Ville Leinonen

"Kuuntelin Katri Helenaa ja Napalm Deathia samaan aikaan."

Seitsemän vuotta sitten yltiöromanttisilla rockabilly-chanson-iskelmillään kulttisuosikiksi ja humanistityttöjen herkäksi unelmamieheksi noussut Ville Leinonen on aina tehnyt kappaleita rakkaudesta – hänellä ei omien sanojensa mukaan ole juuri muuta funktiota musiikintekijänä. Hänen suustaan vain nyt sattuu valumaan mahlaa. Joten tuskin voidaan pitää yllättävänä, että nyt Leinonen on tarttunut 70- ja 80-luvun kotimaisiin iskelmähitteihin.

Vaaleaan v-kauluksiseen neulepaitaan ja farkkuihin pukeutunut Leinonen on istunut jo tovin Piika ja renki -baarissa Tampereella. Hän tosin pyytää jälkeenpäin korjaamaan paikan Amsterdamin tuuliseksi satamaksi tai Pyynikin näkötornin munkkikahvilaksi.

Terve, edelliset levysi ovat myyneet keskimäärin vain 3 000. Yritätkö iskelmäcover-levyllä nousta nyt ylös marginaalista?

"Totta, nimeni ei ole breikannut missään vaiheessa. Parhaiten on myynyt Kimaltavia unelmia -levy vuodelta 2001. Sen jälkeen myynti on tippunut tasaisesti. Olen jo aikoja sitten pettynyt musiikkibisnekseen. Ei voi muuta kuin tehdä ja soittaa omasta mielestään hyviä biisejä. Onneksi levy-yhtiöni uskoo pidempään yhteistyöhön. Teen parhaan levyni vasta, kun olen yli viisikymppinen. Toisaalta nyt on pienet paineet, kun tähän levyyn on sijoitettu kaksi kertaa enemmän rahaa kuin mihinkään aikaisempaan."

Eli uuden Hei!-levysi pitää myydä ainakin 6 000?

"Suoraan sanottuna. Tarkoitus on laulaa yli nelikymppisten sydämiin."

Katri Helena, Juhamatti ja Markku Aro ovat kovia tekijöitä. Miksi heidän kappaleensa piti levyttää uudestaan?

"Lista biiseistä on ollut valmiina jo viisi vuotta, nyt oli oikea hetki toteuttaa unelma. Tämä on kunnianosoitus säveltäjille ja sanoittajille, Raul Reimanille, Chrisse Johanssonille ja Veikko Samulille. Kovia ammattilaisia biisien takana. Monilla artisteilla ei ollut osaa ja arpaa siitä, millaisia biisejä he levyille laulavat. Eivät he miettineet, millainen soundi pitää olla virvelissä."

No millainen soundi pitää olla virvelissä?

"Virvelimatto mahdollisimman löysälle, päälle liina ja pyyheliina. Siitä saa niin sanotun tumppusoundin. Sitä paitsi noihin biiseihin oma tuotantonikin pohjautuu. Olen ollut aina iskelmäfani."

Eli kun muut pojat kuuntelivat yläasteella Metallicaa, sinä kulutit iskelmiä?

"Nimenomaan. Mutta kuuntelin myös Metallicaa. Äidin ja mummin levyhyllyt olivat yhtä tärkeitä kuin kavereidenkin. Kuuntelin Katri Helenaa ja Napalm Deathia samaan aikaan. Olen aina ollut vähän outo, viihdyn paremmin naisten kuin miesten seurassa. Ala-asteellakin hyppäsin mieluummin tyttöjen kanssa hyppynarua välitunnilla kuin lähdin kivittämään variksia poikien kanssa."

Oletko uskaltanut laittaa tekijöille kuunteluversiota?

"Lähetin CD-R:n Katri Helenalle, Juhamatille ja Chrisse Johanssonille. Juhamatti ei ole vastannut lainkaan, Chrisse on kommentoinut asiaa paljonkin ja on ollut hyvin otettu ja innostunut. Katri Helenalta sain pienen kannustusviestin. Kesän lapsi oli kuulemma hänen suosikkinsa, koska siinä on täysin erilainen lähestymistapa.

Sehän kuulostaakin enemmän saksalaisen pornoelokuvan soundtrackilta.

"Näin on. Se johtuu siitä, että minulla oli kesällä studion aikana aika muhkeat viikset. Olen laulanut kaikki biisit oikeissa viiksissä ja paita alas asti auki."

Iskelmäcoverisi, kuten oma tuotantosikin, kertovat herkästi rakkaudesta. Milloin romanttisuus menee jo imelyyden puolelle?

"En mä osaa vastata tuollaiseen. Ei niin imelää voi olla, ettei se jollain tavalla menisi läpi. Joidenkin mielestä Kenny G, joka soittaa hississä sopraanosaksofonia rintakarvat paljaana, olisi imelää. Musta se on hauskaa, ja sillekin on tilausta."

Mitä aihetta iskelmissä ei voi käsitellä?

"En minä tiedä. Sano esimerkki."

Ydinsota?

"Raul Reiman on tehnyt iskelmiä ydinsodastakin. Esimerkiksi Taiskan esittämä Ei voittajaa menee jotenkin näin:

"Ei voittajaa oo yhtäkään, kaikki kuolee. Entäs ydinvarustelu, se on vaan poikien pelleilyä"

Ville Leinosen Hei! ilmestyy 17.1.