Johanna Sumuvuori

Salonkivihreä

Hallitus vaatii haaleanvihreää. Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronbergin keskitien linjalla astelee kansanedustaja Johanna Sumuvuori, 30, yksi sammaloituvan eduskunnan nuorimmista. Hän on niin salonkikelpoinen, että saa radikaalimmat aatesiskonsa näyttämään taparikollisislta. Mutta, ehkä hänkin pitää kannabiksen savusta?

Vihreiden kansanedustaja Johanna Sumuvuorella on läheinen suhde Fanny Goes To Hollywoodiin. Maanantaina lounaalla Sinebrykoffin puiston hybridiolohuoneessa istuu rastatukkia, lempeitä nuoria miehiä ja pieniä lapsia. Lasiseinien läpi näkee puistoon.

Miksi valitsit juuri tämän tapaamispaikan?

“Kevätilmojen takia. Olen viettänyt Sinebrychoffin puistossa paljon aikaa, ja tehnyt jopa gradua. Yhtenä kesänä se oli hyvä tekosyy löhötä auringossa huovan ja muistiinpanovälineiden kanssa. Puistossa käy monenlaista porukkaa: lintuja syöttäviä mummoja, lapsiperheitä ja koiraihmisiä. Maisemallisesti tämä on epäsuomalainen ja epä2000-lukulainen puisto vesitorneineen ja korkeuseroineen. Nurmikon viheriöidessä tämä on todella upea paikka! Fanny on mukava, savuton baari. Kesäisin täällä tulee käytyä kavereiden kanssa melkein joka päivä. Sisustus on ajanmukainen, ja viikonloppuisin täällä järjestetään klubeja. Tasanteella on bileporukoita dj-pöytineen ja katoksineen. Olen itsekin haaveillut järjestäväni joskus täällä kekkerit. En tiedä, mitä kautta ne ovat järjestelleet itselleen luvat.”

Mihin Stadissa ei tarvitsisi lupaa?

“En tiedä! Sähköt pitää ainakin kysyä jostain, ja katsoa, että desibelit ovat kohdallaan.”

Kahvila kuuluu puistoon. Ursula ja Carusel ovat liian täynnä ja Kaivohuone on jotenkin liian mahtipontinen paikka.

“Olen ollut siellä vain kerran. Kaupunginvaltuutettuna, kutsuvierastilaisuudessa. Kaivohuone ei ole sellainen paikka, jossa tykkään viettää aikaa. Voittaisin varmaan, jos ravintolaelämästä pelattaisiin En ole koskaan käynyt -peliä. On niin paljon paikkoja, joissa en ole käynyt ikinä. En ole koskaan käynyt Kallessa tai Kymppikerroksessa.

Tykkään monikäyttöisistä paikoista, joissa voi sekä lounastaa, että käydä illalla kaverin kanssa. Tuttavallisista korttelipaikoista. Ysibaari on myös ehdoton.”

Miten selviydyt Ysin röökinsavuongelmasta?

“Jos on matkalla johonkin tärkeään tilaisuuteen, ei viitsi mennä Ysiin. Toisaalta se on niin ihana paikka, etten välitä. Röökinsavuongelma poistuu uuden lain myötä. Laki on jo voimassa Irlannissa, Nykissä ja Ruotsissa. Ero on huomattava röökipaikkoihin verrattuna. Savuttomissa baareissa jaksaa istua paljon pidempään.”

Et pidä kannabiksen savusta?

“Joo en.”

No, baarien totaalikielto on huvipolttajan keuhkojen pelastus.

“Irlantilaisen tutkimuksen mukaan ulkona röökaajat solmivat epätodennäköisiä suhteita. Se on vähän sama juttu kuin telkkari- ja radiokavereiden kanssa. Samassa tv- tai radiolähetyksessä syntyy väliaikaisuuden tilaan pohjautuvia tuttavuuksia. Jos ollaan oltu samassa lähetyksessä, ollaan jo jollain oudolla tavalla tuttuja, kun nähdään seuraavan kerran.”

Olet ollut paljon tekemisissä Euroopan vihreiden kanssa. Oletko huomannut itsessäsi jotain suomalaisia erityispiirteitä?

“Suomalaiset sietävät todella hyvin hiljaisuutta. Olen hirveän puhelias, ja luulin pitkään, ettei minulla ja hiljaisuudella ole mitään tekemistä toistemme kanssa. Muiden maiden vihreiden kanssa sosiaalista elämää viettäessä olen tajunnut oman suomalaisuuteni. Eteläeurooppalaiset keskeyttävät ja puhuvat iloisesti päälle. Minä kuuntelen kiltisti loppuun, odotan puheenvuoroa, enkä vaivaudu hiljaisista hetkistä.”

Olet unelmatyttö, jota miniät ja mummotkin äänestävät. Punainen tupa ja luomuperunamaa Body Shopin meikkeihin kiedottuna. Piilotteletko jotain poliittisesti epäkorrektia tekoa?

“Joudun matkustamaan paljon lentokoneella Euroopan vihreiden hallituksen jäsenyyden vuoksi... Hädässä tulee sorruttua halpaan rättiin tai epäeettiseen kosmetiikkatuotteeseen.”

Et harrasta power-pukeutumista?

“No en. Jos tunkisin itseni housuihin, joissa mulle tulisi naurettava olo, itsevarmuuteni voisi rapistua. Nuuskamuikkunen sanoi pukeutuvansa aina samoihin vaatteisiin, koska ne olivat hänen muotoisensa. Vaatteet muotoutuvat oman näköisiksi, ja siksi ihminen on omissa vaatteissaan parhaimman näköinen. Olen kavereiden mukaan kuin Touho Serkku, joka löytää kaupasta sovittamiensa vaatteiden joukosta oman villapaitansa, pukee sen päälleen ja lähtee tyytyväisenä pois.”

Kaupat ovat täynnä muovia ja rumia vaatteita, jotka voisi lähettää raketilla taivaaseen.

“Laadukkaat, vähän kalliimmat vaatteet kestävät parhaiten kulutusta. Ostan mieluiten kestävää. Kotimainen vaate on paras. Mun vaatekaapista ei saisi lehtijuttuja. Sen sijaan saisi jutun siitä, miten aamulla, kun kaikki vaatteet ovat likaisia, kustomoin riekaleista asun, jossa voin mennä töihin.”

Saako siitä juttua, että olet vegetaristi?

“Ei. Siitä on tullut kuudentoista vuoden aikana niin olennainen osa elämäntapaani, etten enää edes kelaile perusteita, miksi on ryhtynyt hommaan. Maatalouden tehotuotanto on väärin ja niin edelleen.”

Sun täytyy lukea J.M. Coetzeen Elisabeth Costello. Romaanin päähenkilö on intohimoinen eläintensuojelija, joka pohtii aatteensa oikeutusta.

“Olen kuullut kirjasta. Kasvissyönti on muuten myös ympäristökysymys. Jos kasvissyönti lisääntyisi sen verran merkittävästi, ettei peltoja raivattaisi enää tehokarjankasvatukseen, ilmastonmuutos hidastuisi.”

Mietitkö koskaan imagoasi?

“En hirveästi. En halua olla hyvä jätkä. Sellaisen maineen saa, jos tulee huomioiduksi pelkkien asioiden perusteella. Mieluummin olen hyvä tyyppi. Jos nainen menestyy ja pääsee merkittäville johtajanpaikoille, meriitit kääntyvät helposti häntä vastaan. Aletaan puhua kovasta uratykistä tai piinkovasta uranaisesta. Ikään kuin siinä olisi jotain erikoista, että juuri nainen on päässyt johonkin asemaan. Tuollainen piiloviestintä ärsyttää.”

Elokuvasäätiön johtaja Irina Krohn kiteytti aseman mahtavasti.

“En ole ikinä ollut pullanleipoja. Miksi pitäisi, minullahan on varaa ostaa pullaa.”

“Irina on ihana. Hän on älyttömän hauska tyyppi. Naisjärjestöjen keskusliiton naisjohtajuus- paneelissa Irina sanoi, että naiset eivät mielellään hae valiokunnan puheenjohtajiksi. Irina protestoi. Voin hakea puheenjohtajaksi, koska voin olla ihan hyvä puheenjohtaja. Tytöt ja pojat kasvatetaan eri tavoilla. Silloin tällöin minäkin löydän sisältäni pikku suorittajan. Sen, joka saa pulttia, jos on mokannut. Kaksikymppisenä valvoin unettomia öitä virheiden takia. Onneksi olen päässyt tuollaisesta iän mukana eroon, antanut itselleni luvan mokata.”

Olet ollut hang around -punkkari. Musiikkimakusi on yhä aika extreme.

“Olisin halunnut olla punkkari! Kävin kyllä keikoilla ja tilasin pienlehtiä. Vanhoja valokuvia katsellessa pieni puna nousee poskille. Jotain jäänteitä on toki yhä näkyvissä, pukeudun vieläkin paljon mustaan. Musiikkimakuni on liudentunut huomattavasti. Se on nykyään mainstreamin ja indien rajoilla. Mutta on siinä yhä jäljellä selkeitä rippeitä punk-ajoista.

15-vuotiaana tuli läheteltyä ydinvoiman vastaisia adresseja ja liityttyä moneen järjestöön. Puuhastelusta, kirjeenvaihtotutuista ja musiikkityypeistä syntyi ympäri Suomea toiminut verkosto.”

Oletko soittanut bändissä?

“Kunpa olisinkin, se olisi ollut ihanaa! Lauloin kymmenen vuotta lapsikuorossa, soitin pianoa ja olin nokkahuilukerhossa. No, Vihreät on ihan hyvä bändi! Oras Tynkkynen on dj Muna ja olen itsekin soittanut bileissä levyjä. Ennen äänittelin c-kaseteille Miettisen Räkärodeosta biisejä. Sittemmin olen vapautunut musiikin liian tiukoista genre-rajoista. Lista -hititkin ovat joskus ihan ookoo. Joskus listahitti pilataan soittokerroilla. Olen musiikin suurkuluttaja. IPod on aina kassissa.

Kirjallisuus on myös tärkeätä. Nyt kassissa kulkee Celine Curiolin Viimeinen kuulutus. Se kertoo pariisilaisesta junakuuluttajasta, jolla on salainen elämä. Olen ehtinyt jo mainostaa sitä ylisanoin kirjaa Pekka Haavistolle ja Oras Tynkkyselle. Pidätkö muuten John Irvingista?”

En. Viihdekirjallisuus ei kiinnosta. Ruokaan, seksiin ja kirjallisuuteen pätee samat mieltymykset. Laadukasta, mutta vähän.

“Mä luen viihteeksi naistenlehtiä. Amerikkalainen Bust on hyvä lehti. Naistenlehti, joka on tehty asenteella. Luen kyllä myös Tulvaa, Naisasialiitto Unionin lehteä.”

Naisasialiitto Unionilta oli hieno veto kutsua missit palaveriin. Olisiko mediallakin jotain opittavaa naisen asemasta?

“Keskustellessamme vakavasti valiokuntapaikkajaosta muutaman kollegan kanssa pari toimittajaa tuli kyselemään, onko meillä tietoa Merikukan whereaboutseista. Tämä on se asia, mitä uudelta kansanedustajalta halutaan tietää hallitusneuvotteluiden ollessa käynnissä.

Arkadianmäki lienee joinain päivinä Absurdistan?”

File

JAA/EI/POISSA

Lisää Johannan ajatuksia hänen City.fi:n blogissaan.


Kommentit (4)

  • 1.
    Lissu78
    15.4.2007 11:43
    Taas yksi punavihersokea nuori vihreä. Ei mitään uutta.
  • 2.
    ärsyttää
    17.4.2007 15:41
    On käsittämätöntä miten haastattelija kerta toisensa jälkeen pelkästään myötäelää kysymättä niitä vaikeita kysymyksiä. Haastattelun laimeus ei välttämättä ole haastateltavasta kiinni.
  • 3.
    Kekke-
    30.4.2007 15:50
    John Irvingin määritteleminen viihdekirjallisuudeksi kertoo kyllä enemmän toimittajasta kuin ko. kirjailijasta...
  • 4.
    Grandikari
    1.9.2007 17:27
    Naimisissa. Höh! Ehdin jo ajatella että alkaisin käydä Fanny Goes To Hollywoodissa...

Kommentoi artikkelia

Anna sähköpostiosoite, jos haluat, että sinuun voidaan ottaa yhteyttä. Osoite ei ole pakollinen, mutta jos määrittelet sen, se näkyy julkisesti kaikille.

Kirjoita kenttään viisikirjaiminen mustalla kirjoitettu sana, joka on yllä olevassa kuvassa. Kirjainkoolla ei ole merkitystä. Tällä toimenpiteellä estämme roskapostitusta. Tai kirjaudu sisään palveluun, jolloin tarkistetta ei kysytä.

Lue lisää: uusin City-lehti

VIP Bartenders
VIP Bartendersin Rane löysi kumppaninsa baaritiskiltä.
Kuuma lista 11/12
Mistä kaupunki puhuu?
Pokauskoirat
Sisäpiiri. Kysy mitä tahansa, Walter de Camp vastaa mitä tahansa.
Baarifestivaalikäyttäytyminen
Tämän oppaan avulla osaat käyttäytyä Cityn Baarifestareilla...
Yöllisestä elämöinnistä
Toim.huom.
Räppäävä Rauhatäti
Sodankylän räp-tuontitoivo Rauhatäti ei pelkää keskiluokkaistumista.
Elokuun festariopas 2012
Flow'n lisäksi juhlitaan Taiteiden yössä, Kalliossa ja juhlaviikoilla.
Teemu Rajamäki
Uniklubin ex-basisti Teemu Rajamäki on enää todella vähän rokkikukko.
Herra Ylppö
Herra Ylppö ei kerro, kuinka paljon hänellä on naisia.
Ewert and The Two Dragons
Virolainen Ewert and The Two Dragons kertoo, miten suomalaiset...

Lue lisää: Ihmiset

Olli-Pekka Heinonen
Nestori nappula
Henna Virkkunen
Opetusministeri saa Ari Peltoselta... 13
Superblondin tunnustukset
Viulisti Linda Lampenius on... 13
Setä Suklaa
Suklaaleipuri maistaa suklaata satoja kertoja viikossa, mutta ei leivo...
MC Mariko
Valkoinen neekeri 25
Kerkko Koskinen
Kuningas Koskinen
Biseksuaalit - kummanki kaa
Aikuiset biseksuaalit kertovat... 15
Jonna Nygren
Kaupungin kuuluisin tyttöystävä. 184
Aleksi Valavuori
Moottoriturpa Jaana Rinteen talk... 23
Pekka Himanen
Filosofi, jonka parhaaseen... 9