Kulttuuri

Näytetään kirjoitukset toukokuulta 2011.

Sensuroidut siirtolaiset  5

IPhonelle ja iPadille tarkoitettu peli nimeltä Smuggle Truck: Operation Immigration on aiheuttanut Yhdysvalloissa paljon porua. Lopulta laitonta siirtolaisuutta käsittelevä peli sensuroitiin.

Pelissä ohjataan avolavakuorma-autoa, jonka lavalla suuri määrä laittomia siirtolaisia yrittää pysyä kyydissä. Maasto on haastavaa: auto kaahaa kuoppaisia teitä pitkin erämaissa, metsissä ja vuoristossa. Pysähtyä ei voi, muuten rajaviranomaiset nappaavat. Töyssyissä laittomat siirtolaiset meinaavat pudota, ja tarkoitus on päästä perille ilman, että he putoavat ja kuolevat.
Pelissä on mahdollista valita myös ”laillinen siirtolaisuus” -moodi. Siinä pelaaja odottaa virastossa 19 vuotta saadakseen green cardin.

Peli syntyi protestiksi ja satiiriksi Yhdysvaltain siirtolaispolitiikkaa kohtaan. Tekijöiden meksikolainen pelinkehittäjäkollega oli kutsuttu Yhdysvaltoihin töihin, mutta työviisumia ei ollut irronnut vielä vuoden odottelun jälkeenkään.
”Siirtolaisaihe on jonkinlainen tabu viihdealalla ja populaarikulttuurissa”, sanoi pelin kehittäjä Alex Schwartz esitellessään peliä. ”Halusimme kommentoida aihetta omalla alallamme, peleissä.”

Pelistä nousi iso haloo, sillä siirtolaiskysymys on Yhdysvalloissa kipeä. Poliitikot harvemmin vaivaantuvat kommentoimaan iPhone-sovelluksia, mutta nyt erityisesti republikaanit ovat intoutuneet kritisoimaan. He ovat saanet tukea joiltakin meksikolaisia siirtolaisia edustavilta järjestöiltä.
”En usko, että Yhdysvaltoihin pyrkivät ihmiset näkevät itsensä osana peliä. He tulevat tänne, koska ovat epätoivoisia”, sanoi latinosiirtolaisten etujärjestö Centro Presenten johtaja Patricia Montes.
”Viime vuonna 170 ihmistä menetti henkensä yrittäessään ylittää Meksikon ja Yhdysvaltojen välistä rajaa”, sanoi puolestaan Massachusetts Immigrants & Refugee Advocacy Coalitionin johtaja Eva Milona.
”On halventavaa, että joku yrittää takoa rahaa tekemällä aiheesta pelin.”

Toisen massachusettsilaisen järjestön, Massachusetts Coalition for Immigration Reformin johtaja Steve Kropper puolestaan piti peliä hyvänä tapana havahduttaa ihmisiä valtavan pitkiin odotusaikoihin ja vaaroihin, joita siirtolaiset kohtaavat.
”Smuggle Truck tekee siirtolaiskysymykselle saman, mitä Angry Birds teki ornitologialle”, hän sanoi Switched.comin haastattelussa. (Mutta mitä hän tarkoitti lausunnollaan? Mitä Angry Birds teki ornitologialle? Ei mitään?)

Lopulta pelin sensuroi Apple. Se kielsi Smuggle Truckin iPhone-sovelluksen myynnin verkkokaupassaan App Storessa.
”Meille ilmoitettiin, että sitä ei saa jaella, koska sen sisältö on epäsopivaa”, Schwartz sanoi.
Nyt pelistä on olemassa kaksi versiota. Smuggle Truckia voi edelleen ostaa pelifirman sivuilta Macille ja PC:lle. IPhonelle ja iPadille pelistä tehtiin versio nimeltä Snuggle Truck, jossa kyyditetään latinosiirtolaisten sijasta söpöjä pehmoeläimiä. Se kelpasi Applellekin



McHäät  6

Kaikkihan ovat kersana olleet ainakin yksillä McDonald’s-synttäreillä. Muistattehan: juustohampparit, jätskikakku ja muovilelut kaikille, sankarille vähän isompi muovilelu. Nyt Mäkkärissä voi järjestää myös muunlaisia seremonioita. Firman slogan I’m lovin it sai uuden merkityksen, kun Hong Kongissa alettiin tämän vuoden alussa järjestää McDonald’s-häitä.

Konsepti on yksinkertainen: McDonald’s järjestää tarjoilun purilaisineen ja kakkuineen, koristelut, seremonian sekä viihdykettä lapsille. Pienellä lisämaksulla saa käyttöönsä pienistä ilmapalloista näperretyn hääpuvun, mikäli morsian haluaa sellaiseen sonnustautua. Alkoholia mäkkärihäissä ei saa tarjoilla. Summalla ei myöskään saa varattua koko ravintolaa itselleen, vaan se on auki tavallisille asiakkaille. Hääseurueelle osoitetaan rauhaisa nurkka jossa juhlia.

Paketin hinta alkaa noin sadasta eurosta (alle 10 vierasta) ja nousee vieraiden määrän ja heidän ruokatilauksiensa mukaan.
Vertailun vuoksi: perinteinen honkongilainen hääillallinen on kestää tuntikausia ja häät jopa neljä päivää. Hääillallinen ravintolassa maksaa keskimäärin noin tuhat euroa kymmenelle hengelle. Hääpäivällisellä on tarkka koreografia ja vain vähän mahdollisuuksia omannäköisiin ratakisuihin. Mäkkäripaketista ovatkin olleet kiinnostuneet erityisesti nuoret pariskunnat, jotka haluavat pyristellä mielestään luutunutta perinteistä hääkaavaa vastaan ja säästää rahaa muihin tarkoituksiin.

Hongkongin McDonald’sin viestintäpäällikkö Helen Cheungin mukaan innostus sai alkunsa, kun Mäkkärissä tavannut pariskunta järjesti siellä häänsä viime vuoden kesällä. Cheung sanoo South China Morning Post -lehdelle, että ravintolat ovat siitä lähtien saaneet 5–10 kyselyä kuussa, mistä syystä ne päättivät alkaa tarjota räätälöityjä hääpaketteja kolmessa hongkongilaisessa toimipisteessä. Jos avioliitto kestää vähintään vuoden, pariskunta voi palata vihkipaikalle. McDonald’s suunnittelee tarjoavansa tulevaisuudessa myös hääpäiväjuhlia.

French kiss:

Mäkkärihäissä skoolataan pirtelöllä:

Tyylin kruunaa ilmapallohääpuku:

Hääkakku koostuu pyramidiksi kootuista omenapiirakoista:


Tuoreet naamat  5

Kevät on opinnäytetöiden aikaa. Aalto-yliopiston Masters of Arts -näyttelyssä ovat esillä tuoreet naamat, jotka nyt valmistuvat Taideteollisesta korkeakoulusta. Ensimmäistä kertaa näyttelyssä nähdään myös Aalto-yliopiston kaupan ja tekniikan alojen maistereiden töitä. Näyttelyn teema on tänä vuonna Redesigning Human
Mitä sitten on luvassa? Ohessa muutama herkkupala.

Aki-Pekka Sinikoski: Finnish Teens
Aki-Pekka Sinikoski: Finnish Teens

Aki-Pekka Sinikosken lopputyön otsikko Finnish Teens sanoo kaiken olennaisen. Suomalaisia teinejä valokuvissa. Liikkiksiä. Syyskuussa teinejä nähdään lisää Valokuvataiteen museossa.

Anu Luhtanen: Taikaviitta 3000 ja kahinan maksimointi - tuulipukumallisto
Anu Luhtanen: Taikaviitta 3000 ja kahinan maksimointi - tuulipukumallisto

”Huono maku on hilpeänvauhko norsu, joka teutaroi hyvän maun posliinikaupassa. Huono maku voi pelastaa meidät skandinaavisen muotoiluperinteen penseänhyhmäiseltä askeesilta.”
Eikö ole ihana julistus? Anu Luhtanen juhlistaa huonoa makua ja vastustaa tylsyyttä tuulipukumallistollaan Taikaviitta 3000 ja kahinan maksimointi.

Yiying Wu: Shanzhai Products in Everyday Life
Yiying Wu: Shanzhai Products in Everyday Life

Yiying Wun työssä Shanzhai Products in Everyday Life tutkitaan kiinalaisia piraattituotteita ja niiden käyttäjiä. Shanzai on kiinaa ja tarkoittaa sunnilleen “copy, fake, counterfeit, grassroots”. Työ on kiinnostava kurkistus piraattivaatteen ostajan mieleen: vaatemerkki on äärimmäisen tärkeä ja sillä halutaan päteä, mutta läsnä on koko ajan pelko nöyryytyksestä jos joku huomaa, että tuote on piraatti.

Stefania Passera: Soita mummolle
Stefania Passera: Soita mummolle

Stefania Passera kehottaa työssään soittamaan mummolle. Kampanjassa käytettiin guerrilla-markkinoinnin tekniikoita ja sosiaalisia medioita. Tarkoitus oli saada ihmiset, no, soittamaan mummoille, ukeille ja muille vanhuksille, jotka usein kärsivät yksinäisyydestä. Soittaa kannattaa omille ja vieraille. Kampanjaan liittyi myös flash mob -tempaus, jossa vanhoille sukulaisille sai soittaa ilmaiseksi. Projekti jatkuu Facebookissa ja osoitteissa soitamummolle.wordpress.com.

Maria Atosuo: Riitelemisen alkemia
Maria Atosuo: Riitelemisen alkemia

Maria Atosuon yhdeksän maalauksen kokoelma Kiltin tytön tukahdutettu viha käsittelee sitä, kuinka vaikeaa kiltin tytön syndroomasta kärsivän naisen on olla ilmaista vihaa ja aggressiota. Pojat, kiltitkin, voivat välillä olla vihaisia, inhottavia ja jopa väkivaltaisia. Tytöiltä ja naisilta se on kielletty.

Elissa Eriksson: Haluan nähdä muutakin
Elissa Eriksson: Haluan nähdä muutakin

Elissa Erikssonin lopputyön yksi osa, Haluan nähdä muutakin, sai paljon huomiota alkuvuodesta. Projektissa vuokrattiin mainostilaa bussi- ja ratikkapysäkeiltä: tarkoitus oli vallata pieni pala mainosten täyttämää kaupunkia takaisin ihmisille ja taiteelle. Mainostilaan ripustettiin juliste, jossa oli teksti ”Haluan nähdä muutakin” sekä kaupunkilaisten ajatuksia siitä, mitä he haluaisivat nähdä pysäkin seinässä mainosten paikalla. Mukaan pääsi osallistumalla mainospaikan vuokran kuluihin.
Erikssonin lopputyön kaksi muuta osaa ovat Kaisaniemen puiston aitaan, junaradalle päin ripustettu valtava teksti ”Tämä on kuitenkin minun kaupunkini” sekä jäälyhdyt, joita rakennettiin muun muassa Rautatieasemalle. Niidenkin idis oli etsiä keinoja, joiden avulla tavallinen ihminen voisi tulla näkyväksi ja jättää jälkensä kotikaupunkiin. Nyt suurin osa kaupungista on kaupallisten yritysten viestien kontrolloimaa.

Hannu Uotila: Suomalaisissa televisiotuotannoissa ilmenevät liiketoimintamahdollisuudet - Lähestymistapana videografia
Hannu Uotila: Suomalaisissa televisiotuotannoissa ilmenevät liiketoimintamahdollisuudet - Lähestymistapana videografia

Hannu Uotilan lopputyö on tiettävästi maailman ensimmäinen kauppatieteiden gradu, joka on tehty videomuodossa. Tekijän mukaan ”raportti muistuttaa jotakin televisiodokumentin ja perinteisen tieteellisen artikkelin väliltä”. Mahtava idea! Toivottavasti muutkin innostuvat tekemään gradunsa videoina. Hmm, voisikohan oman gradun jättää c-kasetilla?
Gradun nimi on Suomalaisissa televisiotuotannoissa ilmenevät liiketoimintamahdollisuudet - Lähestymistapana videografia.

Asli Ufacik: Konttikahvila Kalasatamaan
Asli Ufacik: Konttikahvila Kalasatamaan

Kalasataman konttikahvila on osa hanketta, jolla yritetään elvyttää Kalasatamaa. Asli Ufacik suunnitteli kahvilan kahteen rahtikonttiin. Kahvilaan kuuluu myös terassi. Kalusteet on suunniteltu niin, etteivät ne säikähdä tuulesta, sateesta tai ilkivallasta: esimerkiksi pöydät oli koottu betonisista kaivonrenkaista. Kahvilan istuimet toimivat myös lasten rakennuspalikoina.


Masters of Arts, Redesigning Human
Porkkalankatu 13 G, 00180 Helsinki
Näyttely on auki 12.–29.5.2011
ma–pe 12–20
la–su 12–18