Nurkissa pyörii pieniä keräsiä villalankaa, joista ei oikein saa tehtyä mitään. Paitsi, jotain pientä ja lämmintä - villaisen rannekorun.
Ohje: - Luo 15 silmukkaa
- Neulo sileää neuletta 15s. ranteen ympärimenevän pätkän.
(Reunoista saa kauniit, kun aina kerroksen viimeisen silmukan neulomatta niin, että lanka on työn edessä ja seuraavan kerroksen alussa neuloo sen aina oikein, vaikka olisi nurjalla.)
- Loppupäässä kavensin joka 4. kerros kummastakin reunasta yhden silmukan x 3.
- Sitten pudota keskimmäiset 3s ihan työn alkuun saakka. Pudonneet silmukat virkkataan 4 lankaa yhteen, jolloin muodostuu tuollainen palmikko.
- Päättele silmukat. Ompele nappi.
Silmukkaketju on sen verran joustava, että erillistä napinläpeä ei tarvita.
Tässä lankana merinovillainen Wollmeisen lanka, ei taatusti kutita!
En varmasti ole ainoa, joka pitää nappikuulokkeitaan aina matkassa. Kun ne ovat laukun pohjalla tai taskussa,on melko varmaa, että kuulokkeitaan kaivaessa löytää sotkuisen johtokasan, joka on tuhannella solmulla... Se on ärsyttävää!
Tuttu näky?
Törmäsin Pinterestissä ideaan, jossa nappikuulokkeiden johdon päälle oli virkattu suojus. Neulojana aloin heti miettimään neulottua versiota. Eikä tarvinnut kauaa miettiä: kahdella puikolla neulottava i-cord-tekniikka sopii tähän tarkoitukseen loistavasti!
Neulomalla kesytetty nappikuulokejohto
Pinnasta tulee siisti ja johto jää kokonaan neuleputkilon sisään. On hämmästyttävää, kuinka johto muuttuu erilaseksi neuleen sisällä, johto ei edes yritä solmuun eikä varsinkaan takerru itseensä. Langan kannattaa olla pehmeää, karhea lanka kutittaa. Itse käytin merinovillaa. Liila neulejohto on ollut aktiivisessa käytössäni jo reilun vuoden!
4 silmukan i-cord, lanka kulkee johdon takaa
Neuleohje:
-Luo kolme silmukkaa 2mm - 2,5mm sukkapuikoilla, laita kuulokkeen johto työn taakse, vie lanka johdon takaa ja neulo ensimmäinen kerros.
-Toisella kerroksella neulo toinen simukka kahteen kertaan = 4 silmukkaa. -Vie joka kerroksen lopussa lanka johdon takaa ensimmäisen silmukan viereen ja jatka neulomista oikealta puolelta. Työtä ei siis käännetä missään vaiheessa, vaan kun kerros on lopussa, neule siirretään puikon toiseen päähän ja lanka kuljetetaan johdon takaa alkuun.
-Ensimmäiset pari kerrosta saattaa näyttää oudoilta, mutta kunhan muistat kiristää lankaa hieman kerroksen ensimmäisen silmukan kohdalla, huomaat, että neule sulkee itse itsensä siistiksi tuubiksi, jonka keskellä johto kulkee.
-Kun tulet johtojen haarautumiskohtaan jatka neulomistaa toista kuuloketta kohti, voit kaventaa yhden silmukan verran = neulo 2. ja 3. silmukka yhteen. Juuri ennen nappikuulokkeen päätä, voit kaventaa silmukat kahteen. Pättele katkaisemalla lanka ja pujota se silmukoiden lävitse pariin kertaan, päättele lanka pujottelemalla johdon suuntaisesti.
-Palaa haarautumiskohtaan, poimi 3 langan silmua neuleesta, jatka näillä silmukoilla i-cordia kohti kuuloketta, kuten toisessakin.
-Jos kuulokkeissa on mikrofoni, sen kohdan voi ylittää neulomalla pätkän niin, ettei lanka kierräkään jodon takaa, vaan ilman johtoa. Tällöin syntyy pelkkää tuubia, kun haluat palata johtoon, kierrät vain langan jälleen johdon takaa.
-Lopeta ja päättele kuten toinenkin puoli. Video näin neulot icordia
Neulottujen kuulokkeiden ehdoton bonus on itselleni myös se, että neulenappikuulokkeet ovat hyvännäköinen asuste! Erilaisen langan avulla voi muuttaa tyyliä helposti ja nopeasti. Lankaa kuluu vain pieni nöttönen ja suojuksen voi purkaa helposti. Koska lankaa ei kulu paljoakaan, voi panostaa laatulankaan, joka ei nyppyynny käytössä!
Sain ihanan kirjeen tokaluokkalaiselta tytöltä. On niin harvinaista saada oikea kirje! Pienenä minulla oli useita kirjeenvaihtokavereita, kirjeiden saaminen oli kivaa, lähettäminen vielä kivempaa. Kirjoitin siis pikapikaa vastauksen kummitytölleni ja liitin mukaan askartelutavaraa... Toivottavasti saaja pitää kirjeestään yhtä paljon kuin minä omastani!
Kirjekuoren reunat ovat vahvistettu kuvioteipillä
Liimasin kuoreen värillistä teippiä, jotta kirjekuori pysyisi varmasti kiinni postin kyydissä. Innostuin vahvistamaan jokaisen reunan ja askartelemaan vielä sydämenkin kuoren taakse.
Värilliset teipit ovat innostavia ja olen niitä muutaman jo hankkinutkin... Lempparini ovat Washi teipit, jotka ovat masking tape tyylisiä, japanilaisia teippejä. Teipin saa liimattua siististi, niissä on lukemattomia värejä ja kuoseja ja teippi irtoaa siististi jälkiä jättämättä, mutta pysyy silti hyvin kiinni.
Kesä on muisto vain. Onneksi parhaat muistot saa purkkiin, joita voi lahjoittaa ystäville syksyn ja talven viimoja vastaan. Tässä on pakattuna parhaat palat mansikkamaalta ja vadelmapuskista.
Hillopurkeista saa nopeasti ja helposti tuunattua lahjaksi sopivia. Leikkasin kuviopaperista pikkulautasen avulla hillopurkin halkaisijaa reilusti isomman ympyrän ja virkkasin ohuesta pellavalangasta sitomisnauhat. Toiseen nauhaan virkkasin kerroksen pylväitäkin. Sitten vain paperi kannen päälle, kevyt rutistus ja pellavanauhaa rusetille.
Lisäksi voi askarrella kauniin lapun, jossa kerrotaan mitä purkin sisältä löytyykään. Pienellä askartelulla saa mukavan viemisen, josta on iloa saajalle ja antajalle.
