Tavallinen Ylppö

"kaikki haastattelijat aloittavat kehumalla levyä", toteaa Herra Ylppö.

Kahdeksan albumia julkaissut Maj Karma -yhtye jäi viime elokuussa telakalle, mutta sen entisellä nokkamiehellä Ylpöllä riittää virtaa. Kiireisenä pitävät muun muassa kuvataideprojektit ja toisen levyn julkaisu Ihmiset-yhtyeen kanssa.

Nyt samainen klani kiiltelee Hima & Sali -ravintolassa maanantaiaamuna klo 10.40. Ylppö on sonnustautunut vihertävään army-takkiin ja farkkuihin, sormissa viisi sormusta ja edessä tuopillinen siideriä.

Sori Ylppö, olen kymmenen minuuttia myöhässä.

”Ei se mitään, kirjoitin tässä juuri Samuel Beckett -tyyppistä tekstiä siiderin syvimmästä olemuksesta.”

Suhteellisen pessimististä kamaa, oletan. Positiivista tosin on, että uusi levysi on fantastinen.

”Arvostan positiivista palautetta, sillä takana on laihempiakin vuosia.”

Pakko sanoa, että Maj Karman edellinen levy, Salama, oli minulle suuri pettymys.

”Samoin. Se oli tosin mun mokaamani levy. Jäi lopulta tunneköyhäksi, vaikka siellä oli muutama hyväkin biisi. Kävi Metallicat, ei Blackin jälkeen voi tehdä sellaista levyä kuin Load. Mietin, että levyn nimeksi olisi sopinut ’Koskaan ei tiedä, milloin tulee turpaan’.”

Älä ota tätä loukkauksena, mutta minulle tulee mieleen uudesta Pojat ei tanssi -levystä bändi nimeltä Yö.

”Jos viittaat Yön kahteen ensimmäiseen levyyn, ei tarvitse lähteä painimaan. Kuuntelin noita levyjä kymmenenvuotiaana. Nuorallatanssija on synkin ikinä tehty kotimainen levy. Ehkä yhteisenä nimittäjänä on satakuntalainen pateettisuus.”

Niinpä. Molli toimii aina.

”En edes tiedä duurin ja mollin eroa. Melodiat vain alkavat soida päässäni ja tehdessäni biisejä etsin kitaralla hyvänkuuloisia juttuja. Teksti on olemassa, mutta siihen pitää hakea tulkinta, joka ei ole ristiriidassa tekstin kanssa. Monet nuoret bändit haluavat räyhämeininkiä, mutta kun tekstejä kuuntelee, herää kysymys, että miksi huudat, kun ei ole mitään huudettavaa.”

Sinä taas käytät ääntäsi monipuolisesti.

”Pakon sanelemana. Esimerkiksi korkeat nuotit pystyn selvittämään vain huutamalla tai falsetilla. Suomessa rock-laulajat vetävät yleensä vain yhdellä staililla.”

Olet lanseerannut oman musiikkilajisi, reality rockin.

”Kirjoitan taruja omasta elämänpiiristäni. Kaikki on siis totta, toisin kuin vihaamassani reality-tv:ssä. Käsikirjoitetut draamasarjatkin lähentelevät paremmin totuutta kuin Big Brotherit tai vastaavat.”

Uuden levyn lisäksi pistit taidenäyttelyn pystyyn tänne Hima & Saliin. Vahvoja kuvakollaaseja, pakko myöntää.

”Haen viivaa. Kuulostaa vitun typerältä taiteilijaläpältä, mutta kaikki riippuu siitä miten viiva elää. Minulla on Jackson Pollock -henkinen tyyli. Etsin jonkun jutun, sitten se vain tehdään. En käytä maalatessani lainkaan pensseliä, vaan sitä, mikä ensimmäiseksi käteen osuu. Kynä tai puutikku musteeseen ja maalaamaan.”

Oho? Mitäs näistä pyydät?

”Jokaisesta kuvasta on tehty kahdeksan digivedoksen sarja. 300 euroa olen pyytänyt.”

Paljonkos alkuperäiset teokset maksavat?

”Ne ovat varmaan jo roskiksessa. Olen aina ollut huono säilyttämään mitään. Äitini ihmetteli jo päiväkotiaikoinani, miksen tuo piirustuksia koskaan kotiin. Sieltä sanottiin, että aina kun saan piirroksen valmiiksi, heitän sen menemään.”

Kaikki ylimääräinen pois. Hyvä tyyli, ei ainakaan jää painolastia.

”Tykkään aloittaa asiat puhtaalta pöydältä. Muutettuani Porista Raumalle otin mukaani vanhasta kämpästä tietokoneen, stereot, levyt ja Lou Reedin nimmarin.”

Olet kyllä erikoinen tyyppi.

”Itse asiassa näen vaivaa ollakseni tavallinen. En halua olla erikoisuuden tavoittelija, vaan tavallisuuden. Olen nyt innostunut esimerkiksi tavanomaisista folk-biiseistä ja Poutahaukat-iskelmäorkesterista.”

Ylpön taidenäyttely Hima & Sali -ravintolassa helmikuun loppuun asti.

File

• Oikea nimi: Mikko Mäntymäki
• Ikä: 36
• Koulutus: peruskoulu, graafisen alan oppilaitoksen drop out
• Suunnitellut levynkansia: Tuomari Nurmio, Kauko Röyhkä, Sara, Magyar Posse.

Herra Ylppö & Ihmiset - Pojat ei tanssi

• Stoori
  Ylppö käsittelee tarkkanäköisesti arkipäiväistä elämänmenoa, sen solmukohtia ja ilonpilkahduksia, joihin liki jokainen voi samaistua. Tämä albumi itkettää, ärsyttää, naurattaa - ja on pienen ihmisen asialla.
• *****

Herra Ylppö & Ihmiset: Pojat ei tanssi -levy on juuri ilmestynyt.