Ryyppy päällä

Yhdysvallat ja Ruotsi kulkevat vastavirtaan: siellä nuoret aikuiset käyttävät vähemmän alkoholia kuin aiemmin.

Kovat vientituotteet puhelin, paperi ja avaruuspeilit ovat saaneet seuraa brändi-puolella: suomalainen ryyppäyskulttuuri on levinnyt muualle Eurooppaan. Britit, sitten saksalaiset, italialaiset ja espanjalaiset ovat innostuneet vetämään lärvit. Samaan aikaan kotimaassa osa teineistä nyrpistää nenää viinalle. Raittiiden 14-16-vuotiaiden määrä on lisääntynyt. Nuorten ottajien humalajuominen on vähentynyt, ainoastaan 18-vuotiaat pojat juhlivat raskaassa sarjassa. Vain kuusi prosenttia baarikynnyksen ylittäneistä neidoista kännää viikottain. Joku sen viinan Suomessa juo: muutaman vuoden takainen viina-ale lisäsi alkoholikuolemia kahdeksalla viikossa. Vuonna 2006 suomalaiset väittivät kyselyssä juomisen määrän pysyneen kolme vuotta samalla tasolla, vaikka myyntitilastot tykittivät taivaaseen. Nyt ennusteet lupaavat kuivempaa aikaa. Hyvä, sillä etanolin aiheuttamat välittömät vuosikustannukset nousevat lähes miljardiin euroon, ja työikäisten yleisin kuolinsyy on alkoholi.

Terveys ry:n kysely kertoo, että viina kuuluu nuorten elämään ja etenkin juhlaan, mutta ördäilyä pidetään säälittävänä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija, Pia Mäkelän mukaan haittatilastoissa alle 40-vuotiaiden positiivinen trendi jatkuu. Mutta:

"Etelä-Euroopassa nuoret kokoontuvat laumoittain toreille ja puistoihin ryyppäämään", Mäkelä kertoo. Madridissa alkanut El Botellón -ilmiö on levinnyt muihin Espanjan kaupunkeihin ja naapurimaihin. Hankitaan pullo rommia, giniä tai viskiä blandiksineen, pakataan reppuun lasit ja jäät ja suunnataan perjantaisin ja lauantaisin ulkosalle pitämään bileitä. Puistojuopottelu on halpaa, trendikästä ja mukavaa lämpimässä ilmastossa. Viiniä lipittävät vanhemmat ovat kauhuissaan. Poliitikot ja media syyttävät Britanniaa, Saksaa ja Pohjoismaita huonojen käytösmallien maahantuonnista. Rahaa ryyppäämiseen on enemmän kuin koskaan.

Suomessa viinan heavy-userit ovat enimmäkseen syrjäytyneitä, Espanjassa juomatilastoa johtavat akateemiset nuoret miehet. Ryyppääminen on modernia kapinaa. Madrid, Barcelona ja Toledo ovat määränneet sakon yleisellä paikalla ryyppäämisestä. Espanjan terveysministeri ehdotti, että kännissä riehuneet pitäisi viedä pelottelu-ekskursiolle alkoholistien hoitolaitoksiin. Saksassa kiellettiin vuonna 2007 ravintoloilta juo niin paljon kuin jaksat -paketit, kun 16-vuotias koulupoika kuoli alkoholimyrkytykseen juotuaan 50 tequilaa. Irlannissa tutkijat väittävät 20–22 -vuotiaiden vetävän normi-iltana 10–12 drinksua ja huumeet päälle. Pubien kontrollia on kiristetty, mutta se on johtanut kauppojen viinalupien räjahdysmäiseen kasvuun. Britanniassa nopeatahtiseen juomiseen on keksitty hassu ratkaisu: pubien aukioloaikaa on pidennetty. Kaupungeissa keskusta-asukkaat kärsivät jatkuvasta metelistä, jätöksistä ja tappeluista öisillä kaduilla. Ambulanssit suhaavat viikonloppuisin taukoamatta: kännisekoilijat tekevät arviolta miljoona käyntiä vuodessa sairaaloihin ja tapaturmaklinikoille.

Englannissa kännissä riekkumista pidetään tarttuvana sosiaalisena tautina, kopiokäytöksenä. Suomalaiset tutkimukset vahvistavat tämän: sosiaalinen paine baareissa on kova. Opiskelijoista 40 prosenttia sanoo, että viinasta kieltäytymistä ihmetellään, eikä pippaloissa tarjota limpparia. Joka kahdeksas on joutunut ystävien painostuksesta juomaan liikaa. Sosiaaliset ihmiset juovat paljon viinaa, mutteivät pidä sitä ongelmana.

Lähteet: Jutussa mainittujen lisäksi STTV, Nuorten terveystapatutkimus, ESPAD koulukysely, BBC, Minna Saari: pro gradu 2006, Jukka Törrönen: artikkeli 2005, Torsten Winter: väitös 2004, cordis.europa.eu, EUbusiness.com.

Suomi lasissa

Kuppi nurin

Turku
Tampere
Helsinki
Espoo
Ruotsinkieliset kaupallis-teknisen alan opiskelijamiehet
Kauppatieteilijät
Pääkaupunkiseudun naisopiskelijat
Valtiotieteilijät
Teknillistieteellisen alan miehet

Sylkeä lasissa

Jyväskylä
Oulu
Uskovaiset
Pohjalaiset
Ahvenanmaalaiset
Teologian opiskelijat
Kasvatustieteiden opiskelijat
Liikunta- ja terveystieteiden opiskelijat
Psykologian opiskelijat

Lukijoilta

“Se on tämä olemassaolon sietämätön keveys, eksistentialistinen paniikki kaikesta mitä ympärillä ja päässä tapahtuu. Sitten on vielä se, ettei muijaa kestä selvinpäin.”
Mies, 23

“Mikäs sen hienompaa kun vetää kunnon perskännit ja unohtaa kaikki murheet/surut/ikävät asiat!! Kunnon perskänni vähintään kerran kuussa pitää hermot kurissa, on hyvä välillä olla kuin Ellun kanat...”
Nainen, 36

“Krapula ja morkkis on vaan tapoja peittää sitä muunlaista tuskaa. Ja kännimokilleen voi itsekin naureskella, kun oikeasti pitäisi itkeä jotain ihan muita mokia. Kännäämisen seuraukset takaavat sen että on liian kiireinen kohtaamaan todellisuuden omassa elämässään. En itse juo nykyään enää ollenkaan (vitsi vain vanheni), ja täytyy sanoa että kännisuomen seuraaminen ulkopuolisena on avartavaa.”
Nainen, 29

“Kunnon kaatokännin jälkeen olo on niin kamala, että unohtaa mikä vitutti.”
Mies, 30

“Ai, en ole koskaan pyrkinyt juomaan perseitä. Niin on vain käynyt. En suosittele shotteja.”
Nainen, 32

“Kännien kiskominen alkoi opiskeluaikana kun stressi koveni. Se oli hyvä tapa nollata ja unohtaa kaikki, ja kärsiä toki seuraava päivä. Perskännit liittyivät myös laihdutukseen: ei viitsinyt syödä jotta olisi hoikempi ja voi miten laiha olo onkaan krapulapäivän illalla kun olet oksentanut 12 tuntia putkeen.“
Nainen, 27

“Kerran kun on kaatokännissä nolannut itsensä kantapaikassa, sinne ei enää jatkossa kehtaa mennä kuin niin kaatokännissä, ettei mikään hävetä.”
Nainen, 20