hiili-kissa ei välitä tyyliseikoista, mutta Erik ja Rose ovat eri mieltä kirjahyllystä.Aina ei riitä, että saa sanoa, missä kaappi seisoo. Joskus myös kaapilla on väliä. Miten käy, kun pariskunta ei pääse kodin sisuskaluista yhteisymmärrykseen?
Kuka keksi väittää, että makuasioista ei voi kiistellä? Kyllä niistä voi. Tämän ymmärsi myös Rose-Marie Lavikka, 20, muutettuaan poikaystävänsä 23 neliön yksiöön.
“Se kirjahylly. Se on kamala.”
Rosen ongelma on, että 50 prosenttia asunnon asukkaista on asiasta täysin eri mieltä.
“Ostin kirjahyllyn kirpparilta ja musta se on kivan näköinen. Mun mielestä olisi järjetöntä tuhlata rahaa uuden hankkimiseen,” sanoo poikaystävä Erik Grönroos, 22.
Rose ja Erik eivät ole yksin ongelman kanssa. Lähes jokaisen postiluukun takana taistellaan posliinikissan elinoikeuksista, apinaverhojen tyylikkyydestä – tai pikkuautoista. Anteeksi, pienoismalleista.
“Ne perkeleen buragot täyttävät kaikki tasot,” kertoo Margit.
“Poikaystäväni jopa vahaa niitä pumpulipuikolla, eikä niitä saa nostaa kuin renkaista, sillä pintoihin tulee sormenjälkiä.”
Margit ei tyydy katsomaan vierestä, vaan on varustautunut asemasotaan.
“Sisustan asuntoamme sesonkiaskartelun tuloksilla. Nämä asetelmat ovat mieheni mielestä vähän liikaa, mutta niin kauan kun on pienoismalleja, niin kauan on askarteluasetelmia.”
Mutta takaisin Rosen ja Erikin kiistaan.
“Toi meidän kirjahylly on tummaksi petsattua puuta, just sellainen mistä mä pidän. Mä tykkään yleensäkin ottaen tummista huonekaluista”, sanoo Erik.
“Ja mun mielestä sisustuksen kuuluu olla vaalea ja värikäs. Toi tumma hyllykkö pienentää entisestään tätä pientä kämppää”, vastaa Rose.
“Ja se ei vaan sovi yhteen näiden oranssinpunaisten seinien kanssa.”
Seinien väristä Erik ja Rose ovat samaa mieltä. Edellisen asukkaan hieman epätasaisesti maalaamat seinät voisi maalata uudelleen.
“Jos vaan saisi aikaiseksi”, Erik toteaa.
Vaan kuinka viaton kirjahylly joutui näiden kahden riitapukarin kiistakapulaksi? Erik ja Rose tapasivat klassisesti baarissa, ja ennen kuin Erik ehti kunnolla huomatakaan, oli Rose muuttanut hänen entiseen poikamiesboksiinsa.
“Rosen muutto kävi aika vaivihkaa. Yhtäkkiä nainen oli talossa”, hymähtää Erik.
Kirjahyllystä syntyneestä kiistasta huolimatta Erik ei kadu Rosen muuttoa. Eikä sitä poikamiesboksiakaan ole ikävä. Rose nauraa vieressä.
“Kyllähän mä vähän pistin tuulemaan. Rupesin heti muuttamaan huonekalujen järjestystä ja siivoamaan likaisia vaatteita lattioilta.”
Mutta millainen sen kirjahyllyn pitäisi olla?
“Sellainen vaalea, moderni, eritasohylly, jossa on lasiovet”, sanoo Rose.
“Tämä tumma on hienon värinen ja käytännöllinen”, sanoo Erik.
Äänestä kumpi on oikeassa, Erik vai Rose: www.city.fi/kyselyt/index.php?id=116
Sisustussodasta eroon
”Meidän sisustussotamme alkoi siitä, kun poikaystäväni raahasi meille äitinsä luota kaiken maailman krääsää. Aluksi ajattelin, että helvetti vieköön kun se akka jaksaa niitä paskoja meille lähettää”, kertoo Lilli, 23.
Pikku hiljaa selvisi, ettei se ollut äidin vika, vaan miehellä oli niin huono maku.
”Kammottavinta mitä hän äidiltään kerran toi, olivat verhot. Purskahdin itkuun kun eräänä iltana töistä tultuani huomasin miten rakas makuuhuoneemme oli raiskattu kirjavilla kukkaverhoilla. Mieheni puolustus oli, että verhot olivat kallista ulkomaalaista kangasta. Järjetön perustelu!”
Verhojen jälkeen ilmestyi lisää kammottavia esineitä räsymatoista rumiin tauluihin.
”Ahdistukseni kasvoi. Mitä enemmän tappelin vastaan, sitä enemmän hän halusi pitää niistä esineistä kiinni. Hän oli itsekäs ja itsepäinen.”
Lopulta tilanne päätyi dramaattiseen eroon neljän vuoden seurustelun ja vuoden yhteiselon jälkeen.
”Nyt minulla on aivan upea, kaunis koti. Eikä kukaan ole raahaamassa sinne krääsää. Luojan kiitos!”
Facebook
MySpace
Delicious
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta