No niin, poijjaat.
Odotetuin kesäbiisi on nyt täällä - videon kera.
Toimitukseen saapui perjantaita piristämään Tuksun odotettu levy. Levy kantaa sinkkubiisin nimeä Hei Johanna.
Heikkerön nimimerkin takaa Youtubesta löytyy myös Johannan haastattelu.
Tätä et voi missata.
Ei, en puhu otsikossa itsestäni. Korkeintaan sivulauseessa huomaamattomasti.
Viime sunnuntaina Stara.fi julisti Youtubessa Friday-kappaleellaan esiintyvän 13-vuotiaan Rebecca Blackin suomalaisittain nettisensaatioksi.
Olen uhri. Klikkasin sekä play-nappulaa että linkkiä Youtubeen.
Niin teit sinäkin, joka suurella todennäköisyydellä olet jo jonkin linkin kautta päätynyt yllä olevan renkutuksen kuulemaan.
Nettikeskustelussa kappaleesta on olemassa yksi ainoa oikea mielipide. Se kuuluu näin: HIRVEETÄ_PASKAA!!!+012!!!!#?912048990854
Tai lainatakseni Youtubessa käytyä keskustelua: [LAINAUS]^^ THIS GUY SUCKS MAJOR BALLSACK.[/LAINAUS]
Noin tyhjentävään mielipiteeseen harva uskaltaa muuta kuin yhtyä.
Olen nyt kuunnellut kappaleen kolmesti, vaikka se jäi tunneiksi päähän jo ensimmäisellä kerralla.
Friday-biisistä, Rebeccasta puhumattakaan, on todellisuudessa hankalaa olla mitään mieltä, sillä kun nettisensaatioksi nimitettyä biisiä levitetään totaalisena kuravesipaskana, sellaisena se myös kerta toisensa jälkeen klikataan auki.
Itsekin olin varautunut kuulemaan "maailman huonoimman biisin".
Toki muutama rohkea verkon halla-aho on yrittänyt kommentoida jotain melodian tarttuvuudesta. Joka lienee kiimaista klikkailua edeltävä syy perseil... anteeksi sensaatioon.
Ja mitä lyriikoihin tulee, löytyyhän niitä ihan kotoakin. Kääntäkääpä Hanna Pakarisen taannoinen euroviisuvinkaisu suomeksi:
Jätä mut rauhaan, mä haluun mennä kotiin.
Tässä mennään yhtä syvällä. Ja koska huomenna on perjantai, sinä tartut teemaan ja salapopitat tätä biisiä aamulla himassasi. Haukuttuasi sen ensin kommenttikentässä.
Ei se mitään.
Perjantaina Suomen muotiväki (Saimi Hoyer ja pari Muodin huipulle-kisailijaa) kokoontuivat PopFashion 2010-tapahtumaan yökerho Circukseen. Illan ohjelmassa oli kaksi muotinäytöstä, ja haluan kertoa teille ensimmäisen kulusta.
Paikalle oli tullut myös Arkadianmäen muotipoliisi. Ei, en tarkoita verkkosukkis-Juttaa, vaan kokoomuksen Kimmo Sasia, jonka toimintaa pääsin seuraamaan lähietäisyydeltä.
Muotinäytöksen lomassa esiintyi muutamia artisteja, joista pelin avasi Soma Manuchar. (Googlettakaa, jos ette tiedä. Niin minäkin tein.) Soman esityksessä jännittävintä oli arvailla, lausuiko neito oikeasti yhtään sanaa mikkiin, vai tuliko koko homma nauhalta. Oli miten oli, tuskalliselta vaikutti. Tässä kohtaa myös Sasi katsoi parhaakseen näperrellä kännykkäänsä.
http://www.city.fi/antitv/klippi/26624/
Toisena esiintyjänä oli Suvi Isotalo (joo, ei siitäkään kukaan oo oikeasti kuullut). Suvin esityksen yhteydessä mallit esittelivät lavalla Noolanin kauniita valkoisia vaatteita. Esityksen kiinnostavuuden indikaattorina käyttämäni kokoomusedustaja kuitenkin tyytyi vielä tässä vaiheessa kaivelemaan kynsien alusiaan.
Turo Tailorin ja Nanson vaatteiden kohdalla panokset kovenivat. Tutkittuaan kynsien aluset, Sasi siirtyi kaivamaan korvaansa. Ehkä musiikki oli kovalla, ja herkät tärykalvot vaativat suojaa, mutta mikä siinä tapauksessa selittäisi kaivelusormelle tehdyn jälkitarkastuksen.
Ensimmäisen muotishow’n viimeinen esiintyjä oli Cristal Snow, jonka laulaessa lavalla astelevat mallit esittelivät Antti Asplundin luomuksia. Tässä esityksessä oli jo asennetta! Sen huomasi myös indikaattoristani: kansanedustaja raaputti päälakeaan. Peräti kolme kertaa.
