Pim! Irti nikotiinista

Toimittaja viihtyi hypnoosissa tunnin kerrallaan.Hypnoosi. Joopa joo. Parrakas vanha äijä viskoo heiluria naaman edessä ja saa asiakkaan matkimaan apinaa tietämättään.

“Noin käy vain elokuvissa. Hypnoosi perustuu vuorovaikutukseen, eikä hypnotisoija voi teettää mitään vasten asiakkaan tahtoa. Minulla ei ole maagisia voimia”, naureskelee suggestoterapeutti SHY, aikuiskouluttaja Sampsa Korhonen.

Suomessa hypnoosihoitoa kokeilee noin 10 000 ihmistä vuodessa. Sitä käytetään niin stressin ja jännittämisen lievittämiseen kuin keskittymis- ja unihäiriöiden hoitoonkin. Lisäksi hypnoosin väitetään alentavan verenpainetta.

Toimiiko se oikeasti? Tarkoitus on vieroittaa toimittaja nuuska-addiktiosta viidessä tunnissa.

“Hypnoosi ei itsessään paranna mitään, vaan on väline parantumiselle”, Korhonen muistuttaa.

Suggestoterapeutin pastellinvihreäksi maalatun työhuoneen nurkassa on muhkea Laz-E-Boy, jossa on istunut muun muassa ammattinäyttelijöitä ja yritysjohtajia. Taustalla soi linnunlaululla koristeltu Beethoven. Ja jotta olo olisi mahdollisimman mukava, asiakas saa vielä päällensä villaviltin.

Aluksi tunnin tavoitekeskustelu lopettamisen motiiveista sekä hypnoosin olemuksesta ja sitten hommiin. Katse keskittyy Ikean siniseen seinävalaisimeen. Korhonen pyytää kuuntelemaan sanojaan. Silmät painuvat kiinni, olo on vetelä. Korhonen muistuttaa useaan otteeseen, kuinka rento olo onkaan. Sen jälkeen kuulen nuuskan käytön lopettamisen eduista, kävelen mielikuvituspolkua kohti nuuskatonta maailmaa ja käyn hautaamassa nuuskapurkin edesmenneiden isovanhempieni perunapellolle.

“Jokainen on hypnotisoitavissa. Sinällään hypnoosi ei ole muuta kuin syvä rentoutustila, jossa terapeutti pyrkii vaikuttamaan ihmisen alitajuntaan, tehdä aivoihin ’muistijälkiä’ onnistumisesta. Ja helpoiten on hypnotisoitavissa yleensä itsevarmat tyypit”, Korhonen toteaa.

“Kahdeksan, yhdeksän, kymmenen.”

Korhonen herättää hypnoosista. Olo on pirteä, mutta hämmentynyt. Muistan aivan kaiken. Tässäkö tämä nyt oli?

“Yleinen väärinkäsitys on se, että henkilö ei ole ollut hypnoosissa, jos hän muistaa tapahtuman. Terapeuttiset vaikutukset eivät edellytä syvähypnoositilaa”, Korhonen sanoo.

Entäpä sitten show-hypnoosi, jossa yleisöstä valitut henkilöt ihmettelevät tekemisiään hypnoosin jälkeen?

“Viisi prosenttia ihmisistä ovat ns. hypnoosivirtuooseja, jotka menevät hypnoosissa transsiin eli eivät aina muista kaikkea, mitä ovat tehneet. Näitä ihmisiä varietee-hypnotisoijat käyttävät esityksissään”, Korhonen kertoo.

Toisella hypnotisointikerralla käyn muun muassa moikkaamassa 6-vuotiasta minääni ja loikoilen Itä-Suomessa järven rannalla. Ja mikä omituisinta, nuuskaa ei tee enää mieli.

Kanadalainen hypnotisoija Sailesh Savoy-teatterissa 26.4. Liput: 35 e.

Lisätietoa hypnoosista: www.shy.fi, www.hypnoosi.net

Mikä hypnoosi?

Hypnoosi on tavallista syvempi rentoutustila, joka saadaan aikaan terapeuttisilla suggestioilla. Henkilöä pyydetään kiinnittämään katseensa johonkin pisteeseen tai esineeseen ja keskittymään hypnotisoijan sanoihin. Hypnotisoija antaa suggestioita yhä syvenevästä rentoutumisesta samalla, kun hän laskuttaa lukuja esimerkiksi yhdestä kymmeneen.

Tyypillisesti ihmiset ovat hypnoosissa tietoisia, keitä ja missä he ovat sekä muistavat hypnoosin aikaiset tapahtumat. Ja toisin kuin usein luullaan, hypnotisoitua ei saada suorittamaan tekoja vastoin hänen moraalista vakaumustaan. Hypnoosiin liittyy rentoutunut ja keskittynyt olemisen tunne. Tässä olotilassa mieli on avoin uuden oppimiseen ja eri asioiden uudelleen määrittymiseen.

Hypnoosi-sana tulee kreikan kielen unen jumalaa tarkoittavasta sanasta Hypnos.