Rahalle vastinetta

Olen mykistynyt siitä, kuinka pääministeriämme on lyöty vaalirahoituskohun aikana suorastaan vyön alle, vaikka juuri ne asiat hän on pyrkinyt pitämään julkisuudelta piilossa. Ymmärrän hyvin kansanvaltaa puolustavan johtajamme ärtyisyyden, koska en itsekään haluaisi keskustella tuloistani pienipalkkaisten toimittajien kanssa.

Isävainaani oli ehkä kiihkomielinen antisemitisti, mutta hän opetti minulle, kuinka palkan eteen pitää tehdä töitä. Jo Kustaa Vaasa antoi vallanhimossaan ja rahapulassaan meille luterilaisen uskon kansallisen identiteettimme tärkeimmäksi rakennuspuuksi. Haluammeko todella häpäistä tämän suuren suomalaisen sankarin muiston takertumalla lillukanvarsiin?

Tavalliset kansalaiset maksavat kansanedustajille ainoastaan reilut 5 000 euroa kuussa. Päälle tulevat myös kulukorvaukset, mutta koska niistä ei makseta veroja, niin älkäämme sotkeko niitä veronmaksajien pottiin.

Kehittyvien maakuntien Suomi puolestaan antoi kansanedustajille 20 000 euroa, joka on hädin tuskin neljän kuukauden palkkio. Siinä ajassa ehtii juuri ja juuri muuttaa kaavoituslakeja ja rakentamislupia. Lopun ajasta edustajat voivat keskittyä koko kansan asioihin, kuten tekijänoikeuslakiin ja perintöveroon.

Jos maksan thaimaalaisten alihankkijoideni työntekijöille 200 euroa kuussa, odotan heiltä täyttä kuuliaisuutta. Kyse ei ole seksuaalisten palvelusten ostamisesta, vaan normaalista liiketoiminnasta. Niin on tilanne vaalirahoituksen kanssa: rahalle on saatava vastinetta. Jos se vaatii rottinkikepin käyttöä, täytyy niin tehdä, täysin riippumatta syntyvästä erektiosta.

Sitä paitsi ajatus kansanedustajien tahdon taivuttamisesta on naurettava. Ei suurten kauppakeskusten rakentamiseen tarvita lahjontaa, vaan tervettä kaupunkilaisjärkeä, vaalirahoituksesta säästynyttä rahaa ja puolalaisia betoniraudoittajia. Jos se vielä sopii maakuntakaavaan tai yleiseen järkeen, niin näin olkoon, mutta ei sotketa tällaisia asioita kannattavaan liiketoimintaan.

Onko teillä, arvon lukijat, aavistustakaan siitä, millaisia vaatimuksia huomaamattomien vaalilahjoitusten tekeminen asettaa kirjanpidolle? Minä ainakin teen osani ja toimitan ruskeassa kirjekuoressa lisää rahaa hallituspuolueille. Jos teillä ei ole varaa osallistua demokratiaan, pitäkää turpanne tukossa.

Kirjoittajaa ei ole.