Vaalikeskusteluissa vaiettu ongelma - alue

Vaalien alla vaalikeskustelujen aiheiksi tiedotusvälineissä nostettiin muun muassa eläkeasiat ja kolmikanta. Aiheita on sivuttu eri kanteilta jonkin verran, vaan lopullinen läpimurto ongelmakentän ytimeen puuttuu.

Viime viikon lopulta lähtien Iltalehdessä on jauhettu oikeusministeri Leena Luhtasen ja hänen miehensä vuoden 2004 kunnallisvaalikampanjaan liittyvää maksuepäselvyyttä.

Vaalirahoituksen avaaminen mahdollisimman läpinäkyväksi on varmasti kaikkien kansalaisten etu. Näin pääsemme ja pystymme arvioimaan ainakin jälkikäteen, kenen kaikkien sidosryhmien rahoittamaa kansanedustajaa on tullut äänestäneeksi. Puolueen lisäksi.

Toisaalta omaa lähipiiriäni mietityttää, miksi Luhtasten vuodelta 2004 oleva asia nostettiin juuri Iltalehden sivuille esiin, niin voimakkaalla panostuksella?

Halutaanko oikeusministeri Leena Luhtasesta jostain syystä eroon vai onko kyseessä hänen puolueensa masinoima harhautushyökkäys, jotta esimerkiksi työeläkkeisiin ja kolmikantaan liittyvä kriittinen keskustelu saadaan ajettua minimiin ennen vaaleja?

Mene ja tiedä. Yhden vastauksen ja mielenkiintoisen spekulointilinkin avaa Alma Median ja siten Iltalehden suurimpien osakeomistajien rekisteri:

http://www.almamedia.fi/suurimmat_omistajat_ja_omistus

Kuin sattumalta suurimmista omistajista löytyvät keskeiset työeläkeyhtiöt, jotka taas kuin sattumalta vaikuttavat erittäin suurella painoarvolla kolmikannan kabineteissa. Yhdessä keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan edustajien kanssa.

* * * * * * *

Kysynpähän vaan, että onko oikeusministeri Leena Luhtanen mennyt uhkamaan toimillaan vallitsevaa valta-asetelmaa?

Samalla mietityttää edelleen se, että miksi aktiivisesti isot lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvät ongelmakentät julkisuuteen tuonut oikeusministeri Johannes Koskinen sai aikanaan äkkilähdön ministerin paikaltaan?

* * * * * * *

Eilisessä Silminnäkijä Salainen oikeus - ohjelmassa esille nostetut tuomioistuinkäsittelyn asiakirjamateriaalien salailuongelmat ovat itselleni erittäin tuttuja.

Omat ja lähipiirini kokemukseni tulevat lakisääteisistä vakuutuksista tehtäviä valituksia käsittelevästä ja suljetusti toimivasta erityistuomioistuinjärjestelmästä,

Sen tuomioistuinkäsittelyistä yli 99% tapahtuu salaisesti, kirjallisesti ja ilman asianomaisen läsnäoloa. Tuomioistuinkäsittelyn perustana olevista asiakirjoista ei saa missään vaiheessa yksilöityä asiakirjaluetteloa.

Esimerkiksi pysyvissä työtapaturma-, ammattitauti- ja liikennevahinkotapauksissa korvaussummat, jotka kyseenalaisin keinoin ja ilman tosiasiallisia perusteluita kiistetään ovat suurusluokaltaan jopa 1 000 000 euroa per/tapaus. Kyseessä on tuolloin pysyvissä vahinko- tai sairaustapauksissa loppuelämää koskeva toimeentuloturva asianomaisen vakuutuslajin lakitekstissä takaamasta eläkkeestä.

Alkutiedot aiheeseen löytyvät oikeusministerin haastattelut: http://www.oikeusturvanperikato.info/

Oikeusministeri Koskisen mainitsemat ongelmat syntyvät kolmikannan + vakuutusalan valmistelevista lakiesityksistä, joissa eduskunta toimii vain kumileimasimena.

Esimerkiksi HE 47/2005 koskien tapaturma-asioiden ja HE 91/2006 koskien työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa korostavat entisestään vakuutusyhtiöiden ylivertaista asemaa suhteessa yksittäiseen valittajaan. Vaikka suunnan piti olla juuri ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen puolesta täysin vastakkainen.

HE 12/2006 koskien hallintotuomioistuimia saattaa pahimmillaan saattaa kaikkien vakuutusoikeuden ja sen alaisten lautakuntien käsittelyssä olleet vakuutuslääkärijäsenen lausumat salaisiksi 100 vuoden ajaksi. Myös asianomaiselta itseltään, vaikka hän antamansa valtakirjan ja sen oikeaksi todistaneiden henkilöiden turvin haluaisi kaikki oikeusprosessiinsa vakuutusyhtiötä vastaan liittyvät asiakirjansa julkisiksi.

Ratkaisukokoonpanoon kuuluneen vakuutuslääkärijäsenen lausumia asianomainen ei saa tälläkään hetkellä missään vaiheessa tietää. Ei edes silloin, kun tuomioistuinkäsittelyn pääpaino ja ratkaisu ovat olleet riippuvaisia lääketieteellisten asioiden selvittämisestä ja toteennäyttämisestä.

* * * * * * *

Tästä isosta kansallisesta ongelmasta eivät ole minkään puolueen johtajat uskaltaneet puhua avoimesti ja oma-aloitteisesti vaalikeskusteluissa, vaikka heille on siihen toimittajien taholta mielestäni tarjottu monesti mahdollisuutta. Ongelman suhteen he ovat erittäin tietoisia, koska eduskunnassa on tehty asiasta hallitukselle yli 100 kirjallista kysymystä 90-luvulta alkaen.

Vaalikeskusteluissa on vain kierrelty varovasti kolmikannan ympärillä, mutta lakien takaamia suomalaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan loukkauksia ei kukaan puoluejohtajista ole uskaltanut omaehtoisesti tuoda esiin. Koska kaikki valtapuolueet ovat olleet luomassa käsistä karannutta länsimaisen oikeuskäsityksen irvikuvaa. Tosin kukaan ei uskalla ottaa kunniaa sen luomisesta itselleen tai tunnustaa suoraan tehtyjä virheitä.

Tietoa tästä ongelmakentästä on virrannut vuosien ajan eduskuntaan, ministeriöihin, laillisuusvalvojille ja puoluetoimistoihin useiden henkilöiden toimesta erittäin paljon.

* * * * * * *

Eduskuntavaalien äänestyspäivän lähestyessä ruvetaan jo Hesarinkin pääkirjoituksessa 15.3.07 lähestymään tämän todella ison kansallisen ongelman ydintä....

"Työllisyystilastoissa istuu kuitenkin tiukasti tahra nimeltään pitkäaikaistyöttömät.

Heitä oli viime vuonna yhä noin 146 000.

Vaikeimmin työllistettävien pitkäaikaistyöttömien joukko tosin kutistui hallituskauden aikana.

Suurin syy siihen oli työkyvyttömien työnhakijoiden pääseminen eläkkeelle."

Yhdeksi lääkkeeksi Hesarin vuorossa ollut päätoimittajakirjoittaja tarjoaa:

"Pitkäaikaistyöttömyyttä ei torjuta yksin työvoimapoliittisin keinoin.

Yhä tärkeämpää on, että työvoimaviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhoitoalan väen sekä koulutusta järjestävien viranomaisten ja yritysten kanssa."

Hyvä ehdotus sinänsä, mutta jos kyseinen eläkkeelle kuuluva virallisesti tilastoitu ja siten varastoitu työkyvytön pitkäaikaistyötön on jo käynyt tarjolla olevan keinovalikoiman kertaalleen tai useammin läpi?

* * * * * * *

Kuinka monta onkaan eri tilastoissa sellaista henkilöä, jotka on paperilla toimivan vakuutuslääketieteen keinoin ja paperilta johtopäätökset tekevien vakuutuslääkäreiden toimesta todettu "täysin työkykyisiksi."

Kun mukaan lasketaan erilaisen osaeläkkeen saaneet ja ei enää työttömyystilastoissa roikkuvat tosiasialliset työkyvyttömät, niin kokonaisluku alkaa olla luokassa 200 000.

Nyt pitääkin pikaisesti selvittää kuinka monta ko. henkilöistä on saanut vakuutus- tai eläkeyhtiöltään hylkäävän päätöksen täysimääräisestä eläkkeestä.

Vaikka heillä on oman hoitavan lääkärin lausunto tai useammankin hoitavan lääkärin lausunto työkyvyttömyydestään.

Pääministeri Vanhanenkin totesi tiistai-aamuna MTV3 aamutelkkarissa, että sairaan henkilön pitää päästä asianmukaiselle eläkkeelle, jos hänen kohdallaan eläkkeelle pääsyn kriteerit kerran hoitavan lääkärin lausunnossa täyttyvät.

Niin kuin kansanedustaja Halmeen nopeassa työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyssä tapahtui.

* * * * * * *

Mikäli isoa erityistuomioistuin- ja vakuutuslääkärijärjestelmän remonttia ei olla valmiita pikaisesti tekemään, niin kansalaisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lain edessä on kuin ilmaan päästetty vaali-ilmapallonippu. Kaikissa puoluekartan mukaisissa väriskaaloissa.

* * * * * * *

Opetusneuvos Veikko Pöyhönen kirjoitti erittäin osuvasti Hesarissa 14.3.07:

” Hallituksessa olevat puolueet ovat jo aikoja sitten halunneet toimia markkinoiden ehdoilla, josta syystä niiden poliittinen uskottavuus on romahtanut.

Erityisesti tämä koskee Sdp:tä, joka alkuperäisesti on työväenpuolue, mutta joka uudessa tilanteessa on joutunut suostumaan suuren pääoman liittolaiseksi.

- - - -

Suomi kulkee kohti uudentyyppistä luokkayhteiskuntaa, jossa vauraus kasaantuu yhä harvemmille ja köyhyys tulee yhä useampien osaksi. Tämän kehityksen jatkuessa myös yhteiskuntarauha saattaa tulla uhatuksi. ”

Minun mielestämme olemme jo tukevasti keskellä uudentyypistä luokkayhteiskuntaa.

Seuraavaa kehityksen vaihetta on tosin vaikea itse arvioida, mutta vaihtoehtoja vaikuttamiselle on niukasti, jos mitään radikaaleja muutoksia ei tulla esimerkiksi kertomiini ongelmiin pikaisesti tekemään.

* * * * * * *

Jo 10 vuotta sitten Hesari kirjoitti 22.9.1997 kaupunki - osastossaan ongelmasta - Sosiaalitoimi pelkää, mitä tapahtuu työkyvyttömiksi katsotuille

Jutussa haastateltiin sosiaaliviraston työtoimiston päällikköä Pertti Siukolaa:

"Tässä on valtava kustannussiirto valtiolta kunnille", Siukola perustelee. Ihmisarvosyyt painavat kuitenkin enemmän.

"Pahin olisi niiden tilanne, jotka ovat tottuneet pitämään itseään ammattilaisina. Jos todetaan etteivät he enää ole työmarkkinoiden käytettävissä ja heidät pudotetaan fattan luukulle, he saattavat mieltää itsensä ammattilaisten sijaan sosiaalipummeiksi.

Näin syntyy arvottomien ja toivottomien ihmisten joukko, joka myös käyttäytyy arvaamattomasti."

* * * * * * *

Vaan köyhän niin kuin rikkaamman kansalaisen kannattaa mielestäni näissäkin vaaleissa käyttää säästelemättä äänivarojaan. Ainakin vielä tämän kerran.