Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on työ.

Pelastakaa miehet  16

Miesten syrjäytyminen ei ole vain suomalainen ongelma. Lähes kaikissa kehittyneissä maissa naiset alkavat vallata yliopistot ja työpaikat. Naiset pärjäävät miehiä paremmin myös monilla muilla elämän alueilla. Naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään, harrastavat monipuolisesti ja ovat tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa.

Suomalainen lääkäriseura on esittänyt syitä miesten lyhyempään elämään: makkara, tupakka ja viina, lihavuus, tapaturmat ja keskinäinen väkivalta.

Kukaan ei ole löytänyt järkevää syytä siihen, mikseivät pojat ja miehet pärjää opinnoissa tytöille ja naisille. Koulua on syytetty tyttöjen suosimisesta. Poikien on väitetty pelaavan liikaa väkivaltapelejä. Poikia on epäilty laiskoiksi.

Ihan todistetusti suomalaiset tytöt ja pojat kasvatetaan erilaisiin rooleihin. Jo kotona ja päiväkodissa tytöt vastuutetaan tekemään enemmän hommia. Pieniä poikia pidetään liian avuttomina ja hitaina juuri mihinkään askareisiin. Toisaalta monen mielestä muiden palveleminen on tytön toinen luonto.

Pojat todella kehittyvät keskimäärin hieman tyttöjä hitaammin. Miksi tämä ei aiemmin haitannut poikien menestystä? Mitä on tapahtunut?

Suomalainen peruskoulu päättyy sellaisessa murrosiän vaiheessa, jossa osa tytöistä on jo kypsynyt hieman miettimään tulevaisuuttaan. Miten on poikien laita? Suomessa poikien maailmassa ei ole muodikasta olla hyvä koulussa. Miksi meillä on tällainen junttikulttuuri?

Tosiasiassa sama ongelma koskee muitakin maita. Yhdysvaltalainen johtamisen ja organisaatiopsykologian professori Ronald E. Riggio luettelee neljä syytä poikien ja miesten huonoon asemaan:

1. Miehet eivät hakeudu korkeakouluopintoihin. Yhä useampi korkeamman koulutuksen opinahjo täyttyy tytöistä. Hienoa että naiset jaksavat ja haluavat opiskella. Pidemmän päälle tästä trendistä koituu kuitenkin kaikille ongelmia, jos miehet putoavat kelkasta kokonaan.

2. Miesten kunnianhimo on laskussa. Riggion mukaan kansainväliset tutkimukset osoittavat miesten kunnianhimon laskeneen useimmissa tutkituissa maissa. Kun esimerkiksi 66 prosenttia naisista haluaa hyväpalkkaisen uran, näin ajattelee vain 59 prosenttia miehistä.

3. Pojat roikkuvat netissä pelaamassa ja katsomassa pornoa. Sen sijaan he voisivat tehdä koulutöitä ja harrastaa hyödyllisiä harrastuksia (niin kuin tytöt tekevät).

4. Pojilla ja miehillä on ongelmia tunne- ja sosiaalisissa taidoissa. Riggion oman ryhmän tutkimuksissa miessukupuolen emotionaaliset kommunikaatiotaidot ja sosiaaliset taidot ovat hieman parantuneet, mutta jäävät silti yhä enemmän jälkeen naisten jo valmiiksi paljon paremmista taidoista. Professorin mukaan miesten heikommat taidot hankaloittavat menestymistä työelämässä ja parisuhteissa.

Riggion mielestä nämä neljä trendiä ajavat miehet heikkoon menestykseen. Huono koulutus ja vähäinen kunnianhimo johtavat huonompiin työsuorituksiin ja heikkoon tuottavuuteen. Jos työelämä sulkee ovensa miehiltä, on Riggion mukaan todellisena vaarana, että miehet ryhtyvät rikollisiin puuhiin.

Kommunikaatio-ongelmat johtavat huonoon perhe-elämään, ja jatkuvasti naisen päihittämäksi joutuminen voi Riggion mukaan johtaa naisvihaan. Kaiken tämän seurauksena miesten elämänlaatu huononee. (Ei kai naistenkaan elämänlaatu em. seikoista juuri parane?)

Riggio ehdottaa vanhempien tiukkoja kasvatustoimia poikien nettiajan vähentämiseksi. Lisäksi hän suosittelee mentorointiohjelmia poikien opintotaitojen ja -innon parantamiseksi. Kolmanneksi tarvitaan lisää opetusta kommunikaatiotaitojen ja sosiaalisten taitojen kohentamiseksi. Hyvien käyttäytymistapojen opetteluun tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Kiusaamisen ja aggression vähentämiseksi tarvitaan lisäpanostusta, ja kaikkien ongelmanratkaisutaitoja tulisi parantaa.

Miten tämä saadaan ujutettua suomalaiseen peruskouluun? Erilaisia kiusaamisen taltuttamisen ohjelmia on kyllä käynnissä, mutta entä muut osiot? Joissakin kouluissa on harjoiteltu mielenterveystaitoja ja kommunikaatiota. Missä viipyvät opiskeluun ja työhön orientoivat mentorit?


Myrkylliset suhteet

Kukaan ei haluaisi joutua tekemisiin myrkyllisen ihmisen kanssa. Silti moni joutuu vahingossa myrkyn uhriksi parisuhteessa, ystävyyssuhteessa tai työpaikalla.

Mm. Harvardin lääkiksessä opettanut psykiatri Ralph Ryback kuvailee viisi tunnettua myrkyllistä persoonallisuuden piirrettä tai häiriötä, joita olisi syytä varoa. Valitettavasti ihmiset ovat usein liian kilttejä, sinisilmäisiä tai hyvin kasvatettuja tajutakseen ajoissa milloin ovat joutuneet myrkyttäjän uhriksi.

Myrkyllinen ihminen voi olla päällisin puolin mukava, menestynyt, kaunis ja ystävällisen oloinen. Taitavimmillaan myrkyttäjää pidetään suorastaan hurmaavana henkilönä, jonka uhria ei ymmärretä.

Myrkyttäjät Rybackin mukaan:

1. Kriitikko löytää toisesta kaikki mahdolliset viat. Hänen arvosteleva katseensa läpivalaisee toisen typerän luonteen, ulkonäön puutteet ja käytöksen kummallisuudet. Kriitikon kumppanin itsetunto rapistuu tuota pikaa, sillä kriitikon mielestä mikään ei ole koskaan hyvin.

Kriitikon tavoitteena ei oikeasti ole antaa hyviä neuvoja, vaan lytätä toinen itseään alemmaksi. Kriitikon silmissä muilla on aina vääränlainen persoona, huonot ajatukset ja tyhmät tavat. Kriitikko haluaa kontrolloida toista.

2. Passiivis-aggressiivinen henkilö ei sano mitään rehellisesti ja suoraan. Hän onnistuu myrkyttämään ilmapiiriä epämääräisellä kyräilyllään ja pahansuopuudellaan. Muiden on häntä mahdotonta miellyttää. Passiivis-aggressiivinen kieltää tunteensa, harrastaa sarkasmia ja käyttää epäsuoraa ilmaisua.

Passiivis-aggressiivinen ihminen saattaa olla raivon vallassa, mutta väittää kumppanilleen tai ystävälleen kaiken olevan hienosti. Uhri vaistoaa toisen epämääräisen vihan, mutta on täysin kyvytön puolustautumaan tai tekemään mitään toisen hyväksi, koska passiivis-aggressiivinen ei suostu rehellisesti ilmaisemaan tarpeitaan. Kuin munankuorilla kävelisi, Ryback kuvailee.

3. Narsisti käyttäytyy kuin olisi jumalan lahja ihmiskunnalle. Kukaan ei voi koskaan olla yhtä hyvä kuin hän. Rybackin mukaan narsismi on (kuten passiivis-aggressiivisuuskin) persoonallisuushäiriö. Narsisti myrkyttää ilmapiirin jatkuvalla kilpailunhalullaan. Hän ei osaa tehdä kompromisseja, hän ei tunne empatiaa, ja hän haluaa olla jatkuvan huomion keskipisteenä. Narsisti saattaa pilata mitkä tahansa juhlat varastaessaan varsinaisen juhlakalun paikan.

Narsistin itsetunto on hauras kuori, jonka alla on haavoittuva itseään vihaava persoona. Narsisti on hyvin herkkänahkainen, ja hän voi raivostua kohtuuttomasti. Narsisti saattaa olla jopa valmis tuhoamaan kaiken ympärillään, jos häntä on loukattu tai jos hän kokee tulleensa torjutuksi.

4. Kivimuurin pystyttäjä kieltäytyy keskustelemasta toisen kanssa tärkeistä asioista. Hän ei suostu jakamaan tunteitaan. Muuri vaikenee heti kun päästään todellisten asioiden äärelle. Toiselle tulee tunne, ettei hänen kanssaan kannata puhua. Muuri-ihminen tuntuu kylmäkiskoiselta. Hän kieltää ongelmien olemassaolon.

Muuri voi aiheuttaa toiselle tarpeen piilottaa mielipahansa. Mitä järkeä on yrittää jakaa asioitaan ihmiselle, joka on kuin seinä? Muurin kieltäytyminen normaalista läheisten välisestä keskustelusta aiheuttaa toiselle turhautumisen ja vihan tunteita. Pokerinaaman pitäminen voi toimia politiikassa, muttei läheisessä ihmissuhteessa.

5. Antisosiaalinen persoonallisuus on kattokäsitys sosiopaatille ja psykopaatille. Sosiopaatiksi tullaan Rybackin mukaan lapsuuden huonoissa olosuhteissa. Sosiopaatti on impulsiivinen ja usein aggressiivinen, eikä hän osaa ottaa muiden tarpeita huomioon. Hän pystyy kuitenkin usein jälkeenpäin tuntemaan syyllisyyttä ja jopa katumusta. Psykopaatti ei tunne katumusta eikä syyllisyyttä. Psykopatiaa pidetään perinnöllisenä tai synnynnäisenä, muuttumattomana ominaisuutena, joten muiden ihmisten on syytä pysyä kaukana psykopaatista.

Psykopaatti on hyväksikäyttäjä, joka ei kaihda lain rikkomista, eikä toiselle väärin tekemistä. Psykopaatti saattaa olla niin fiksu ja hyvä jäljittelemään miellyttävää käytöstä, ettei hän edes jää kiinni rikoksistaan. Psykopaatti on usein hyvässä asemassa yhteiskunnassa. Tämä kameleontti on mestari huijaamaan toiselta seksiä, rahaa, rakkautta, valtaa ja kiitollisuutta. Useimmat ihmiset eivät tunnista tätä julmaa saalistajaa ennen kuin on liian myöhäistä. Psykopaatin menneisyydestä löytyy murskattuja onnettomia ihmisiä.

Myrkyllisen ihmisen tunnistaminen onnistuu parhaiten reflektoimalla omia tuntemuksia. Miltä tuntuu olla tällaisen ihmisen seurassa? Tuntuuko olo turvalliselta ja mukavalta? Onko henkilö kannustava ja todellinen ystävä vai onko olo aina kurja tämän ihmisen seurassa? Ihmisen sisäinen hälytysjärjestelmä ei valitettavasti aina toimi myrkyttäjän suhteen. Ralph Rybackin mukaan jopa ammattilainen voi mennä myrkyttäjän lankaan.

Ralp Ryback: 5 Faces of Toxic Relationships. Psychology Today 16.11.2016.


Naiset, valmistautukaa kyyneliin  1

Neljän vuoden tauon jälkeen Riku Korhoselta on ilmestynyt uusi elämän kauheudesta kertova romaani. Korhosen miehet katsovat maailmaa hieman sivusta. Elämän hyytävä kauneus pilkistää dystopian varjosta. Tällä kerralla seikkaillaan Turun esikaupunkialueella, hyvinvoivien ihmisten nurmikoilla, olohuoneissa ja sairaissa mielissä.

Korhosen kuvaus parisuhteesta on rehellinen, vaikka näkökulma on pääasiassa itsekeskeisen, lievästi tarkkaavaisuushäiriöiseksi esitellyn Eero-paintball-yrittäjän tajunnanvirtaa. Hienoa on, ettei naista, vaimoa typistetä vain tietynlaiseksi ohueksi ihmistyypiksi. Naisessa voi olla myös vihaa, joka ryöpsähtää yllättäen yli.

”Raivo osasi kannatella itseään. Tämä ei ollut hän, eikä tuo Eero. Eikä mikään silti ollut vierasta. Heidän huoneissaan oli yhdessä maalatut seinät, ja tällaista he toisilleen tekivät, olipa syy raha, politiikka, työ, ruoka, kasvattaminen tai seksi. Abstrakteja sotia, verenmaku suussa.”

Päähenkilö rakastaa leikkiaseilla puuhailua. Suuret suunnitelmat kuuluvat luonteeseen. Ensin vaimo ei enää usko häneen, sitten työkaveritkin pehmenevät pullamössömiehiksi. Palaverissa hermostuminen johtaa vanhojen kavereiden nimittelyyn, kotona iskee katumus. Mikä miehiä yhdistää? Sota naisia vastaan?

”Hän muisti edellistalvisen illan, jolloin he kolme olivat saunoneet hänen luonaan. Kaikki olivat samaan aikaan aviokriisissä, ja kaikkien vaimot syyttivät heitä narsismista. Se oli ilmeisesti nykynaisten reseptiselitys rakkauden varjopuolille. He saunoivat, nauroivat vaimoille ja itselleen ja päättivät perustaa bändin nimeltä Eronneet narsistit.”

Korhonen kuvaa oivasti pariskuntien ystävyyssuhteita. Nuoruuden köyhäily, häröily ja uho vaihtuu aikuisuuden banaaleihin tosiasioihin ja keski-iän kynnyksellä olevien parien väsyneeseen arkeen. Luisu sovinnaisuuteen alkaa yhden basilikan ostamisesta. Sen jälkeen olet myynyt pikkusormesi sisustamiselle.

Mikä on keskiluokkaisen lähiöihmisen parasta kesäpuuhaa kotiseudulla? Eero, vaimo ja lapset viettävät päivää rannalla. Tavallisuuden pinnan alla Eero suunnittelee kummia ja vaimo muistelee vanhoja.

”Aino muisti toukokuisen keskustelun, jossa hän oli sanonut tuntevansa itsensä seksuaalisesti laiminlyödyksi ja rumaksi, ja Eero oli tulistunut ja marssinut ympäri olohuonetta ja huutanut: Miehellä on oikeus panna omaa vaimoaan huonosti.
Aino nauroi ja sanoi ääneen, mitä oli juuri muistanut.
- Se on sekä hauskin että surullisin asia mitä olet sanonut.
- Sinä se saat musta parhaat puolet esiin.
- Voi luoja. Halaa mua.”

Eeron ja Ainon avioliitto ei vastaa kummankaan odotuksia ihanasta rakkaussuhteesta. Kuusivuotiaat kaksostytöt vievät Ainon voimat. Eero on jättänyt naistenmiehen elämän taakseen ja yrittää olla hyvä aviomies. Elämä on tylsää, seksi ei innosta. Ainon unesta alkanut idea itää Eeron hieman lennokkaassa mielessä ja hän alkaa kehitellä avioliiton pelastussuunnitelmaa. Avuksi hän päättää rekrytoida Larin.

Eeron vastaeronnut, onneton opiskelukaveri Lari on päättänyt lopettaa parisuhteiden harrastamisen kokonaan. Kaikki menee naisten kanssa pieleen. Larin kesä on huvennut yhden petollisen naisen pakkomielteiseen ajatteluun ja pyöräilyyn ympäri helteistä Turkua. Lari ei tahdo mukaan Eeron suunnitelmaan, mutta löytää itsensä toteuttamassa kaverinsa fantasiaa. Näinkö käy löperöille miehille, joiden pomokaveri päättää, että nyt repästään jätkät?

Mitä tapahtuu kun modernin elämän kyykyttämä mies alkaa etsiä myyttistä äijää itsestään ja yrittää tehdä vaimonsa eroottisesta fantasiasta totta? Eero ei tyydy vaimon fiilistelemään liian hempeään tarinaan, vaan päättää tehdä romanttisen viikonlopun ”kunnolla”. Ainon uni muuttuu Eeron seikkailukertomukseksi, josta pitää löytyä aggressiivisuutta ja yllätyksiä.

Eero ja Lari tekevät modernin vaimonryöstön, mutta romanttinen viikonloppu vuokramökillä päättyy karmeasti. Sattuma sotkee esikaupunkikuninkaan tielle seudun pohjasakkaa. Kunnon mies ei pystykään suojelemaan vaimoaan.

”Kun miehet alkavat elvyttää vanhoja myyttejä, naisten on paras valmistautua uusiin kyyneliin.”

Tällainenko on suomalainen parisuhde vuonna 2016?

Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan. WSOY 2016.


Naimaikäisen paratiisi  1

Muualla Suomessa on eniten 67-vuotiaita. Siellä suurin ikäluokka on 27-vuotiaat. Itse asiassa viidennes koko maan 25-29 -vuotiaista asuu siellä!

2010-luvulla muualta maasta tähän nuorten aikuisten paratiisiin on muuttanut VUOSITTAIN lähes kymmenentuhatta 20-24 -vuotiasta ja noin seitsemäntuhatta 25-29 -vuotiasta. Lähtömuutto on tulomuuttoa pienempi.

Missä tämä parhaassa naimaiässä olevien onnela sijaitsee? Helsingissä. Helsinkiläisistä 19 prosenttia on 25-34 -vuotiaita, kun koko maassa tämän ikäisiä on vain 13 prosenttia.

2015 Helsingin muuttovoitto oli 15-19 -vuotiaissa lähes 1 500 henkeä, 20-24 -vuotiaissa yli 1 300 ja 25-29 -vuotiaissakin noin tuhat.

Helsingin houkuttavuus perustuu pääasiassa opiskelu- ja työpaikkojen loistavaan tarjontaan, palveluihin, taide- ja kulttuurielämän runsauteen ja ravintolatarjontaan, joka on ehkä maailman tihein väkilukuun suhteutettuna.

Nämä tekijät muistetaan aina mainita pääkaupungin namupaloina. Lisäksi merellisyys, kansainvälisyys ja hyvät yhteydet ulkomaille vetävät etenkin avoimesti maailmaan suhtautuvia Helsinkiin.

Helsingin kaupungin Nuorten hyvinvointikertomuksen mukaan helsinkiläisnuoret arvioivat, että omana itsenään oleminen on Helsingissä muuta maata helpompaa. Kaupunkiin muuttaneet nuoret kertovat usein pienten paikkakuntien yhteisöllisyyden nurjasta puolesta: yksilöllisyyden ja erilaisuuden kaihtamisesta.

Ehkä yksi tärkeimmistä vetonauloista on nuoremman väestön keskuudessa myös muiden samanikäisten keskittyminen Helsinkiin. Missä muualla voi tavata tällaisen määrän potentiaalisia kumppaneita?

Nuoria kiinnostavat tutkimuksen mukaan koti, perhe ja hyvä ruoka. Moni on valmis tinkimään neliöistä asunnon loistavan sijainnin takia. Kallis asuminen ja julkisten palvelujen karsiminen vaarantavatkin Helsingin tulevaisuuden nuorten onnelana.

Tilastokeskus
Helsingin kaupungin tietokeskus


Suurten kaupunkien nuoret menestyvät  6

Suomessa on perinteisesti päivitelty kaupungistumista ja ihailtu maaseudun elämää. ”City-elämä on vaarallista ja kamalaa, maalla on mukavaa” -asennetta löytyy edelleen.

Kuuden suurimman kaupungin nuorilla aikuisilla menee kuitenkin paljon paremmin kuin muualla Suomessa asuvilla samanikäisillä. Syrjäytymisriskissä olevien nuorten suhteellinen osuus on suurissa kaupungeissa pienempi kuin harvaan asutuilla seuduilla.

THL:n ja Turun yliopiston tutkimuksessa ilmeni, että yliopistokaupunkien nuorilla ovat asiat pääsääntöisesti hyvin.

Kuusikkokunnat eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu vetävät hyvinvoivia nuoria aikuisia opiskelemaan ja töihin. Aineistona THL:n raportissa on käytetty Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoa, joka kattaa kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet.

Kaksi kaupunkia poikkeaa hieman menestyneimmistä kilpailijoistaan. Oulussa nuorten aikuisten työttömyys on korkealla tasolla. Työttömyyspäiviä on paljon, ja työttömyysetuuksia ja toimeentulotukea maksettiin nuorille enemmän kuin muissa isoissa kaupungeissa. Oululaisnuorten koulutustaso on kuitenkin hyvä.

Vantaalla taas suurimmalla osalla menee hyvin, mutta kuntaan on päässyt syntymään syrjäytyneiden joukko. Vantaalaismiehistä yli 15 prosentilla on rikostuomio, ja erilaisia ongelmia on kaupunkiin kasaantunut kuusikkokunnista eniten. Melkein joka viides vantaalainen nuori aikuinen on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Yli kymmenellä prosentilla oli joko samanaikainen mielenterveyden diagnoosi ja toimeentulotuen asiakkuus tai toimeentulo-ongelmia ja vain peruskoulututkinto 25-vuotiaana. Vantaalla nuorisotyöttömyys ei kuitenkaan ole erityisen korkealla.

Yliopistokaupungeissa lähes 90 prosenttia nuorista oli vuonna 2012 joko opiskelemassa tai töissä. Espoossa ja Helsingissä oli eniten hyvin menestyviä nuoria. Mielenterveysdiagnooseja on isoissakin kaupungeissa paljon, mutta tutkijoiden mukaan se kertoo etupäässä palveluiden hyvästä saatavuudesta.

Nuorison parhaimmiston suunnatessa suuriin kaupunkeihin, ei kannata ihmetellä, miksei syrjäseutu houkuta. Parhaat opiskelu- ja työpaikat, kiinnostavimmat palvelut ja pärjäävimmät kumppanit löytyvät kaupungeista.


Hän ei ole naimisiin menevää tyyppiä  8

Maailma on täynnä ihmisiä, jotka luulevat löytäneensä sen oikean, mutta eivät saa ihastustaan vakiintumaan. Miten tunnistaa sitoutumista välttävän ihmisen?

Jos haluaa itse avioitua, ja seurustelee toisenlaista tulevaisuutta suunnittelevan ihmisen kanssa, on pulassa. Aikooko rakas koskaan asettua aloilleen, ja kenen kanssa? Onko vapauden kaipuu vain väliaikaista, vai odottaako turhaan?

Jos pari pystyy rehelliseen keskusteluun tunteista, toisen merkityksestä omassa elämässä ja tulevaisuuden aikeista, on tarjolla myös parempi tietopohja omien ratkaisujen tekoon. Jos toinen rakastaa ja tahtoo, mutta ei ihan vielä ole valmis asettumaan, voi miettiä haluaako, jaksaako ja uskaltaako odottaa ihmettä tapahtuvaksi, vai onko lähdettävä suhteesta, jolla ei välttämättä ole tulevaisuutta.

Kertakipu vai jatkuva nirhaava haava?

The Huffington Post julkaisi 28.7.2016 artikkelin ”9 Signs He´s Not the Marrying Type, According To Marriage Counselors”. Otsikosta huolimatta avioliittoneuvojat muistuttavat, että sitoutumista ja naimisiin menoa karttelevat myös naiset.

Artikkelin mukaan avioliittoa välttelevän tai liittoon epäsopivan tyypin tunnusmerkkejä ovat:

1. Teinin lailla käyttäytyminen. Pyöritään yöt baareissa ja ryypiskellään. Liiallinen itsekeskeisyys ja omien halujen toteuttaminen eivät sovi avioliittoon. Omaa aikaa saa olla, mutta oman navan ympärillä pyöriskely on aika lopettaa.

2. Jumittuminen jahtaamiseen. Jatkuva intohimon ja rakastumisen tunteen tavoittelu ei lupaa hyvää avioliittoon tähtäävälle. Onko parisi pettynyt suhteen alkujännityksen loputtua? Vaikuttaako siltä, että uutta pitää saada kiikariin? Vakituisessa parisuhteessa uutuudenjännitys vaihtuu parhaimmillaan intiimiyteen ja sitoutumiseen. Intohimo muuttuu hieman aiempaa rauhallisemmaksi.

3. Hän ei ole valmis avioliiton vaatimaan työhön. Perheterapeutti Winifried M. Reilly vakuuttaa avioliiton vaativan paljon työtä, mutta lupaa panostuksen tuovan palkintoja. Jos kaksi ihmistä laitetaan asumaan pieneen tilaan, ilman käyttöohjeita, seuraa ongelmia. Avioliitto sopii vain ihmisille, jotka tajuavat haasteen, ja ovat valmiita ottamaan sen vastaan.

4. Hän kokee herkästi, että hänet yritetään sitoa kiinni. Psykoterapeutti Marcia Naomi Bergerin mukaan vaaran merkkejä on ilmassa, jos parisi suhtautuu koiran omistamiseen epäillen. "Eikö koiran pitäminen sido liikaa?" -kysymys on merkki sitoutumiskammoisuudesta ja avioliittoon sopimattomuudesta. Vaikka Suomessa on suhteessa maailman eniten koiria lemmikkinä, en itse kuitenkaan pitäisi juuri koirakysymystä ratkaisevana. Vakiintumista välttelevä saattaa ahdistua jo, jos kysyt koska tapaatte seuraavan kerran, tai koska soitellaan.

5. Aina on kyse vain hänestä. Kaikissa terveissä ihmissuhteissa pyritään vastavuoroiseen kommunikaatioon. Jos murusi kääntää kaiken huomion ja puheen aina takaisin itseensä, eikä ole yhtään kiinnostunut sinun elämästäsi, voit unohtaa kunnollisen parisuhteen. Avioliittokin tulisi olemaan vain hänen egotrippinsä.

6. Et pysty olemaan oma itsesi. Jos rakkaasi seurassa muutut aivan toiseksi ihmiseksi, etkä pysty olemaan rennosti oma itsesi, et ehkä ole oikea ihminen hänelle. Onko kumppanisi koko ajan vaatimassa sinulta tietynlaista käytöstä, pukeutumista ym.? Jos et kelpaa sellaisena kuin olet, kannattaako alkaa muokata itseään toisen mallipariksi?

7. Hän ei osaa sanoa EI itselleen tai muille. Vakava parisuhde vaatii uhrauksia ja rajojen asettamista. Jos kumppanisi ei pysty laittamaan parisuhdettanne omien hetken päähänpistojensa tai muiden ihmisten tarpeiden edelle, ette pysty aikuismaiseen liittoon. Jos ei osaa sanoa ei entiselle tyttöystävälle tai omille vanhemmille, on turha luulla pärjäävänsä avioliitossa.

8. Hän ei halua tutustua ystäviisi ja sukulaisiisi. Jos kultasi ei ole kiinnostunut tapaamaan sinulle tärkeitä ihmisiä, hän ei ole tosissaan kanssasi. Kun aletaan seurustella vakavasti, seuraa mukana koko paketti.

9. Ystäväsi eivät hyväksy häntä. Rakastunut on kuin hullu. Hormonit ja muut kemiat sekoittavat pään, eikä rakasta nähdä kovinkaan objektiivisesti. Jos ystäväsi ovat huolissaan parisuhteestasi, älä ainakaan kiiruhda naimisiin.


Työn ja perheen välinen ristiriita lisää eroriskiä miehillä  1

Miten työn ja perheen yhdistäminen vaikuttaa terveyteen ja parisuhdeonneen?

Työelämän ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet lisäävät sairastavuutta, selviää tutkija Miia Ojasen Tampereen yliopistolle valmisteilla olevasta väitöstutkimuksesta. Vaikka naisilla on enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä, eivät miehetkään selviä elämän ristipaineista terveinä.

Ojasen tutkimusaineiston perusteella työn ja perheen harmoninen yhteensovittaminen on erittäin tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta.

Miehistä noin 60 prosenttia ja naisista 55 prosenttia koki vähintään maltillista ristiriitaa työn ja perheen välillä. Tutkimuksessa on mukana 4697 naista ja 4419 miestä.

Aiemmin on kirjoitettu paljon naisten kokemasta työn kaksoistaakasta. Ansiotyön uuvuttamat naiset joutuvat tekemään suurimman osan kotitöistä. Naisten uupumisen voivottelun lomassa on miehet jätetty liian vähälle huomiolle.

Ojasen tutkimus osoittaa, että työn ja perheen yhteensovittamisen ristiriita näkyy kohonneena avioeroriskinä vain miehillä. Aineistosta ei selviä avioeron alullepanijaa.

Suomessa on aika paljon kahden vaativan uran pareja, joilla on lapsia. Vaikka parisuhde pääsääntöisesti tukee myös työelämässä menestymistä, voi perhe joskus olla paljon töitä tekevälle myös taakka.

Ojasen pitkittäistutkimuksen aikana eronneista miehistä vain 11,5 prosenttia kertoi, ettei heillä ole ollut lainkaan työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmia.

Kahden tulen väliin jäävä mies ei selviä taistosta haavoitta. Tulevatko miesten työnantajat laajalla rintamalla vastaan, jos mies tarvitsee perheen takia työelämän joustoa? Vähän tuntuu, että eivät tule.

Entä kuinka paljon on miehiä, joiden vaimot laittavat uran etusijalle ja perhe saa kärsiä?

Miksi työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat eivät lisää naisten eroriskiä? Onko ehdotuksia?

Terhi Friman: Työn ja perheen ristiriita heijastuu kaikkeen elämään. Työsuojelurahaston tiedote 16.10.2015.

Miia Ojanen: Effect of Work-to-Family Conflict on Long-term Sickness Absence and Divorce Risk. University of Tampere. Work 2015, Turku 19.8.2015.


Useamman lapsen äidit ovat huippuja töissä  2

Yhdysvalloissa on laajasti kirjoitettu viime vuonna ilmestyneestä tutkimusraportista, jonka mukaan työntekijöiden lisääntyminen on yhteydessä työtehoon.

Lähes 10 000 taloustieteilijän tuottavuutta mitanneessa tutkimuksessa kävi ilmi jänniä asioita.

Tehokkaina pidetyt lapsettomat työntekijät eivät olekaan tuotteliaimpia. Naimisissa olevat naiset ovat parempia työntekijöitä kuin sinkut, mutta kaikkein parhaimpia ekonomisteja ovat kahden tai useamman lapsen äidit. Myös useamman lapsen isät olivat parempia kuin muut miehet.

Lapsia ei kannata kuitenkaan hankkia hyvin nuorena, jos haluaa menestyä kovien vaatimusten ammateissa. Parikymppisenä äideiksi tulleet eivät olleet menestyneet työelämässä.

Myöskään aivan pienten lasten äidit eivät olleet kovin tehokkaita töissä. Työntekijän kokonaishyödyllisyyttä tarkastellessa tutkijat huomasivat kuitenkin, että vähintään kahden lapsen vanhemmat paransivat suoritustaan huimasti pikkulapsivaiheen jälkeen.

Yhdysvalloissa korkeasti koulutetuilla ja hyvin palkatuilla työntekijöillä on varaa palkata lastenvahteja ja siivousapua, mikä helpottaa jaksamista työelämässä. Tutkimukseen osallistuivat vain työelämässä olevat ekonomistit, joten voi olla, että kotiin jääneet suurperheiden äidit tai isät ovat toisenlaisia.

Mikä on syy ja mikä seuraus?

Monet feministit ovat mainostaneet äitiyttä hyvänä johtajakoulutuksena. Jatkuva joukkojen johtaminen, aikatauluttaminen ja tehokkuuden pakko lapsilaumaa ja suurta kotitaloutta pyörittäessä harjaannuttaa äidin myös työelämän kannalta ihanteelliseksi organisoijaksi.

Toisaalta tutkijat pohtivat, että ehkä jotkut ihmiset vain ovat fiksumpia ja tehokkaampia kuin toiset ("Survival of The Fittest"), eli alun alkaen pätevät ja aikaansaavat henkilöt pystyvät hankkimaan muita enemmän lapsia, ja samaan aikaan he menestyvät samoista syistä myös työssään.

The Washington Post on tehnyt aiheesta näppärän jutun, jossa tiivistetään tärkeimmät tutkimustulokset. Alkuperäisraportti on netissä pdf-muodossa, mikäli tarkemmat tutkimusmenetelmät kiinnostavat.

Palkkaneuvotteluihin kannattaa valmistautua lukemalla tämäkin. Äidit ja työnantajat ovat sitä mieltä, että lastenteko kannattaa.

Parenthood and Productivity of Highly Skilled Labor: Evidence from the Groves of Academe
Matthias Krapf, Heinrich W. Ursprung, and Christian Zimmermann. January 11, 2014.


Naiselta vaaditaan statusta  23

Vaikka evoluutiopsykologit edelleen vakuuttavat, että miehiltä vaaditaan statusta ja naisilta vain kauneutta, en usko.

Suomessa on jo pitkään vallinnut hyvän työnaisen perinne. Maalla ei sorjalla nätillä vaimolla tehnyt mitään, ellei se jaksanut heitellä heiniä seipääseen ja kantaa miestä korttiringistä kotiin. Nyt asuntolainaa maksamaan tarvitaan useimmiten kaksi.

Vaikka psykologi Tony Dunderfeldt kirjassaan vitsailee, ettei kukaan mies kiihotu naisen akateemisesta loppututkinnosta, en usko (vaan nauran). Monia miehiä innostaa tulevan vaimon pätevyys paljonkin. Olen kuullut usean miehen ihailevasti kertovan jostakin menestyvästä viileästä naisesta, tai kerskailevan vaimonsa kovista saavutuksista urallaan. Olen nähnyt kundien päiden kääntyvän, kun teräksenharmaa businessnainen räätälinluomassa jakkupuvussa, tonnin piikkareilla pistää jätkät tiukoille.

Varmasti kauneudesta on naisille hyötyä, mutta suhteellista hyötyä. Kauniin fiksun naisen täytyy hankkia muutakin meriittiä kuin nätti hymy. Joku tutkija tai toimittaja kirjoitti jokin aika sitten, ettei yksikään missi missukka pääse oikeasti ”hyviin naimisiin”. He saavat korkeintaan rikkaan urheilijan, mutta hyvin koulutetut menestyvät miehet vaativat enemmän. Ilkeästi sanottu, mutta totta?

Jos menestyvän miehen kotona häärii vaimo lapsia hoitamassa ja paitoja silittämässä, on hänellä takataskussa nyt hammaslääkärin tai juristin paperit. Piilouravaimo voi tarvittaessa liueta työelämään. Ja sparrata puolisoa, kaikessa.

Naisilla on keskimäärin parempi koulutus kuin miehillä, eli miehillä on mistä valita. Miksei hyvännäköiseltä voisi siis vaatia vähän muutakin kuin estrogeeniä.

Ehkä kyse on myös samanhenkisten ihmisten viihtymisestä keskenään. Yhä useampi mies kai ajattelee, että voi olla ihan kiva, jos vaimon kanssa vois myös keskustella.