Vedä käteen Kim Jong-il

Pohjois-Koreassa hävetti olla suomalainen. Paikalliset olivat sitä mieltä, että tässähän ollaan parempiakin frendejä. Ei käynyt kieltäminen, kun kaikki prenikkanäyttelyt, lahjavitriinit ja muistolaattaseinät pursuilivat tervehdyksiä Suomesta. Suuria Johtajia olivat muistaneet paitsi pikkuporukat tyyliin Tampereen yliopiston toveri Kim Il-sungin teosten opintoryhmä, myös Suomen Eduskunta. Suomesta oli enemmän lahjoja kuin muusta Länsi-Euroopasta yhteensä ja niitä saapuu yhä säännöllisesti, suosituin on kuulemma kynttilänjalka.

Ranskalaisen avustustyöntekijän mukaan ruoka-apukin on liian suuri lahja Pohjois-Korealle. Vaikka nälkäisten ihmisten auttamista ei normaalisti ikinä pidä sitoa poliittisiin pakotteisiin, Pohjois-Korean kanssa on toisin: ruoka-apu kun on todellisuudessa sota-apua. Ensin ruokitaan nimittäin armeija ja jos jotain jää, siviilit. Vankileireille ei apu yllä, siitä Rakastettu Johtaja pitää kyllä huolen.

Jookos, että lakataan lähettelemästä niitä Aalto-maljakoita ja todetaan yhteen ääneen: vedä käteen, Kim Jong-il.