkaupungissa Ibizalla huolimatta siitä, että ensimmäinen kuolonuhri raportoitiin jo vuonna 2007. Monet ilokaasua diilaavat yhtiöt ovat sittemmin olleet toiminnastaan myös viranomaisten syynissä kun monet festivaalijärjestäjät, kuten Shambala, ovat ottaneet kieltävän kannan ilokaasuun. Mutta internetissä voi löytää monia firmoja, joiden mainoslause on jotakuinkin seuraavanlainen:

"Ensiluokkaisia kerman vaahdottamisvälineitä ateriapalveluiden toimittajille."

Brittikäyttäjä tilaa peltiset ilokaasupurkit suurkeittiöiden tavaratoimittajilta. Käyttö on kasvussa, koska se on halpaa. Creamsupplies.comilta voi tilata 300 kanisterin paketin, jolloin yhdelle kaasupatruunalle tulee hintaa noin 20 senttiä. Ilokaasun käyttöä pidetään edelleen klubbaajien ja yksityisbileiden juttuna, joka tavallisesti yhdistetään tanssimusiikkiin. Klubilehti Mixmag on monesti ollut framilla aineeseen liittyen.

Kaasuhistoria

Ilokaasun syntetisoi vuonna 1776 brittiläinen kemisti nimeltä Sir Humphry Davy. Hän pelkisti typpiperoksidista muutaman happiatomin(N204)ja tuloksena oli N2O, dityppioksidi. Koska aine sisään hengitettynä tuotti voimakkaan tarpeen nauraa sitä alettiin kutsua nimellä laughing gas (ilokaasu).

Sen sijaan, että tiedemies olisi edistänyt keksintönsä lääketieteellistä käyttöä, hän alkoi järjestää niin sanottuja nitrodiskoja, joissa päämäränä oli käyttäjien mielihyvä. Davyn ystäväpiiriin kuului monia yläluokkaisia älyköitä, kuten romanttinen runoilija Samuel Taylor Coleridge sekä sanakirja Roget’n luoja. Ilokaasu olikin muotihuume brittiläisen yläluokan keskuudessa 1800-luvun alussa.

Vuonna 1872 amerikkalainen filosofi William James ylisti ilokaasua, koska se auttoi löytämään totuuden. Keskeistä hauskuudelle oli  mielihyvähuipun kesto: vain yhdestä kolmeen minuuttia. Kuten marihuanan kohdalla käyttäjien mukaan mielihyvää tuottava vaikutus kohosi jokaisen imppaustoiston jälkeen, vaikka itse annoksen määrää pysyi ennallaan. Davy suunnitteli, että ilokaasusta tulisi loistava viinan korvike.

Hän laati suunnitelman tuotteensa pussittamisesta. Vaikka hän ehdotti jo vuonna 1799, että ilokaasua voisi käyttää myös kipulääkkeenä, kului puoli vuosisataa, ennen kuin kukaan viitsi edes kokeilla tätä mahdollisuutta.

Asiantuntijoiden mukaan ilokaasuttelu on liimanhaistelun historiallinen yläluokkainen edeltäjä. Erilaisten huumaavien höyryjen hengittäminen keuhkoon sinänsä on huumeen oikotie aivoihin. Tähän reittiin turvautuvat myös heroiini, nikotiini kokaiini milloin niitä käytetään sisään hengitettynä.

Mielenkiintoisessa raportissan Edward Brecher toteaa että historiallisesti parfyymit ja suitsukkeet ovat liittyneet vahvasti sniffailuun. Siten uskonnollisissa yhteyksissä esiintyvät viitteet suitsukkeeseen eivät mitä ilmeisimminkään perustu  vain miellyttävään hajuun. Vanhan testamentin lause “Salvat ja hajusteet ilahduttavat sydäntä” saa aivan uuden merkityksen.