Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on piirteet.

Varhaiset vaaran merkit  7

Tiedätkö kenen kanssa menet kimppaan? Kuva: Mat Brown.
Tiedätkö kenen kanssa menet kimppaan? Kuva: Mat Brown.

Yhtäkkiä kumppani pimahti, tuli päihdeongelmaiseksi tai lihoi 30 kiloa. Yhtään en voinut arvata kenen kanssa menin naimisiin, valittaa yllättävän moni.

Parisuhdeneuvoja Marty Nemkon mukaan ihmisten pitäisi huomata varhaiset vaaran merkit parisuhteessaan.

Jos kumppani laihduttaa häämekkoa varten reippaasti, piilottelee päihteitä vaatekomeron perukoilla tai joutuu tosissaan ponnistelemaan, ettei löisi sinua riidan aikana, ovat nämä kaikki merkkejä siitä, että jatkossa voi tulla ongelmia.

Alkavan päihdeongelman peittely on seurusteluaikana normaalia. Harva haluaa ehdoin tahdoin kimppaan alkoholistin tai nistin kanssa. Jos kumppanisi katoaa tiuhaan juhlimaan tai ”jonnekin”, hän tuskin on kotona viihtyvää sorttia jatkossakaan.

Kumppanilla voi olla myös muita addiktioita, kuten peliriippuvuus, ostosmania, liiallinen liikunta tms. Jos kumppanillasi on tapana karata casinolle, treenata enemmän kuin ammattiurheilija tai piilotella Blahnikin kenkiä, ole varuillasi.

Jotkut kiihtyvät helposti pienimmistäkin ristiriidoista. Suhteen alkuvaiheessa useimmat hillitsevät itseään voimakkaasti antaakseen hyvän kuvan itsestään. Jos huomaat, että kumppanillasi on tapana raivostua herkästi, tai hän huutaa usein, tulee yhteinen elämä jatkossa olemaan aika myrskyisää.

Miten riitelette? Jos teillä on tapana riidellä rakentavasti, eli pysyä asiallisina ja muistaa, että rakastatte toisianne ja pyritte hakemaan ennemmin kompromissia kuin voittoa riidassa, on suhteella tulevaisuus. Jos riitely jo seurusteluaikana on tolkutonta, repivää ja loukkaavaa, parisuhde tuskin on pitkäikäinen. Tai sitten rakastat draamaa ja haluat kärsiä loppuikäsi.

Pieninkin fyysisen tai henkisen väkivallan merkki ennustaa paljon pahempaa menoa jatkossa. Kumppani joka tönäisee sinua seurusteluvaiheessa, antaa todennäköisesti itselleen luvan huomattavasti karkeampaan käytökseen sitten kun olette naimisissa.

Jos painon kanssa kamppaileva nuori henkilö onnistuukin pysymään normaalipainossa seurusteluaikana, voi hyvinkin käydä niin, että heti häiden jälkeen alkaa pizza maistua. Tutkimusten mukaan onnellisesti naimisissa olevat lihovat usein eniten. Kun siipan rakkaus on varmaa, ei tarvitse ponnistella hoikkuuden eteen. Jos kumppanin hoikkuus on sinulle tärkeää, katso hänen lapsuudenkuviaan ja vanhempiaan, ja mieti kuinka todennäköisesti hänellä on pysyvästi terveelliset elämäntavat.

Onko suhteenne tasapainossa tykkäämisen, huolehtimisen ja kiinnostuksen suhteen? Onko kumppanisi kiinnostunut mielipiteistäsi, tunteistasi ja tekemisistäsi, vai oletko sinä ainoa rakkautta osoittava osapuoli? Jos toinen on aina väsynyt töiden jälkeen ja haluaa olla rauhassa tai kavereiden kanssa, avioliitto tuskin tuo parannusta asiaan.

Haluatteko yhtä paljon seksiä? Tämä kysymys on vaikea. Suomessa seksitutkija Osmo Kontula on varoittanut alkuhuuman petollisuudesta. Naiset kärsivät keksimäärin miehiä useammin haluttomuudesta. Suhteen alussa naiset ovat usein paljon innokkaampia harrastamaan seksiä kuin myöhemmin suhteen vakiintuessa. Tähän on monta syytä. Yksi syy on ihastumisen mukanaan tuoma seksuaalinen halu. Suhteen arkipäiväistyessä se usein hiipuu. Jos seksi on todella tärkeä asia sinulle, kannattaa miettiä sitoutumista kumppaniin, joka haluaa ehkä kerran kuussa. Voi myös olla, ettei välillänne ole aitoa fyysistä vetovoimaa, vaikka kaikin muin tavoin kumppani olisikin ihana.

Miten suhtaudutte kodin siisteyteen ja yhteisistä asioista huolehtimiseen? Jos kumppanisi ei tiedä miten imuri toimii, tai ajattelee, ettei hänen tarvitse koskaan tankata yhteistä autoanne, oletko varma, että kestät tätä systeemiä jopa vuosikymmeniä?

Oletteko samaa mieltä työnteosta ja perheen rahoituksesta? Kumppanisi voi salaa suunnitella lopettavansa työnteon heti häiden jälkeen. Haluatko että vaimosi jää kotiin tai miehesi irtisanoutuu töistään? Aviopuoliso on elatusvelvollinen, joten tästä asiasta kannattaa sopia etukäteen.


Millaiset persoonallisuudenpiirteet ennustavat hyvinvointia?  2

Pennsylvanian yliopiston positiivisen psykologian tutkimuskeskuksen johtaja Scot Barry Kaufman on listannut hyvinvointia ennustavia persoonallisuudenpiirteitä Scientific American Mind -sivustolla.

Tyypilliseen amerikkalaiseen tapaan yhdeksi tärkeimmäksi hyväksi persoonallisuudenpiirteeksi nousee taas ulospäinsuuntautuneisuus. (Onneksi myös Suomessa, introverttien luvatussa maassa, on mahdollista saavuttaa onnellinen elämä vähemmällä sosiaalisella panostuksella, ks. alla.)

Kaufmanin mukaan hyvinvointia ennustavat parhaiten nämä 11 asiaa:

1. Positiiviset tunteet. Henkilöllä on usein (ja voimakkaita) positiivisia tunteita ja mielialoja.

2. Vähän negatiivisia tunteita. Henkilöllä on mahdollisimman harvoin ja hyvin laimeita negatiivisia tunteita ja mielialoja.

3. Tyytyväisyys elämään.

4. Autonomia.

5. Ympäristön hallinta.

6. Jatkuva henkinen kasvu.

7. Hyvät ihmissuhteet.

8. Itsensä hyväksyminen.

9. Elämällä on tarkoitus.

10. Henkilö on mukana monessa asiassa (sitoutuminen).

11. Saavutukset. Henkilö kokee saavuttaneensa itselleen tärkeitä asioita elämässään.

Mitkä viisi määräävintä persoonallisuudenpiirrettä (Big Five) selittävät näitä koetun hyvinvoinnin elementtejä? Yleensä tutkimuksissa päädytään kahteen tärkeimpään hyvinvointia ennustavaan piirteeseen: ulospäinsuuntautuneisuus ja matala neuroottisuus. Eli sosiaalinen ja tasapainoinen ihminen saavuttaa helpoiten onnen.

Kaufmanin mukaan tutkija Jessie Sun on keksinyt uuden lähestymistavan persoonallisuuden analysointiin. Hyvinvointi ja onni elämässä on mahdollista saavuttaa viidellä erilaisella tavalla (ja huom. yksikin näistä riittää!):

1. Innostuminen. Helposti innostuva persoona omaa yleensä paljon hyviä puolia ja houkuttelee ympärilleen kivoja ihmisiä ja asioita.

2. Matala syrjäänvetäytymisaste. Syrjään vetäytyjä on melko usein neuroottinen, herkkä, negatiivisille vaikutuksille altis, itsekeskeinen murheilla mässäilijä. Hänen vastakohtansa taas on tyytyväinen osallistuja, positiivinen, itsenäinen ja kivoja asioita elämässä saavuttava onnistuja.

3. Aikaansaavuus. Ahkerat, toimeliaat ja aikaansaavat ihmiset saavuttavat elämässä itselleen asettamiaan tavoitteita ja tulevat siitä onnelliseksi. Usein heidän lähipiirinsä nauttii myös aikaansaannosten henkisistä ja muista hedelmistä.

4. Myötätunto. Myötätuntoiset ihmiset välittävät toisten tunteista ja hyvinvoinnista. Myötätuntoisuus korreloi hyvien ihmissuhteiden, ympäristön hallinnan, henkilökohtaisen kasvun, sitoutumisen ja muiden mukavien asioiden kanssa.

5. Älyllinen uteliaisuus. Kiinnostus uusia ideoita kohtaan, älyllisistä ponnisteluista nauttiminen, monimutkaisten asioiden syvällinen ajattelu ja omien kokemusten reflektointi kuvastaa älyllisesti uteliaita ihmisiä. Heillä on voimakas kokemus autonomiasta ja ympäristön hallinnasta. Henkinen kehitys, itsensä hyväksyminen ja aikaansaavuus korreloivat älyllisen uteliaisuuden kanssa. Sen sijaan älyköillä ei ollut selvää taipumusta negatiivisuuteen eikä positiivisuuteen.

Kaufmanin mukaan hyvinvointia ennustaa jossakin määrin myös itsevarmuus tai luova avoimuus. Itsevarmat ihmiset saattavat tosin joutua hankaliin tilanteisiin, koska eivät koe suurta halua taipua joukkopaineen edessä, ja he saattavat toisinaan ärsyttää muita ihmisiä.

Erilaisten analyysien jälkeen Kaufman on löytänyt kolme asiaa, jotka eivät korreloi henkilön oman hyvinvoinnin kanssa, vaikka ihmiset niin luulevatkin.

1. Vaikka useimmat ovat saaneet hyvän kotikasvatuksen, jossa korostetaan kauniin käytöksen tärkeyttä, ei tästä neuvosta näytä olevan hyötyä omalle hyvinvoinnille. Kaufmanin mukaan kohteliaisuus ei korreloi lainkaan henkilön oman hyvinvoinnin kanssa. Julkisuudessa on viime aikoina paheksuttu ihmisten itsekkyyden ja huonojen käytöstapojen lisääntymistä. Ehkä nykyihminen on intuitiivisesti huomannut, ettei kohteliaisuus ”kannata”.

Toki hyvät käytöstavat ja kohteliaisuus lisäävät MUIDEN ihmisten hyvinvointia.

2. Järjestelmällisyys ei lisää ihmisen hyvinvointia. Itse asiassa turha perfektionismi laskee onnellisuutta ja vähentää luovuutta. Henkilökohtainen kasvu vaarantuu turhia nipottamalla. (Vrt. marittaminen.)

3. Ailahtelevaisuus, impulsiivisuus ja oikuttelu eivät välttämättä laske ihmisen hyvinvointia. Mikäli henkilö ei ole herkästi ahdistuva ja syrjään vetäytyvä, hän saattaa olla varsin itsetyytyväinen kaikessa poukkoilevassa kärttyisyydessään. Tästä on hyvänä esimerkkinä Tenavat-sarjakuvan Tellu. Spontaani tuittupää voi terrorisoida ympäristöä, mutta tuntea itsensä varsin onnelliseksi.

Scot Barry Kaufman: Which Personality Traits Are Most Predictive of Well-Being? The real link between personality and well-being. Scientific American Mind. 21.1.2017.