Lukijat kysyvät, suomenruotsalainen vastaa

RKP:n varapuheenjohtaja Anna Bertills vastasi suomenruotsalaisia koskeviin kysymyksiin.

Onko sinulle tärkeää saada kaikki palvelut äidinkielelläsi? Koetko loukkaavana, jos sinua palvellaan suomeksi?
Tak o hej, 25

"Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, ja kieliin liittyvät oikeudet ovat selvät. Kun kyseessä on esimerkiksi terveys tai koulutus, niin lähtökohtana on, että palvelu pelaa molemmilla kielillä. Arkipäivän asioinnissa aloitan keskustelut ruotsiksi, mutta en loukkaannu, jos kieli vaihtuu suomeksi. Ostoksilla ollessani on palvelu ratkaiseva tekijä. Jos vastapuoli antaa hyvää palvelua, kielellä ei ole väliä."

Voiko suomenkielisestä tulla suomenruotsalainen? Jos voi, miten?
llll, 19

"Jos haluaa tutustua suomenruotsalaisiin, heidän kulttuuriinsa ja perinteisiinsä, tarvitaan intoa ja kiinnostusta, samoin kuin muihin uusiin kulttuureihin tutustuessa. Jos tuntee olevansa sydämeltään suomenruotsalainen, kukaan ei väitä vastaan. Se ei ole kiinni koti-kielestä eikä perhetaustasta. Minulla on suomenkielisiä ystäviä, jotka pitävät itseään suomenruotsalaisina. Kaksikielisten määrä on kasvussa, ja he kuuluvat molempiin ryhmiin. Nuoret liikkuvat ongelmitta ryhmästä toiseen, eivätkä mieti mihin lokeroon heidän tulisi kuulua, mitä pidän erinomaisena."

Mitä suomenruotsalais-heimoja Suomessa on? Olen ymmärtänyt, että Grankullan ja rannikkoseudun väki eivät koe olevansa samalla aaltopituudella. Onko aatelinen suomenruotsalainen "hienompi" kuin Grankullan suomenruotsalainen? Kuinka paljon suomenruotsalaisista on syrjääntynyt tai elää köyhyysrajan alapuolella?
Ankdammen spesialist, 29

"Olen tavallisesta perheestä lähtöisin, syntynyt ja kasvanut pienessä Vöyrin maaseutukunnassa Pohjanmaalla. Isäni oli sähkömies ja äitini töissä koulun keittiössä, joten taustani saattaa monessakin suhteessa poiketa mainitsemastasi Kauniais-suomenruotsalaisesta. Suomenruotsalaisilla ryhmillä ei ole samanlaisia kaupunkitaistoja kuin esi-merkiksi turkulaisilla ja tamperelaisilla - päinvastoin. Arviolta 40 prosenttia Suomessa asuvista aatelisista on suomenkielisiä, loput puhuvat äidinkielenään muita kieliä. Murto-osa ruotsinkielisistä kuuluu aatelistoon, vaikka heidän edustuksensa onkin väestöön suhteutettuna aatelistossa suuri. Uskallan väittää, että valtaosa suomenruotsalaisista, aivan kuten suomenkielisistäkin, pitää itseään alipalkattuina. Syrjääntyneisyydestä sen verran, että suomenruotsalaisilla on vahvat tukiverkostot ja hyvinvointi on korkealla tasolla. Tämä saattaa johtua avoimesta ja keskustelevasta kulttuuristamme."

Erotatko suomenruotsalaisen kadulla ulkonäöstä?
Det ser ut, 23

"Ei sentään. Olen joskus aavistanut oikein, niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Yleensä olen arvannut väärin."

Moni suomalainen pitää ruotsalaisia liian neuvottelevina. Mitä suomenruotsalaiset ajattelevat ruotsalaisista?
En svensk igen, 25

"Ruotsalaiset ovat iloisia ja avoimia, mikä on positiivista. On ennakkoluulojakin, ja vaikka olimme 200 vuotta sitten osa Ruotsia, historiamme poikkeavat toisistaan. Suomenruotsalaiset joutuvat kertomaan ruotsalaisille miksi puhuvat ruotsia – he eivät vain ymmärrä…"

Suomenruotsalaisiin liitetään aina ratsastus, golf ja purjehdus. Kuinka paljon keskimäärin enemmän näissä lajeissa on suomenruotsalaisia kuin suomenkielisiä harrastajia. Eli onko lajien peitto suomenruotsalaisissa suurempi?
Seglarel, 31

”En ole ikinä pelannut golfia enkä käynyt purjeveneellä, ja pelkään hevosia. Olin nuorena yleisurheilija, pikajuoksija. Pohjanmaalla suosituimmat lajit ovat edelleen jalkapallo, yleisurheilu ja maastohiihto. Joten tässäkin tapauksessa paikkakuntakohtaisia eroja löytyy. Mainitsemasi ”suomenruotsalaiset” lajit ovat suosittuja etenkin Etelä-Suomen ruotsinkielisten keskuudessa, ja siksi moni suomenruotsalainen nimi esiintyy esimerkiksi golfkilpailujen osananottajalistoilla.”

Ketkä oikeasti muodostavat ankdammenin?
Nainen, 34

“Suomenruotsalainen yhteisö kutsuu itseään usein ankkalammikoksi (ankdammen). Ilmaisulla tarkoitetaan, että suomenruotsalainen yhteisö on niin pieni, että kaikki tuntevat toisensa aivan kuin ankkalammen
asukit. Ankkalammikkoa yhdistävä tekijä on ruotsin kieli, sillä meillä on aika vahva kieli-identiteetti. Ankkalammikossa on myös helppo luoda suhdeverkostoja.”

Kuka Anna Bertills?

30-vuotias Ruotsalaisen kansanpuolueen varapuheenjohtaja. Valtiotieteiden maisteri ja kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin erityisavustaja. Tällä hetkellä äitiyslomalla.

Ensi kerralla: kysy lesbolta

Onko sinulla jotain kysyttävää muslimeilta? Saamelaisilta? Ortodokseilta? Kysy meiltä, me kysymme asiantuntijalta. Kirjoita oma perusteltu kysymyksesi osoitteessa www.city.fi/q339/