Elokuvat

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on dokumentti.

Hitler ja tirkistelijät  1

Vuonna 1948 eräs Hollywood-käsikirjoittaja löysi natsien elokuvastudio Ufa:ta penkoessaan elokuvan nimeltä Das Ghetto. Se on olevinaan dokumentti juutalaisista. Rikkaat juutalaiset tanssivat, polttelevat sikareita mutta antavat nälkiintyneiden heimoveljiensä kuolla. Pääosassa on epäinhimillisyys ja piittaamattomuus. Tuloslaskelman viimeisellä rivillä lukee: juutalaiset ovat sikoja.

Nykyään ei olla varmoja miksi tämä elokuva tehtiin. Ehkä sen oli määrä vakuuttaa muu maailma siitä että juutalaiset ovat itse syypäitä omaan kurjuuteensa. Elokuva ei koskaan valmistunut. Leffakriitikko Ian Buruman mukaan 1990-luvulla löydetyt, lopullisesta versiosta leikatut pätkät paljastavat että elokuvan kohtaukset ovat lavastettuja. Monet ovat sitä mieltä ettei sitä näytetty koska pelättiin että elokuva saattaisi sittenkin tehdä ihmiset sympaattiseksi juutalaisten kurjuudelle.

Tästä rainasta inspiroitunut israelilainen ohjaaja Yael Hersonski on tehnyt dokumentin dokumentista. Sen nimi on A Film Unfinished. Yllättäen Hersonskin kysymys dokumenttia tehdessä ei ollut niinkään se mitä Das Ghettoa tehdessä todella tapahtui, mikä oli totta ja mikä lavastettua. Vaikka meille vuodesta toiseen muistutetaan että kaiken maailman hitlerien hirveyksien katselu on opettavaista, on kauheuksien katselussa mukana myös aimo annos tirkistelynhalua. Ennen ampumista alasti riisutut, natsien edessä kirkuvat naiset. Mitä opettavaista heidän katsomisessaan voisi olla. Hersonskin mukaan kirkuna sekoittuu perunalastupussin räpinään ja puhe kauheuksien opettavaisuudesta on pelkkää tekopyhää höpötystä.

No mitä sitten tapahtuu kun Hollywood tehtailee natsi-dokumentteja? Paljastuuko totuus natseista? Mielenkiintoista on se että että eräässä toisessa, lännenelokuvista tutun John Fordin masinoimassa propaganda-dokumentissa Nuremberg Its Lesson For Today juutalaisten saama kohtelu ei ole pääosassa. Ensimmäisten 40 min aikana ei edes viitata heihin.

New York Review of Booksiin kirjoittavan arvostelijan mukaan syy juutalaisten sivurooliin on kylmässä sodassa. Tämä elokuva tehtiin aikana jolloin Amerikan oli parasta olla Saksan kaveri.

Elokuvan alkuperäinen tarkoitus oli vakuuttaa Nurembergin syyttäjä natsien sikamaisuudesta. Vaikka syyttäjä, Mr Jackson vakuuttui dokumentteja katsottuaan natsien rikoksista ihmisyyttä vastaan hän epäili kannattiko dokumenttia näyttää tavallisille ihmisille. Näistähän saattoi tulla natsimyönteisiä. Lopulta elokuvaa ei näytetty Amerikassa. Ainoastaan saksalaiset näkivät sen. Tarkoitus oli näyttää saksalaisille millaisa sikoja he olivat ja samalla estää amerikkalaisten muuttuminen natseiksi.

Kaikkien tirkistelijöiden riemuksi Nuremberg, Its Lessons for Today on nyt ilmestynyt DVD:nä, vuosikymmenten jälkeen elokuva on rekonstruoitu alkuperäisestä materiaalista. Aikamme katselija joka mielellään tuijottaa juutalaisten ruumiskasoja palkitaan: luisevia keskistysleirin asukkaita, irroitettuja kultahampaita ja päättömiä silmälasivuoria on tarjolla vaikka kuinka paljon.


Burleskin Britney Spears  1

Immodesty Blaize on saapunut stagelle kuuluisine keinuhevoineen. Hän on juuri paljastamassa pakaransa, ja niiden välissä viikunanlehtenä killuvan 'häpyperuukin' eli merkinin. Las Vegasin burleskifestarereilla taannoin kuningatarburleskiksi valittu britti on vetänyt lontoolaisen salin täyteen. Suurin osa yleisöstä on naisia. Koko lava hehkuu kultaisia portaita, Dynastiasta pöllittyjä hiusmalleja ja kuinkakohan moni noista muutamasta miesvieraasta on streittejä?

Mutta burleskin kansikuvatyttö on nyt myös valkokankaalla. Siekailematon Immodesty on systemaattisesti raahannut burleskia valtavirtaan ja nimennyt itse tuottamansa elokuvan Burleski Riisuutuu -Burlesque Undressed - aivankuin koko ilmiö olisi yhtäkuin Immodesty Blaize. Dokumentissa käydään kursorisesti läpi kuinka burleskin lensi syntykaupungistaan Lontoosta New Yorkiin 1800-luvulla. Immodestyn pahinta kilpailijaa Dita von Teeseä ei elokuvassa mainita. Omista kokemuksistaan miesten viihdytyksestä kertoo mm. nykyään lähes kasikymppinen raspikurkku Satan's Angel jolla oli vaikeuksia saada stage nimensä julkistettua amerikkalaisten 1950-luvun tanssipaikkojen valotauluissa. Joidenkin mielestä paholainen ja paljas pinta olivat nou nou.

Asiantuntijapäänä dokumentissa on Christopher Steward, London College of Fashionin entinen kravattikaulainen tutkimusjohtaja. Pohtiessaan burleskirenesanssin olemusta Steward toteaa sen mitä me jo tiesimmekin, Uusi Burleski on luonteeltaan mainstreamimpää, feminismiin taipuvaista ja myös gay-yleisön mieleen. Taustalla on yritys päästä eroon tunkkaisista naiskuvista jättämällä tahallaan hämäräksi onko burleskin punahuulisessa over the top-naisellisuudessa kyse kritiikistä vai popkornista.

Se on myös kalliimpaa. Sen näkee katsomalla Immodesty Blaisen timanttisten päähineitten suunnittelijan Stephen Jonesin tilaajalistaa: sieltä löytyy myös Kylie Minogue. Mutta onhan siellä muitakin:Dita von Teese Bryan Adams, Take That, Sex and the City2, Perrier Jouet, Printemps, Ascot Disneyland, ja Kate Moss!

P.S. Burleskirenesanssin uusin profeetta on paitsi elokuvastara myös romaanikirjailija. Immodestyn esikoiskirjaa Tease (seuraava romaani ilmestyy 2010 kuluessa) lehdet kutsuvat 'bonkbusteriksi'. Jymymenestys=panomenestys. Etualalla Immodestyn feminismillä ladatussa kaunokirjallisuudessa ovat tanssibiz-tyyppien seksiseikkailut suihkukoneiden, helmikorujen ja samppanjapikareiden punahuulisessa camp-universumissa.