Ei päivääkään ilman Suuri Seikkailu -lööppiä. Eikä varttiakaan ilman, ettei joku älymystön edustaja olisi huolestunut tosi-tv:n rappeuttavasta vaikutuksesta. (Älymystön edustaja = jonkun sortin kulttuuri-ihminen, joka ei voi lappaa ruokaa suuhunsa ilman että ennen jokaista suupalaa ei tiristäisi suustaan lausetta “ihmiset ovat täysin uupuneita, blablaa, hyvinvointiyhteiskunnan alasajo, monokulttuuri, tositeevee”).
Juuri nyt tosi-tv:stä on huolestunut Ylen toimialajohtaja O-P Heinonen. Ja totta helvetissä hän on huolestunut, koska kansa on riuhtaissut trashin puutteessa kaukosäätimistään ykkös- ja kakkosnappulat pois ja tivaa aina vain aggressiivisemmin miksi lupamaksuja pitää maksaa.
Koska Ylellä ei ole munaa sanoa ruikuttajille suoraan, että Suomessa asuu noin viisi sellaistakin ihmistä, jotka haluavat katsoa telkusta muuta kuin jonkun ilkan tai jarkon tai sarin “seikkailuja” (krooh-pyyh), niin O-P:n pitää dramatisoida asia sanomalla, että “tosi-tv nakertaa koko television uskottavuutta.”
Kuulkaas nyt. Jos olette huolestuneita tosi-tv:n moraalista, niin selittäkääpä miten se eroaa oikeesti tositv:n -moraalista? Ei mitenkään. Siis hei kumpi on pahempaa: se, että heikoimman lenkin hävinnyt jokamies kuulostaa jälkihaastiksessa pettyneeltä, vai se, että amerikkalainen sotilas nauraa hohottaa kiduttamansa irakilaisen vieressä? Se, että jollain paratiisisaarella – odottelen kiinnostuneena sitä päivää kun seikkailijat paiskataan sisällissotaa käyvään maahan ja palataan kuukauden päästä katsomaan mikä meininki – kuksitaan salaa, vai se, että puoli ysin uutisannos harvoin tarjoaa muuta kuin tappamista, katastrofeja ja köyhien kyykyttämistä IRL.
Eikä sydämeni ole myöskään juuri särkymäisillään myötähäpeästä Funin mummoa kohtaan. Funi ja kollegansa ovat aikuisia ja - mahdollisiin mielentilatutkimuksiin tutustumatta - aivan syyntakeellisia ihmisiä. Jos he haluavat viettää vartin julkisuudessa niin antaa palaa!
Mitä katsojiin tulee, tosi-tv on vain maailmankirjallisuuden karkeaa raakaversiota niille, jotka tosarin puutteessa toljottaisivat kaunareita.
Huolestuneet älyköt voisivat vähitellen sulkea toosansa (kyllä, sen voi myös sulkea) ja painella kirjahyllylleen voihkimaan vaikkapa Bukowskin välittämästä maailmankuvasta. Toritaide will never die!
Kirjoittaja on hevoshullu blondi.
Facebook
MySpace
Delicious
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta