Made in Japan

Dress to impress? Tyylinäyte japanilaiselta Cosplay-tytöltä Harajukun aseman liepeillä.

Suomessa on jo 20 000 animen harrastajaa, 2 000 aktiivista j-rock-diggaria ja 4 000 cosplay-fanaatikkoa. Japani-kuume riehuu maassamme, mutta keitä ovat taudinkantajat ja millaisia ovat oireet? Entä paranemisennuste?

Cafe Kafkan ovesta astuu sisään kaksi nuorta naista. Toisella on japanilaiseen rock-tyyliin leikatut tummat hiukset, joissa on vaaleita raitoja ja oranssi hiustupsu. Kaulakoruja on paljon, pitkähihaisen paidan päällä on valkoinen liivi ja tyyli on glamrockin ja punkin väliltä. Toiselta pilkottaa kassista japanilaisia lehtiä.

Nämä nuoret naiset kuluttavat japanilaista rockia, opettelevat kieltä, käyttävät aikaa ja rahaa vaatteiden suunnitteluun, ompelemiseen ja tilaamiseen ulkomailta. He katsovat draamasarjoja kirsikankukkien maasta ja tekevät niihin jopa tekstityksiä. Japani on heille elämäntapa.

"Ihmiset katsovat välillä pitkään ja ensimmäisenä usein ihmetellään, että miksi haen fanituksen kohteet niin kaukaa, mutta suurin osa on kuitenkin kiinnostunut tietämään asiasta lisää", kertoo 18-vuotias Noora Etula, joka hurahti

j-rockiin neljä vuotta sitten.

Netissä elää vahva Japani-yhteisö, joka pitää yhteyttä maiden rajojen yli. Suomessa Japani-friikit ovat 13–21-vuotiaita, ja pääsääntöisesti tyttöjä. Helsingin lisäksi Tampere, Turku ja Vaasa ovat heidän reviiriään. Mutta mitä J-friikit tekevät? He kokoontuvat katsomaan elokuvia, käyvät j-rockbändien keikoilla ja syövät japanilaisissa ravintoloissa. Näihin tilaisuuksiin pukeudutaan teeman mukaisesti. Esimerkiksi Kabukissa käy nuoria pukeutuneena anime-hahmoiksi ystäviensä ja vanhempiensa kanssa.

Mutta mistä kaikki oikein alkoi? Japanibuumin juuret ulottuvat jo 80-luvulle. Silloin Suomeen rantautuivat japanilaiset taistelulajit, ja jupit söivät sushia. 90-luvun puolivälissä mangan ja animen suosio lisääntyi, mutta suomeksi niitä alettiin kääntää vasta neljä vuotta sitten. 2000-luvun puolivälissä Japani nousi valtavirran muodiksi. Mangan ja animen suomenkielisiä käännöksiä sarjakuvista seurasi käännetyt dvd-julkaisut ja kaksi vuotta sitten esiintyi ensimmäinen j-rockartisti, Blood, Turun Klubilla.

Sushi lampaan vaatteissa

Japanilainen ruoka on ollut Suomessa pienen piirin suosiossa niin kauan kuin Kabukin sielu, Takayama Yoshiaki, muistaa. Nykyään japanilaisia ravintoloita on melkein joka kulmassa, ja sushia saa lounaspaketteina tavarataloista. Jo yksin Helsingissä on 12 japanilaisia ravintolaa ja sushibaaria.

"Japanilaisen ruoan suosio kestää niin kauan kuin ihmisillä on varaa ja halua maksaa. Sushissa käytettävä kala on kallista, eikä sen hinta tule koskaan laskemaan niin alas, että se kilpailisi hinnoissa kebabin tai pizzan kanssa", Yoshiaki kertoo.

Ja halua löytyy. Sushin tekemistä opetellaan ahkerasti suomalaisissa kodeissa. Jokainen suurempi ruokakauppa myy sushi-perustarvikkeita ja kalatiskeiltä irtoaa tonnikalaa. Helsingin Akateemisesta kirjakaupasta on suomenkieliset sushikirjat myyty loppuun ja uusia painoksia odotellaan. Japaniin hurahtanut Mondon päätoimittaja Heikki Valkama povaa sushille ruusuista tulevaisuutta.

"Hyvä ruoka ei mene koskaan pois muodista. Sushi saavuttaa jo suosiossa pizzaa ja pastaa."

Eikä sen suosiota laske ainakaan se että maailman muoti-ikonit, kuten Victoria Beckham ja Gwen Stefani, rakastavat sushia.

Big in Finland

Suomi on Saksan jälkeen Euroopan toiseksi suurin vientimaa japanilaiselle musiikille. Ja suunta on ylöspäin. Ensi kesänä Provinssirockissa, Ruisrockissa, Ankkarockissa ja Tuskassa esiintyy liuta j-rockbändejä. Suomessa on JrockSuomen varapuheenjohtajan, Suvi Valstan, mukaan noin 2 000 aktiivista fania. Uskottavuus on j-rockfanien piireissä kovan työn takana. Jos et ole selannut läpi satoja nettisivuja, osaa pätkääkään Japania tai ole koskaan edes katsellut läpi yhtään japanilaista rokkilehteä, ei kannata pröystäillä. Vastassa on tiukka joukko.

"Uskottavuuspisteitä saa keräämällä tietoa asioista, joista muut eivät ole vielä kuulleet. Ja ulkonäköön kannattaa panostaa. Japanilaiset ovat perfektionisteja ulkonäkönsä suhteen, joten me olemme myös", kertoo Valsta.

Visuaalisuus onkin tärkeimmän japanilaisen rocksuuntauksen kulmakivi. Visual keihin kuuluu näyttävät keikat, meikkaaminen ja pukeutuminen. Useimmat bändit kumartavat tälle tyylille. Visual keillä on myös alalajeja, kuten angura kei. Angura on johdettu sanasta underground.

"Olin viime kesänä Japanissa katsomassa vähemmän tunnettua angura-bändiä. Lavalla oli kirsikankukan oksia, pulpetti ja esiintyjillä oli geishatyyliset kasvomaalit. Angurassa keikat ovat melkein teatteria, jotkut yhtyeet jopa leikkivät käsinukeilla", kertoo Valsta.

Koska useat japanilaiset vaatemerkit eivät postita tilauksia ulkomaille ja Japaniin tehty ostosreissu sotkisi bubjetin, on Suomessa käytettävä mielikuvitusta jo pelkästään arkipukeutumisessa.

"Osta kirpputorilta paita, heitä se mutaan, pompi päällä ja sotke se maalilla. Valmiit vaatteet löydän parhaiten Back Streetiltä ja Morticiasta. Toki niitäkin pitää muokata vielä omaan tyyliin sopivaksi. Rahaa emme käytä enempää kuin peruspissiskään. Eniten rahaa menee levyihin", kertoo Valsta.

Lempibändien levyt irtoavat netin kautta. Suomalaiset fanit myös kierrättävät aktiivisesti käytettyjä levyjä nettihuutokaupoissa. Suvi Valsta listaa suosikeikseen MUCC:n, SID:n ja 73shikin.

"MUCC:ssa ja SID:ssä pidän musiikin monipuolisuudesta ja hyvistä lyriikoista. 73shikissä viehättää taiteellisuus. Bändi teki pari vuotta sitten lyhytelokuvankin."

Noora Etulan lempibändejä ovat Phantasmagoria ja Schwarz Stein.

"Visuaalisuus tekee bändissä vaikutuksen, mutta laulajan ääni on myös tärkeä."

Kapinoinnin uudet tuulet

Mutta miksi ihailun kohteet haetaan toiselta puolelta maailmaa? Eikö niitä nyt lähempää löydy?

"Suomalaisilla nuorilla on todennäköisesti vaihtoehtoisuusgeeni. Pitää tavoitella erikoisuutta. Mitä kauempaa sen parempi. Jopa näiden piirien sisällä yritetään olla erikoisempi kuin muut", toteaa Suvi Valsta.

Tavastian toimitusjohtaja Juhani Merimaa on myös pohtinut ilmiön syitä.

"J-rockin kannatus Suomessa on hämmentävää. Tarkoituksena on saada jotain omaa, jota vanhemmat eivät ymmärrä ja joka jaetaan pienen yhteisön kesken."

Yhteisöllisyys onkin suomalaisissa

j-rockpiireissä avainsana. Ilmiö on kurvannut internetistä perinteisen median ohi. Keskustelupalstat, blogit, sekä erilaisten yhteisöjen omat nettisivut ovat kovassa käytössä. Noorallakin on oma blogi.

"Kirjoitan sinne muutamia kertoja viikossa. Seuraan myös aktiivisesti, mitä ystävät kirjoittavat omissaan, ja osallistun keskusteluihin."

Blogien kautta verkostoidutaan ympäri maailmaa. Suvi Valstalla on esimerkiksi kaksi ystävää Norjassa ja yksi Burkina Fasossa.

"Vaikka musiikillisissa nettiyhteisöissä on mukana indie-meininkiä, niin tulevaisuudessa ne voivat toimia populaarimusiikin portinvartijoina, pakottaen perinteisen median seuraamaan internetiä", sanoo Merimaa.

Eikä edes tulevaisuudessa, vaan nyt. Näillä tytöillä on valtaa. J-rockbändit keikkailevat ahkerasti Suomessa. Likeltä ilmestyy kirja j-rockbändeistä elokuun alussa, eikä suomalainen musiikkilehdistö ole edes kunnolla herännyt.

Japanin viralliset tahot ovat alkaneet kiinnostua maailmalla vellovasta buumista. Japanin Suomen suurlähetystön kulttuuri- ja informaatioasioista vastaava toinen sihteeri, Kunihiko Yasuda, etsii keinoa hyödyntää ilmiötä kulttuurillisten suhteiden kehittämiseksi. Ilmiön laajuus Suomessa on yllättänyt myös hänet.

"Olemme olleet aktiivisia korkeakulttuurin viemisessä maailmalle, mutta populaarikulttuuria on laiminlyöty. Nyt siihen on tulossa muutos. Kun nämä nuoret naiset kasvavat aikuisiksi, niin sillä voi olla positiivista vaikutusta jopa diplomaattisiin suhteisiin", sanoo Yasuda.

Cosplay go-go

Noora Etula, 18, tiiraa japanilaisia draamasarjoja ja diggaa Phantasmagoriaa.

Animen ja mangan harrastajia on Cosplay Finlandin toiminnanjohtaja Mauno Joukamaan arvion mukaan Suomessa noin 20 000. Hayao Miyazakin Oscar-palkittu Henkien kätkemä sai Suomen ensi-iltansa vuonna 2002 ja sen jälkeen anime-elokuvat ovat vallanneet elokuvateatterit. Televisiossa pyörii anime-sarjoja, aiheeseen liittyen julkaistaan lehteä ja nettiyhteisöt elävät kukoistuskauttaan. Animen oheisharrastuksen, cosplayn, suosio kasvoi räjähdysmäisesti vuonna 2004. Se tulee sanoista costume play ja Suomessa sitä harrastaa nelisentuhatta nuorta. Ideana on pukeutua mahdollisimman autenttiseksi animehahmoksi.

"Yleismääritelmä cosplayssä on hahmon kuvitteellisuus. Myös itsekeksityt hahmot käyvät, mutta esikuvat löytyvät usein animesta, mangasta ja j-rockartisteista", sanoo Joukamaa.

Suurin osa cosplayn harrastajista tekee omat asunsa. Oheistuotteita animeen ja mangaan saa nettikaupoista, mutta Suomesta on vaikea saada kokonaista asua. Anime-hahmoina ei kävellä arkipäivinä, vaan niiksi pukeudutaan tapahtumissa ja yhteisissä illanvietoissa. Suosituimmat tapahtumat, joihin pukeudutaan ovat Ropecon, Tampereen animetapahtuma Tracon ja tietenkin Animecon. Siellä myös kisataan parhaasta puvusta ja kisa on yksi suosituimmista ohjelmanumeroista.

"J-rockpuvut ovat voittaneet viimevuosien kisoja. Niistä pidetään paljon, juuri japanilaisen rockin suuren suosion vuoksi. Ne alkavat myös olla jo kuvitteellisten hahmojen puolella, visuaalisuutensa vuoksi", kertoo Joukamaa.

Koe Japani Suomessa

• Teehuone Opiskele japanilaista teetaidetta eli chadôa tai nauti teeseremoniasta vieraana. Suomen ensimmäinen perinteinen japanilainen teehuone sijaitsee Suomenlinnan Susisaaressa. urasenke.fi
• Yado Oikawa Nuku Pukkilassa aidolla futonilla, pukeudu yakata-kimonoon ja kylve perinteiseen tapaan. Jos haluat viettää loppuelämäsi näin, tee kaupat japanilaistyylisestä hirsitalosta. pukkila.fi/yadooikawa
• Izumi Japanilaista kauneudenhoitoa Turussa. Perustuu puhtaaseen lähdeveteen. Hoidon aikana voi tavoitella japanilaista mielenrauhaa. hoitolaizumi.fi
• Tokyokan Jo yli 15 vuoden ajan Annankatu 20:ssä Helsingissä toiminut elintarvike- ja päivittäistavarakauppa. Ruokatarvikkeiden lisäksi valikoimissa kimonoita ja matkalippuja nousevan auringon maahan. tokyokan.fi
• Japanilainen puutarha Puutarha Helsingissä, jonka on suunnitellut japanilainen puutarhuri ja maisemataiteilija Kazuo Makioka. Puutarhan nimi, Musui-en, tarkoittaa unelmaa vedestä. gardenia-helsinki.fi/ japanilainenpuutarha

Kuule j-rock!

• Toukokuu 27.5. Abigail, Vastavirta, Tampere. 28.5. Abigail, TVO, Turku. 28.5. Ayabie, Helsinki, Tavastia.
• Kesäkuu 15.6. MUCC, Provinssirock, Seinäjoki. 15.6. Ayabie, Gloria, Helsinki.
• Heinäkuu 1.7. D’espairsRay, Tuska, Helsinki. 7.7. D’espairsRay, Ruisrock, Turku. 11.7. Plastic Tree, Nosturi, Helsinki.
• Elokuu 5.8. Dir en grey, Ankkarock, Helsinki. 23.8. Waveform, Ravintolalaiva Wäiski, Helsinki. 26.8. Blood, Gloria, Helsinki.
• Syyskuu 27.9. Waveform II, Ravintolalaiva Wäiski, Helsinki.
• Marraskuu 26.11. D’espairsRay, Tavastia, Helsinki.

J-rockin aakkoset

• Abigail Aloitti taipaleensa jo vuonna 1992. On nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Kiertueen nimi on Kamikaze Metal Attack Over Finland. Soittaa black metallia. myspace.com/yasuyukiabigail
• Ayabie Perustettu 2004. Ayabie edustaa visual kei -tyyliä. Kiersi Eurooppaa menestyksekkäästi ensimmäistä kertaa viime vuonna. ayabie-web.com ja myspace.com/ayabieband
• D’espairsRay Eniten maailmaa kiertänyt aasialainen yhtye ja yksi visual kein keulakuvista. Julkaisi ensimmäisen pitkäsoittonsa vasta kaksi vuotta sitten, vaikka onkin toiminut jo vuodesta 1999. despairsray.jp ja myspace.com/officialdespairsray
• Dir en grey Perustettu vuonna 1997. Suomessa ensimmäinen kaupallisesti menestynyt j-rockbändi. Edusti aiemmin visual kei -tyyliä, mutta on nykyisin enemmän vaihtoehtoista metallia. Tulee kesällä Ankkarockiin. direngrey.co.jp ja myspace.com/officialdirengrey
• MUCC Perustettu kymmenen vuotta sitten. Julkaissut 12 levyä, 17 singleä ja 4 dvd:tä. Edustaa angura kei -tyyliä. Esiintyi viimeksi Suomessa maaliskuussa. 55-69.com ja myspace.com/mucchana

Sushia ja sukiyakia:

• Gyosai-Sushi Bar Runeberginkatu 40
• Len’s Keishoku Bar Pursimiehenkatu 5
• NoriSushi Bar Vanha kauppahalli, Eteläranta 1
• Raku Ya Eteläranta 14
• Eatz Mikonkatu 15
• Ichiban Sushi Urho Kekkosen katu 1 ja Mikonkatu 8, II krs
• Kabuki Lapinlahdenkatu 12 Koto Kalevankatu 21
• Yume Kluuvikatu 2
• Zen Sushi Snellmaninkatu 16 A ja Kluuvikatu 4
• Maruseki Hallituskatu 7, Tampere
• Norimaru Tampereen kauppahalli, Hämeenkatu 19
• Yasukon keittiö Yliopistonkatu 26, Turku
• Kado Sushi Bar Eerikinkatu 16, Turku
• Tomo Sushibar Oulun kauppahalli