Nokia Nightmare

2009 City kirjoitti Nokia Nightmaresta. Niinhän siinä sitten kävi. Nokian osakkeen tavoitearvo on enää hikiset kaksi euroa.

Vuosina 2001–2008 Nokia ja Nokian työntekijät ovat maksaneet Suomeen 13 miljardia veroja ja sosiaalimaksuja. Viime vuonna kone hyytyi ja valtioon kassaan kolisi 0,8 miljardia vähemmän kuin muina vuosina keskimäärin. Se on kolme prosenttia koko Suomen valtion vuosibudjetin verotuloista ja tarkoittaa melkein valtion työttömyysturvaan budjetoimaa summaa.

Nyt kone yskii. Nokian osake maksoi vuonna 2000 lähes 65 euroa, nyt sillä tehdään kauppaa alle 10 eurolla kappale. Mutta voisiko Nokialla ja meillä mennä vieläkin huonommin?

"Kyllä", vastaa Nokian merkityksestä Suomen bruttokansantuotteelle (se on muuten noin 2,2 prosenttia Suomen bkt:sta) kirjaa tekevä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Jyrki Ali-Yrkkö. Ja tässä ne näkymät tulevat.

Pahin skenaario:

Nokia menee konkurssiin. Epätodennäköistä, mutta markkinataloudessa mahdollista. Toiminta jatkuu, osat myydään, mutta verotulot putoaisivat nykytasosta yli puolella. Valmistuspuolen alihankkijoita ei Suomessa ole. Nokian Suomessa teetetty alihankinta koskee nykyään lähes pelkästään ohjelmistoja, mutta myös korkeakoulujen kanssa Nokialla on yhteistyötä.

Skenaario 2:

Nokia jatkaa kännykkämyynnillä. Se elää sillä vielä viisi vuotta, mutta kasvua länsimarkkinoilla ei ole luvassa. Sen sijaan Kiinan älypuhelinmarkkinat nähdään mahdollisuutena: useampi kuin joka sadas kiinalainen (100 000 000 kiinalaista ei voi olla väärässä!) on potentiaalinen ostaja. Nokia on myös Intiassa vahva. Työvoiman määrä Suomessa ei ainakaan lisäänny. Vaarana työvoiman siirtyminen kännykän kehittelyn osalta lähemmäksi todellisia markkinoita. Intia ja Kiina eivät uhkaa ainoastaan suomalaista duunaria, vaan myös espoolaista diplomi-insinööriä, jonka hinnalla palkkaa kolme intialaista. Ali-Yrkkö lohduttelee, että työvoimakustannukset nousevat Intiassakin, mutta työ voi siirtyä halvempiin paikkoihin: Keski-Kiinaan ja Vietnamiin.

Skenaario 3:

Nokian uusi suunta onnistuu. Työvoiman määrä Suomessa tuskin kasvaa, mutta yhteisöverotulot kasvavat. Suomen toiminnot keskittyvät korkeamman lisäarvon ja vaatimustason töihin. Rutiiniluonteisia tehtäviä siirtyy halvan kustannustason maihin ja lähelle markkinoita.

Nokia maksanut yhteisöveroa Suomeen

• 2008: 600 000 000 e
• 2009: 300 000 000 e (arvio)

Pörssiarvo

• 270 miljardia euroa (vuonna 2000)
• 161 miljardia (2001)
• 82 miljardia (2002)
• 57 miljardia (2004)
• 34 miljardia (2009)

Nokia swot

• Vahvuudet: Vakaa talous
• Heikkoudet: Korkea kustannusrakenne, design-hybriksen puuttuminen, asema Yhdysvaltain markkinoilla.
• Mahdollisuudet: Kiinan älypuhelinmarkkinat, joilla Nokialla on hyvä sija. Myös Intiassa mahdollisuudet.
• Uhat: Uuden konseptin luominen epäonnistuu.

Kilpailijat

• Apple iPhone
• Google: Uudella alueella, tunkeutuvat myös puhelinmarkkinoille, esimerkiksi Google tekee puhelimeen käyttöjärjestelmiä, pian ilmeisesti myös puhelimia.
• Samsung: Puhelinlaitteissa
• Ericsson, Huawei: Verkoissa