Kiusaaja on älykäs, kiero liero.
Se voit olla sinä. Kiusaajat ovat usein itsevarmoja, kärsimättömiä ja itserakkaita.Suomi johtaa Euroopan työpaikkakiusaamistilastoja. Ilmeily, pettäminen, puhumattomuus, valehtelu, yllyttäminen, ivaaminen, ulkopuolelle jättäminen, piikittely, simputus, ahdistelu, huhujen levittäminen, juonittelu, laiminlyönti, syrjintä, nimittely, painostus, huutaminen ja väkivalta kohdistuvat joka päivä jopa miljoonaan suomalaiseen. Ovatko kyselyihin vastanneet luulosairaita vai suosiiko kulttuurimme sosiopatiaa?
Kiusaamistutkimuksia tehtaillaan tiuhaan. Silti 75 prosenttia kiusatuista kertoo ettei ole saanut apua ahdinkoonsa. Yksi kiusaamisen sitkeimmistä uskomuksista on väite kiusaajan heikosta itsetunnosta. Suomessa huomio kääntyy heti uhrista kiusaajaan. Voi raukkaa, onkohan hänellä ollut vaikea lapsuus?
Kiusaaminen alkaa lapsena ja jatkuu niin kauan kuin siitä saa hyötyä ja sillä on tukijoita. Kiusaajien on väitetty olevan sosiaalisesti vähälahjaisia ja kyvyttömiä ymmärtämään asioita toisten näkökulmasta. Totuus on toinen. Uudet tutkimukset osoittavat, että kovimmat kiusaajat ovat sosiaalisesti älykkäitä ja omaavat hyvän tilannetajun. Koululaisille näytettiin toisten lasten valokuvia ja pyydettiin tulkintaa kuvan henkilön mielentilasta. Pahimmat koulukiusaajat olivat erityisen taitavia arvaamaan muiden lasten tunnetiloja. Älystä on apua manipuloinnissa.
Toki "reppanakiusaajiakin" löytyy. He puhuvat huonosti, mutta lyövät kovaa. Kun verbaaliset ja sosiaaliset taidot ovat puutteelliset, turvaudutaan väkivaltaan. Heikon itsetunnon omaavat kiusaajat ovat useimmiten poikia, pärjäävät huonosti koulussa ja joutuvat itsekin kiusatuiksi. Heitä on kiva kiusata, koska he provosoituvat helposti. "Reppanat" ovat huonoja sosiaalisia tulkitsijoita ja luulevat muiden kiusaavan heitä viattomissakin tilanteissa.
"Vahvat" kiusaajat ovat suosittuja. Jotkut kiusaajat sanovat että kiusaaminen on hauskaa ajanvietettä. Moni kiusaaja on itsevarma, kärsimätön, itserakas ja epätavallisen vähän ahdistunut tai turvaton. Kaikilta kiusaajilta puuttuu kyky ainakin osittain empatiaan.
Suuri osa tutkijoista väittää, että uhriksi voi joutua kuka tahansa älykäs, kaunis tai lahjakas. Useimmiten kiusatuksi joutuvat heikot tai poikkeavat yksilöt. Kiusattu on herkkä, varovainen ja lähes aina empaattinen, mistä seuraa huono kyky puolustautua. Kiusatut masentuvat ja vetäytyvät. Uhrit eivät halua puhua ongelmistaan muille ja syyttävät niistä itseään. Kiusatuilla on myös fyysisiä oireita. Lapset ovat valittaneet pää- ja vatsakivuista. Aikuisilla on huomattu sydän- ja verisuonitautien pahenemista. Osalla uhreista on negatiivinen käsitys itsestään. Koululaisten kohdalla on saatu tuloksia kiusattujen poikien harvinaisen lämpimistä perhesuhteista. Kiusaajien perheissä taas käytetään kasvatuksessa tavallista enemmän valtaa ja väkivaltaa.
Psykiatri Andre Souranderin tutkimuksessa ilmeni, että koulukiusaajat ja -kiusatut tekevät yli kolmanneksen kaikista nuorten rikoksista. Kuusi prosenttia pojista kiusaa tai tulee kiusatuksi päivittäin. Kolme prosenttia kuuluu molempiin ryhmiin. Maailman laajimmassa lasten mielenterveyttä selvittäneessä Pojasta mieheksi -tutkimuksessa yli puolet 8-vuotiaana kiusanneista pojista jatkoi kiusaamista 15–16-vuotiaana. Eniten mielenterveysongelmia oli pojilla, jotka kiusasivat sekä tulivat itse kiusatuiksi. Silti yllättävän moni kiusaaja voi harvinaisen hyvin ja pärjää elämässä loistavasti.
"Vain niillä kiusaajilla ja kiusatuilla, joilla on lapsena mielenterveysongelmia, on huono ennuste. Heidän tulisi saada apua varhain. Lievä kiusaaminen on normin mukaista käytöstä. Yksilöä ei pitäisi patologisoida turhan herkästi", Sourander sanoo.
Tyttötutkimukset ovat kesken, mutta hälyttäviä tuloksia on saatu. Tytöt ovat taitavia kiusaajia. He harrastavat ryhmästä eristämistä ja syrjimistä. Seuraukset ovat uhrille vakavat: mielenterveysongelmia ja itsemurha-ajatuksia.
Paras vastakeino kiusaamiselle on hyvä itsetunto ja itsevarmuus yhdistettynä empatiaan. Todella vahvat tyypit uskaltavat nousta puolustamaan kiusattuja. Kiusaaminen vähenee, jos sivulliset eivät hyväksy sitä.
"Alistumisen merkit rohkaisevat kiusaajaa, samoin kontrolloimattomat raivonpurkaukset", toteaa psykologian professori Christina Salmivalli.
Lukijoilta
"Minua kiusattiin ala-asteella suurimmaksi osaksi köyhyyteni takia. Ylä-asteella vaihdoin koulua ja aloin kiusata muita, jotta minua ei kiusattaisi. Kiusaaminen onnistui, mutta isommat kiusasivat minua."
Nainen, 29
"Kai minä olen kiusaaja töissä. Se johtuu omalaatuisesta huumorintajustani. Huomaan välillä pahoittavani jonkun mielen sanomalla jotain, mikä on tarkoitettu läpäksi. Pitäisi muistaa että kaikki eivät omaa samanlaista huumorintajua. Kaverini ovat tähän tottuneet ja pitävät minua kohtalaisen hauskana, mutta duunissa pitäisi oppia olemaan hiljaa."
Mies, 26
"Olen pahimman luokan kiusaaja. Ala-asteelta asti olen pilkannut, halveksinut ääneen, loukannut, vittuillut jne. sekä luokkatovereitani että opettajia yllyttäen muita mukaan. Sama meno jatkui ammattikorkeakoulussa ja jatkuu nyt työpaikalla. Ihmissuhteissa on minua on syytetty henkisestä raiskaamisesta. Aina on pitänyt saada heittää viimeinen kivi helvetin lujaa. Se tuntuu hyvältä ja on ollut aina helppoa minulle, koska olen vahva ja verbaalisesti lahjakas."
Nainen, 27
"Kun tulin aikuisikään päätin lopettaa kiusaamisen ja olla heikompien puolella. Olen mennyt juttelemaan ja ottanut huomioon reppanoita jotteivat he tuntisi oloaan ulkopuoliseksi. Aluksi kaikki on hyvin ja keskustelut ovat mielenkiintoisia. On mielenkiintoista huomata että kuoren alla on normaali ja usein hyväntahtoinen ihminen. Nopeasti reppanoiden itsetunto kuitenkin kasvaa ja he luulevat saaneensa kaverin. Ne soittelevat iltaisin ja viikonloppuisin. Mikä pahinta ne luulevat että tässä on kaveri jota voi välillä piikitellä. Tämä on tapahtunut minulle useamman kerran."
Mies, 29
Facebook
MySpace
Delicious
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta