Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on syntyvyys.

Miksi suomalaismiehet eivät halua lapsia?  26

Tilastokeskuksen 14.4.2016 julkistuksen mukaan syntyvyys on Suomessa laskenut viidettä vuotta peräkkäin. Suhteellisesti jyrkimmin syntyvyys on laskenut Kainuussa ja Keski-Pohjanmaan kunnissa.

Vähintään 50 000 asukkaan kunnista korkein syntyvyys on Seinäjoella (1.94), Oulussa (1.92) ja Espoossa (1.86). Maan pienin kokonaishedelmällisyysluku on Helsingissä (1.32). Myös Turun (1.35) ja Tampereen (1.45) syntyvyys ovat alhaisia.

Ensimmäisen elävän lapsen synnyttäneiden keski-ikä oli viime vuonna 28,8.

Väestöliiton tutkijan Anneli Miettisen ”Miksi syntyvyys laskee?” -kirjassa esitellään perheen perustamiseen liittyviä trendejä ja tilastoja.

Ihanteellinen perhekoko on pienentynyt ja lapsettomuuden kannatus kasvanut. Kohta 50 vuoden ajan (vuodesta 1969) suomalaisten syntyvyys on ollut alle uusintamisluvun 2.1.

Lastensaanti polarisoituu Suomessa. Entistä suurempi osa ihmisistä jää lapsettomiksi, mutta samalla kolme tai useampia lapsia hankkineiden perheiden määrä on hieman kasvanut 1955-1970 -syntyneiden kohdalla (verrattuna suuriin ikäluokkiin). Nuorten polvien lopullista lapsilukua ei vielä tiedetä.

Vuonna 2015 suomalaisten mielestä ihanneikä tulla äidiksi oli 26.7 vuotta. Isäksi pitäisi tulla 28.5-vuotiaana. Ensisynnyttäjien ikä on korkeampi, melkein 29 vuotta, ja isäksi tullaan vasta keskimäärin yli 30-vuotiaana.

Naisten mielestä vanhemmaksi tulon ihanneikä on hieman korkeampi kuin miesten mielestä. Korkeasti koulutetut haluavat tehdä lapsia muita myöhemmin.

Nuorilla aikuisilla - varsinkin miehillä - sopivan kumppanin puute oli tärkeä syy olla hankkimatta lapsia. Naisilla uudeksi, vieläkin tärkeämmäksi syyksi on tullut ”muut kiinnostuksen kohteet”. 42 prosenttia naisista piti omia kiinnostuksen kohteitaan hyvin tärkeänä syynä siirtää lastenhankintaa. Kolmannes nuorista naisista ei halua luopua elämäntyylistään.

Aiemmin omiin intresseihin ja elämäntapaan liittyvät syyt ovat olleet yleisiä lähinnä nuorten miesten parissa. Nyt erityisesti naisten mielestä itsensä toteuttaminen on tärkeää.

Nykyään jopa avioliitossa olevat vastaajat saattavat mainita oikean kumppanin puuttumisen syyksi lapsettomuuteen. Ihmiset siis ottavat puolisokseen kumppanin, joka ei heidän mielestään sovi vanhemmaksi.

2015 nuorilla aikuisilla myös työhön ja toimeentuloon liittyvät epävarmuustekijät saivat luopumaan ainakin toistaiseksi perheen perustamisesta.

”Lapsettomista 20-34 -vuotiaista naisista 45 prosenttia ja miehistä lähes kolmasosa suunnitteli hankkivansa lapsen tai lapsia jossain vaiheessa. Naisista lähes 30 prosenttia ja miehistä 35 prosenttia oli epävarma siitä, aikoiko hankkia lapsia lainkaan.” (s.53)

Perusasteen koulutuksen saaneista muita suurempi osuus aikoo jäädä lapsettomiksi. Keskiasteen koulutuksen hankkineiden keskuudessa lastensaantiaikeet ovat kovimmat.

Suomalaisnaiset ovat halukkaampia hankkimaan lapsia kuin miehet. Varsinkin perusasteen koulutuksen miehet tyytyvät 0-1 lapseen, naiset toivoisivat lapsia enemmän.

Lapsettomuuden lisääntymisen ohella myös vain yhden lapsen tekeminen on yleistynyt. Miksi lapselle ei haluta tehdä sisaruksia?

Miettisen mukaan yhden lapsen vanhemmista monilla oli aikomus hankkia lisää lapsia. Naisista peräti 55 prosenttia olisi halunnut lisää lapsia, ja miehistäkin yli neljännes. Yksilapsisista vanhemmista neljännes äideistä ja 40 prosenttia isistä ei aikonut hankkia enempää lapsia.

Ns. itsekkäät syyt eivät juuri vaikuta toisen lapsen hankkimisen punninnassa. Miehet pihtaavat lapsilukua selvästi naisia useammin taloudellisista syistä. Viidennes miehistä piti talouteen tai työhön liittyvää epävarmuutta tärkeänä syynä lykätä lisälasten hankintaa, naisista näin ajatteli 10-15 prosenttia. Kuitenkin joka toinen vastaaja piti taloutta yhtenä tekijänä toisesta lapsesta luopumisessa.

Toisesta lapsesta luopuminen johtuu hyvin usein siitä, ettei puoliso halua lisää lapsia.

Lähes 30 prosenttia naisista piti työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmia vähintään jokseenkin tärkeinä harkitessaan perheen kasvattamista. Perhevapaan aiheuttama katkos työelämässä mietityttää varsinkin lapsettomia korkeasti koulutettuja naisia. Heistä melkein kolmannes piti työuran katkosta vähintään jokseenkin tärkeänä syynä harkita lapsentekoa.

Akateemisesti koulutettujen joukossa on paljon lapsettomuuden kannattajia, mutta osa korkeasti koulutetuista jää ilman lapsia liian kauan asiaa vetkutellessaan. Koska akateemiset naiset lykkäävät lastensaantia yhä myöhemmäksi, eivät koulutetut miehetkään saa aina toivomaansa perhettä. Useimmiten koulutetut nimittäin naivat suurin piirtein omasta koulutus- ja ikäryhmästään.

Vaurailla korkeasti koulutetuilla työssäkäyvillä miehillä on parhaat edellytykset hankkia perhe. Biologian unohtaminen voi kampittaa alfaurosten haaveet.

Anneli Miettinen: Miksi syntyvyys laskee? Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia. Perhebarometri 2015. Katsauksia E49/2015. Väestöliitto. Hansaprint Oy.


Lapsia halutaan yhä vähemmän  26

Suomalaisten syntyvyys on jyrkässä laskussa. Köyhillä ei ole varaa tehdä lapsia. Korkeasti koulutetut pelkäävät syrjäytyvänsä urakehityksestä. Nuorten aikuisten mielestä lapset haittaavat elämäntapaa. Joka seitsemäs nuori aikuinen ei halua lapsia lainkaan.

Mitä ihmettä on tapahtunut?

Väestöliiton uuden Perhebarometrin mukaan lasten hankkiminen houkuttelee aiempaa vähemmän. Lasten hankintaa lykätään yhä myöhemmälle iälle, sillä sopivaa kumppania ei tahdo löytyä. Enemmistön mielestä valtion maksamat tuet lapsiperheille eivät ole hääppöiset.

”Miksi syntyvyys laskee? Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia” -tutkimukseen vastasi 3 180 suomalaista. Tuloksia verrattiin kolmeen aiempaan barometriin vuosilta 1997, 2002 ja 2008.

”Seitsemän vuoden aikana suomalaisten lastenhankintaa koskeva ilmapiiri on muuttunut yllättävän paljon”, sanoo barometrin tehnyt tutkija Anneli Miettinen Väestöliitosta.

Suomalaisten syntyvyys laskee viidettä vuotta peräkkäin. Viisi vuotta sitten naiset synnyttivät keskimäärin 1.9 lasta, nyt vain 1.65. Jotta väkiluku pysyisi ennallaan, tulisi syntyvyyden olla hieman yli kaksi per nainen.

Suomalaisten ihannelapsimäärä on myös pienentynyt. Aiemmin lapsia toivottiin keskimäärin 2-3, nyt yhä useampi ajattelee yhden lapsen riittävän. Edellisessä barometrissä vielä lähes 40 prosenttia halusi vähintään kolme lasta. Nyt suurperheestä haaveilee vajaa kolmannes vastaajista.

Miettisen mukaan ihanteiden ja toteutuneen lapsiluvun välisen kuilun kapeneminen on sinänsä hyvä asia, jos ihmiset saavat mitä toivovat. Toisaalta lapsista luopuminen on yleisintä heikoimmin toimeentulevilla ihmisillä. Onko oikein, ettei yhä useammalla ole enää varaa lapsiin? Moni ehkä hykertelee tyytyväisenä, kun hyvien veronmaksajien ei tarvitse rahoittaa vähävaraisten lisääntymistä.

Työttömillä ja pätkätyöläisillä lastentekoa vähentää taloudellinen epävarmuus, hyväosaiset taas pelkäävät uransa puolesta. Ylennykset ja palkankorotukset jäävät saamatta, jos perhe vie liikaa aikaa työltä.

Epävarma työllisyystilanne ja rakoileva talous haittaavat myös parinmuodostusta.

Suomessa ei ole näköpiirissä talouden huimaa nousua. Hallitus leikkaa laspiperheiltä tukia toisensa jälkeen. Julkisuudessa tuodaan yhä useammin esille perheen perustamisen huonoja puolia.

Lapsen tekoa lykätään yhä myöhemmäksi, mikä lisää paitsi biologista, myös sosiaalista lapsettomuutta. Kuka haluaa olla yksinäinen kotiäiti tai -isä, jos frendit jatkavat biletystä ja kyselevät seuraa Vietnamin vaellukselle?

Miten lapset saadaan takaisin muotiin?


Naisten töitä ja nolla vauvaa  5

Naisten heikompaa asemaa työelämässä selitetään usein raskausriskillä. Tilastokeskuksen Nuori tasa-arvo 2011 -raportin mukaan alle 30-vuotiaista naisista naimisissa on vain 13 prosenttia. Alle puolet 29-vuotiaista on saanut lapsen.

Akavan mukaan määräaikaiset alle 35-vuotiaat akateemiset (sekä naiset että miehet) ovat vakkarityöntekijöitä harvemmin vanhempia. Lasten tekoa lykätään, ja varsinkin pätkätyöläiset eli naiset lykkäävät, jolloin raskausriskin aikajana pitenee ja naisten pelkääminen työelämässä jatkuu keski-ikään asti.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuvista 40-vuotiaista naisista 21 prosenttia ei ole synnyttänyt lasta. Helsinkiläisistä 40-vuotiaista naisista lapsettomia on jo yli kolmannes, 36 prosenttia (vuoden 2010 lopussa).

Naiset eivät mitenkään erityisesti karta töihin menoa. Jo 1990-luvulta lähtien naisia on ollut työelämässä lukumääräisesti enemmän kuin miehiä, kirjoittaa työelämätutkija Anu Järvensivu. Naiset tekevät vähän vähemmän työtunteja viikossa kuin miehet, mutta tilastoero johtuu pitkälti siitä, että osa työntekijöistä on vanhempain- tai hoitovapaalla.

Suomalaiset naiset tekevät maailman eniten kokopäivätyötä.

Lasten saannin taakkaa (työuralle) on haluttu jakaa sukupuolten kesken ja miesten ja naisten työnantajien kesken (Suomessa työmarkkinat ovat hyvin voimakkaasti jakautuneet ”miesten töihin” ja ”naisten töihin”). Viimeaikaisten uutisointien perusteella oikein mitään ei ole saatu aikaan. Naiset hoitavat edelleen lapset, miehet ottavat palkankorotukset. Naisten työnantajat maksavat vauvavapaat.

Uusi taantuma on jo täällä, eikä tahtoa muutokseen ole löytynyt riittävästi edes parempina aikoina. Toisin kuin Ruotsissa.

Saa nähdä tekevätkö suomalaiset naiset synnytyslakon. Monissa muissa maissa syntyvyys on laskenut vielä Suomea paljon rajummin.

Toistaiseksi Suomen väestö jatkaa kasvuaan, vaikka syntyvyys on Tilastokeskuksen mukaan ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason, eli noin 2,1 lasta naista kohden. Vuonna 2011 syntyvyysluku oli 1,83.

Suomi on kuitenkin kansainvälisessä vertailussa yksi lapsi- ja naisystävällisimmistä maista. Työn ja perheen yhteensovittamiseen tarvitaan silti lisää joustoa ja aitoa valinnanvapautta. Myös miehille.

Anu Järvensivu: Tapaus työelämä ja voiko sitä muuttaa?