Suhteet & seksi

Millä perusteella ihmiset valitsevat ystävänsä? Tutustutaanko ihmisiin vain sattumalta, vai valikoidaanko ystävät jonkin kriteerin mukaan?

Usein varhaiset ystävyyssuhteet perustuvat siihen, että asutaan samassa talossa tai ollaan samalla luokalla viereisissä pulpeteissa. Joissakin tutkimuksissa on käynyt ilmi, että jo puolistoistavuotias valitsee ystäväksi samannäköisen lapsen.

Yalen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että ystävillä on hämmästyttävän samankaltaiset geenit. Saattaa olla, että ystävät valitaan hajun perusteella.

”Friendship and natural selection” -artikkelissa esitellään suuren sydäntutkimusaineiston avulla löytyneitä havaintoja ystävyyssuhteista ja perimästä. Läheisillä ystävillä on yllättävän paljon toisiaan muistuttava dna.

Helsingin yliopiston ja Väestöliiton tutkimuksessa huomattiin, että persoonallisuus vaikuttaa selvästi ystävien valintaan. Tutkimuksessa käytettiin yli 12 000 hengen brittiaineistoa.

Ulospäinsuuntautuneet ja sovinnolliset ihmiset etsiytyvät yleensä samankaltaisten ihmisten seuraan. Heidän ystävänsä asuvat yleensä lähellä ja aikaa vietetään yhteisissä illanistujaisissa ja samanhenkisten riennoissa. Perinteet, pitkät ystävyyssuhteet ja samanlaiset harrastukset ovat arvossaan.

Persoonallisuudeltaan avoimilla ihmisillä on enemmän erilaisia ystäviä. Hyvät ystävät saattavat olla eri ikäisiä, toista sukupuolta, toisesta etnisestä ryhmästä, ja he saattavat asua toisella puolella maapalloa. Avoimien ihmisten ystävyyttä ei häiritse myöskään se, että ystäviä tavataan vain harvoin.

Tunnolliset ihmiset seurustelevat mieluiten omien sukulaistensa kanssa. Sukulaiset ovat siis myös ystäviä.

Avoimen ihmisen maailma on älyllisesti ja emotionaalisesti ehkä kaikkein rikkain, mutta hänen kannattaa huomioida se, että suurin osa ihmisistä ei kaipaa ajatustensa mylläämistä. Useimmat ihmiset tapaavat mieluiten samoja ihmisiä, tuttujen ja turvallisten traditioiden mukaan ja mukavan yhdessäolon merkeissä.

Uusia ajatuksia, rohkeita keskusteluja ja yllättävää seuraa kaipaava avoin luonne voi joutua etsimään kaltaisiaan tutkimusmatkailijoita vähän kauempaakin. Eri kaveriporukoiden kesken sukkulointi saattaa myös virkistää.

Oletko bestiksesi kanssa kuin kaksi marjaa? Kaipaatko koskaan mitään uutta, vai onko vanha porukkasi parasta mitä tiedät?

Pennsylvanian yliopiston positiivisen psykologian tutkimuskeskuksen johtaja Scot Barry Kaufman on listannut hyvinvointia ennustavia persoonallisuudenpiirteitä Scientific American Mind -sivustolla.

Tyypilliseen amerikkalaiseen tapaan yhdeksi tärkeimmäksi hyväksi persoonallisuudenpiirteeksi nousee taas ulospäinsuuntautuneisuus. (Onneksi myös Suomessa, introverttien luvatussa maassa, on mahdollista saavuttaa onnellinen elämä vähemmällä sosiaalisella panostuksella, ks. alla.)

Kaufmanin mukaan hyvinvointia ennustavat parhaiten nämä 11 asiaa:

1. Positiiviset tunteet. Henkilöllä on usein (ja voimakkaita) positiivisia tunteita ja mielialoja.

2. Vähän negatiivisia tunteita. Henkilöllä on mahdollisimman harvoin ja hyvin laimeita negatiivisia tunteita ja mielialoja.

3. Tyytyväisyys elämään.

4. Autonomia.

5. Ympäristön hallinta.

6. Jatkuva henkinen kasvu.

7. Hyvät ihmissuhteet.

8. Itsensä hyväksyminen.

9. Elämällä on tarkoitus.

10. Henkilö on mukana monessa asiassa (sitoutuminen).

11. Saavutukset. Henkilö kokee saavuttaneensa itselleen tärkeitä asioita elämässään.

Mitkä viisi määräävintä persoonallisuudenpiirrettä (Big Five) selittävät näitä koetun hyvinvoinnin elementtejä? Yleensä tutkimuksissa päädytään kahteen tärkeimpään hyvinvointia ennustavaan piirteeseen: ulospäinsuuntautuneisuus ja matala neuroottisuus. Eli sosiaalinen ja tasapainoinen ihminen saavuttaa helpoiten onnen.

Kaufmanin mukaan tutkija Jessie Sun on keksinyt uuden lähestymistavan persoonallisuuden analysointiin. Hyvinvointi ja onni elämässä on mahdollista saavuttaa viidellä erilaisella tavalla (ja huom. yksikin näistä riittää!):

1. Innostuminen. Helposti innostuva persoona omaa yleensä paljon hyviä puolia ja houkuttelee ympärilleen kivoja ihmisiä ja asioita.

2. Matala syrjäänvetäytymisaste. Syrjään vetäytyjä on melko usein neuroottinen, herkkä, negatiivisille vaikutuksille altis, itsekeskeinen murheilla mässäilijä. Hänen vastakohtansa taas on tyytyväinen osallistuja, positiivinen, itsenäinen ja kivoja asioita elämässä saavuttava onnistuja.

3. Aikaansaavuus. Ahkerat, toimeliaat ja aikaansaavat ihmiset saavuttavat elämässä itselleen asettamiaan tavoitteita ja tulevat siitä onnelliseksi. Usein heidän lähipiirinsä nauttii myös aikaansaannosten henkisistä ja muista hedelmistä.

4. Myötätunto. Myötätuntoiset ihmiset välittävät toisten tunteista ja hyvinvoinnista. Myötätuntoisuus korreloi hyvien ihmissuhteiden, ympäristön hallinnan, henkilökohtaisen kasvun, sitoutumisen ja muiden mukavien asioiden kanssa.

5. Älyllinen uteliaisuus. Kiinnostus uusia ideoita kohtaan, älyllisistä ponnisteluista nauttiminen, monimutkaisten asioiden syvällinen ajattelu ja omien kokemusten reflektointi kuvastaa älyllisesti uteliaita ihmisiä. Heillä on voimakas kokemus autonomiasta ja ympäristön hallinnasta. Henkinen kehitys, itsensä hyväksyminen ja aikaansaavuus korreloivat älyllisen uteliaisuuden kanssa. Sen sijaan älyköillä ei ollut selvää taipumusta negatiivisuuteen eikä positiivisuuteen.

Kaufmanin mukaan hyvinvointia ennustaa jossakin määrin myös itsevarmuus tai luova avoimuus. Itsevarmat ihmiset saattavat tosin joutua hankaliin tilanteisiin, koska eivät koe suurta halua taipua joukkopaineen edessä, ja he saattavat toisinaan ärsyttää muita ihmisiä.

Erilaisten analyysien jälkeen Kaufman on löytänyt kolme asiaa, jotka eivät korreloi henkilön oman hyvinvoinnin kanssa, vaikka ihmiset niin luulevatkin.

1. Vaikka useimmat ovat saaneet hyvän kotikasvatuksen, jossa korostetaan kauniin käytöksen tärkeyttä, ei tästä neuvosta näytä olevan hyötyä omalle hyvinvoinnille. Kaufmanin mukaan kohteliaisuus ei korreloi lainkaan henkilön oman hyvinvoinnin kanssa. Julkisuudessa on viime aikoina paheksuttu ihmisten itsekkyyden ja huonojen käytöstapojen lisääntymistä. Ehkä nykyihminen on intuitiivisesti huomannut, ettei kohteliaisuus ”kannata”.

Toki hyvät käytöstavat ja kohteliaisuus lisäävät MUIDEN ihmisten hyvinvointia.

2. Järjestelmällisyys ei lisää ihmisen hyvinvointia. Itse asiassa turha perfektionismi laskee onnellisuutta ja vähentää luovuutta. Henkilökohtainen kasvu vaarantuu turhia nipottamalla. (Vrt. marittaminen.)

3. Ailahtelevaisuus, impulsiivisuus ja oikuttelu eivät välttämättä laske ihmisen hyvinvointia. Mikäli henkilö ei ole herkästi ahdistuva ja syrjään vetäytyvä, hän saattaa olla varsin itsetyytyväinen kaikessa poukkoilevassa kärttyisyydessään. Tästä on hyvänä esimerkkinä Tenavat-sarjakuvan Tellu. Spontaani tuittupää voi terrorisoida ympäristöä, mutta tuntea itsensä varsin onnelliseksi.

Scot Barry Kaufman: Which Personality Traits Are Most Predictive of Well-Being? The real link between personality and well-being. Scientific American Mind. 21.1.2017.

Miksi lääkärit seurustelevat lääkäreiden kanssa ja juristit keskenään? Miksi toimittajilla on aina toimittajakavereita ja taiteilijat pyörivät omissa ympyröissään?

Aika iso osa ihmisistä menee jopa naimisiin samalla alalla työskentelevän ihmisen kanssa. Ilmiötä on selitetty silläkin, että paljon töitä tekevät eivät juuri ehdi tavata muun alan ihmisiä.

Anna Vedel tekee psykologian väitöstutkimusta Aarhusin yliopistossa. Hän on käynyt läpi alan tutkimuksia persoonallisuudesta ja opiskeluvalinnoista. Vedelin mukaan erilaiset ihmiset hakeutuvat eri ammatteihin. Persoonallisuus vaikuttaa ammatinvalintaan ja opintomenestykseen.

Eri pääainetta opiskeleville on tehty persoonallisuustestejä mm. Big Five -kyselyn avulla. Osa tutkimuksista on tehty jo opinnoissa edenneille, jolloin oman ryhmän sosiaalistava vaikutus on voinut muokata ihmisen persoonallisuutta. Joitakin tutkimuksia on tehty juuri opinnot aloittaneille.

Big Five selvittää yksilön asemaa viiden piirteen janalla. Persoonallisuuden pääpiirteinä pidetään sovinnollisuutta, tunnollisuutta, avoimuutta, neuroottisuuta (emotionaalinen epätasapaino) ja ulospäinsuuntautuneisuutta. Suurin osa ihmisistä sijoittuu janan keskivaiheille. Kaikilla on siis yleensä jonkin verran em. ominaisuuksia erilaisena kombinaationa.

Kaikissa opinnoissa pärjäävät parhaiten tunnolliset ihmiset. Suomalaisopiskelijoiden parissa on huomattu myös järjestelmällisyyden tuovan menestystä.

Vedelin mukaan tunnollisuus selittää erityisen hyvin juuri psykologian opiskelijoiden opintomenestystä. Koska muiden alojen opiskelijat ovat erilaisia, päätti Vedel käydä läpi opiskelijoille tehtyjä persoonallisuustutkimuksia eri maissa ja eri aloilla.

Eri maiden tutkijoiden tulokset eri aloille suuntautuneiden persoonallisuuseroista ovat johdonmukaisia: eri pääaineisiin hakeutuu erilaisia ihmisiä. Psykologian, taiteen ja humanististen alojen opiskelijat ovat avoimia ja neuroottisia. Taloustieteen, lain, lääketieteen ja valtiotieteen opiskelijat ovat ulospäinsuuntautuneita.

Lääketieteen, psykologian, taiteen ja humanistisen alan opiskelijat ovat sovinnollisia. Taiteilijat ja humanistit saavat matalat pisteet tunnollisuudessa.

Vedel korostaa tulosten koskevan ihmisiä ryhminä. Yksilölliset erot voivat olla suuria. Silti tulokset osoittavat, että tietyn persoonallisuustyypin omaavat ihmiset yleensä hakeutuvat tietyille aloille. Kiteytynyt samankaltaisuus todennäköisesti vahvistaa entuudestaan alalla vallitsevaa kulttuuria. Joissakin ammateissa on esimerkiksi äärimmäisen tärkeää olla tunnollinen (terveydenhoito). Toisissa ammateissa siitä ei ole vastaavaa hyötyä, ehkä jopa haittaa (taideala).

Vedel aikoo tutkia tarkemmin, miksi juuri tietyn persoonallisuuden omaavat ihmiset hakeutuvat tietyille aloille. Onko välttämätöntä olla samanlainen persoona kuin muutkin, vai voisiko ajatella, että heterogeenisuudesta olisi hyötyä opinnoissa ja työelämässä?

Vaikka toivon, että vain tunnolliset ihmiset hakeutuvat jatkossakin sairaalaan töihin, voisiko siinä olla ideaa, että esimerkiksi talouden ja insinööritieteiden pariin saataisiin enemmän taiteilijaluonteita ja humanisteja?

Parinvalinnan kannalta toisen ammatti tai pääaine saattaa toimia pienenä vinkkinä luonteesta.

Anna Vedel: The Personality of Academic Majors. Scientific American Mind 19.4.2016.