Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on isä.

Naisen kannattaa valita kumppani hyvästä perheestä  3

Mietitkö ensitreffeillä toisen lapsuutta? Kysytkö mahdollisen kumppanin perhesuhteista? Ehkä kannattaisi, sillä lapsuudenperhe näyttää vaikuttavan ihmisen parisuhdetaitoihin voimakkaasti.

Psykologiassa jo pitkään muodissa ollut kiintymyssuhdeteoria on jälleen saanut vahvistusta Yhdysvalloissa Harvardin yliopiston tutkimuksissa. Harvinaisen kauan kestänyt pitkittäistutkimus amerikkalaisista nuorukaisista vahvistaa hyvän lapsuuden ja tunne-elämän säätelytaitojen yhteyden.

Bostonin yliopisto tutki toisen maailmansodan aikana teinipoikien psykologista hyvinvointia ja poikien suhdetta vanhempiinsa. Tutkijat myös havainnoivat perheen ihmissuhteiden toimivuutta ja perheenjäsenten kommunikaatiotaitoja. Samoja poikia on seurattu läpi elämän.

Millaiset suhteet pojalla on äitiinsä ja isäänsä? Millainen ilmapiiri perheessä on? Tutkijat haastattelivat ja tarkkailivat erilaisista oloista tulevia teinipoikia. Jopa sotien ja muiden yhteiskunnallisten myllerrysten keskellä jotkut saavat kasvaa rakastavassa huolehtivassa perheessä, jossa perheenjäsenillä on lämpimät suhteet toisiinsa. Perheen kiintymyssuhteiden laatu saattaa ratkaista loppuelämän ihmissuhteiden tasapainoisuuden.

Hyvissä perheissä, eli sellaisissa perheissä, joissa vanhempien huolehtiva rakkaus on ravinnut jälkikasvua, kasvaa miehiä, jotka vielä keski-iässä ja vanhuuden kynnyksellä pystyvät muodostamaan parempia parisuhteita kuin huonossa kasvuympäristössä varttuneet.

Hyvän lapsuudenperheen opit ovat yhteydessä keskivertoa tasapainoisempaan tunne-elämään, parempaan tunteiden säätelykykyyn ja lämpimämpään parisuhteeseen. Hyvän perheen pojat pystyvät aikuisina suhtautumaan parisuhteen tai perheen ongelmiin rakentavammin, ja jopa huumorilla, verrattuna huonossa ympäristössä kasvaneisiin poikiin. Heikon lapsuuden saaneet eivät pysty yhtä hyvin muodostamaan luottamussuhteita myöhemmin elämässään.

Heikommat tunne-elämän säätelytaidot näkyvät esimerkiksi vihamielisyytenä, umpimielisyytenä tai aggressiivisuutena. Tunteita tukahdutetaan, niitä ei ymmärretä tai ne ryöpsähtävät yli.

Tunne-elämän säätelytaitojen on jo pitkään huomattu olevan yhteydessä sekä henkilön omaan hyvinvointiin että hänen ihmissuhteidensa laatuun. Tunne-elämän säätelykyky vaikuttaa selvästi parisuhdetyytyväisyyteen ja parisuhteen pysyvyyteen.

Tutkijoiden mukaan on ensiarvoisen tärkeää tukea lapsiperheitä kasvatustehtävässä ja puuttua ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Onnellisesta lapsuudesta näyttää seuraavan onnellisempia aikuisia ja parempia kumppaneita ja vanhempia.

Robert J. Waldinger & Marc S. Schulz: The Long Reach of Nurturing Family Environments. Links With Midlife Emotion-Regulatory Styles and Late-Life Security in Intimate Relationships. Psychological Science. September 2016.

Catherine Caruso: Men with Happier Childhoods Have Stronger Relationships in Old Age. Scientific American Mind 19.10.2016.


Pallit puntarissa  17

Vaikka länsimaissa on jo pitkään tiedetty, että isän panostukset jälkikasvuunsa tuottavat hyvää hedelmää, päättää osa isistä edelleen olla investoimatta resurssejaan lapsiinsa. Miksi?

Tutkijat ovat kehitelleet teorioita, joiden mukaan osa miehistä panostaa parittelukumppanien hankintaan ja osa perheen perustamiseen.

Nisäkäsmaailmasta tunnetaan siemeniään levittäviä lajeja ja niitä, jotka pysyvät uskollisina kumppanilleen ja hoivaavat jälkikasvua.

Myös ihmisurokset voidaan uuden tutkimuksen mukaan jakaa kahteen, ja vielä aika helpolla testillä. Tarvitaan vain tieto miehen testosteronitasosta ja kivesten koosta. Itse asiassa jo pelkkä kivesten koko ennustaa miehen kyvykkyyden isänä.

Jennifer Mascaro, Patrick Hackett ja James Rilling Emoryn yliopistosta Atlantasta kokosivat testiryhmän 21-43 -vuotiaista biologisista isistä, joilla oli yhdestä muutamaan 1-2 -vuotiaita lapsia.

Isien testosteronitasot mitattiin ja heidän kiveksensä ja aivonsa arvioitiin magneettikuvauksissa. Sekä testosteronitaso että kivesten koko korreloivat negatiivisesti hoivaavuuteen. Tutkijat tulkitsevat miesten biologian heijastavan vaihtokauppaa parinmuodostuspyrkimysten ja vanhemmuuden välillä.

Aivokuvauksissa miehille näytettiin lasten kuvia samalla mitaten eri aivoalueiden toimintaa alueilla, jotka yhdistetään tunteisiin, hoivaavuuteen, motivaatioon ja dopamiinieritykseen. Kuvissa lapsilla oli eri tunnetiloja.

Isokiveksiset miehet eivät reagoineet kunnolla edes omaan lapseensa, kun taas pienikiveksiset miehet reagoivat herkästi jopa vieraiden lasten kuviin.

Myös miesten vaimoilta kysyttiin puolison hoivaominaisuuksista. Oliko mies osallistunut lastenhoitoon, vienyt lasta lääkäriin tai herännyt yöllä hoitamaan itkevää lasta?

Vaimojen kuvaukset miestensä huolehtivaisuudesta osuivat yksiin tutkijoiden mittaustulosten kanssa.

(Tutkimuksessa ei mitattu miesten yleistä huolehtimista perheestään, kuten turvallisuuden ja elannon hankintaa jne.)

Isot kivekset saattavat tuoda miehelle paremman pokausonnen, mutta hyväksi ja lempeäksi isäksi kannattaa etsiä pienikiveksinen mies.

Mitenköhän tämä käytännössä tapahtuu?

Toisaalta Emoryn tutkijat eivät olleet varmoja kivesten koon pysyvyydestä. Voisiko panostus lastenhoitoon saada kivekset kutistumaan, kuten on huomattu käyvän testosteronitasojen kanssa? Paljon aikaa vaimon ja lasten kanssa viettävän miehen testosteronitaso laskee. Kun mies poistuu naisen ja lasten läheisyydestä, testosteronitasot nousevat takaisin.

Perheharmonia ei ole kokonaan menetetty kivesten koon takia. Isokiveksiset miehet voivat tutkijoiden mukaan tietoisesti ponnistella paremman isyyden eteen. Aivothan yleensä harjaantuvat siihen mihin niitä käytetään.

Ihan käytännön testitilanteissa monet isät ovat osoittautuneet loistaviksi hoivaajiksi, jos kohtalo on heidät hommaan yllättäen määrännyt.

Oletteko miehet tarkkailleet kivestenne kokoa? Esiintyykö vaihtelua elämäntilanteen mukaan?

Mitä sanovat naiset, jotka ovat tehneet lapsia useamman eri miehen kanssa? Muistatteko lastenne isien kivesten koon, ja vaikuttiko se isyyteen?

Jennifer S. Mascaro, Patrick D. Hackett, James K. Rilling: Testicular volume is inversely correlated with nurturing-related brain activity in human fathers. PNAS 2.8.2013

sciencedaily.com 9.9.2013

Tiede.fi