Helsingin paraatipaikalla kappelin ikkunoista virtaava vesi muistuttaa saamelaisten oikeuksista

Lux Helsingin valotaiteilija Outi Pieskin mukaan alkuperäiskansojen asia kohtaa veden ja luonnonsuojelun.

Kuva: Panu Jansson

Senaatintori on Lux Helsingin paraatipaikka ja monien huomio keskittyy siihen, että Tuomiokirkko saa upean valon kaikille neljälle sivulleen. Kannattaa huomioida myös, kuinka kirkon vierestä löytyvän kappelin ikkunoista virtaa Luxin ajan virtuaalista vettä. Saamelaistaiteilija Outi Pieskin Gorži-teos muistuttaa kaupunkilaisia siitä, että satavuotiaan Suomen kanssa samaan aikaan omia satavuotisiaan viettävät saamelaiset.

Mutta miksi vettä? Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa ja Pieskin mukaan alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyvät kysymykset nivoutuvat yhteen veteen ja luonnonsuojeluun liittyvien kysymysten kanssa.

“Vapaa vesi liittyy saamelaisten oikeuksien edistämiseen historiallisesti. 1980-luvun taitteessa Altajoen valjastamiseen liittyi saamelaisliike ja Pohjoismaissa saatiin silloin monet saamelaisoikeudet eteenpäin”, Pieski kertoo.

Sotien jälkeisessä jälleenrakennuksessa luonnonvaroja käytettiin reippaasti, eikä saamelaisten asia suuremmin kiinnostanut noussut esiin, vaan heidän elintila kävi pohjoisessa ahtaaksi. Saamelaisten protesti pohjoisnorjalaisen Altajoen patoamista vastaan kesti kymmenen vuotta ja päättyi vuonna 1981, kun Norjan hallitus otti joen väkisin energiakäyttöön poliisioperaatiossa. Tilanteesta syntyi selkkaus, joka nosti saamelaisten oikeudet isosti päivänvaloon. Syntynyt paine pakotti Norjan reagoimaan saamelaisten tilanteeseen ja “Altan kahakan” jälkimainingeissa seuraavina vuosina saamelaiset saivat oman edustuselimen, kielilain ja heidät hyväksyttiin alkuperäiskansaksi.

Saamelaisten asema alkuperäiskansana ja kulttuuri-itsehallintona on tunnustettu Suomen perustuslaissa. Itsehallintoa toteuttaa saamelaiskäräjät. Suomessa on vielä selvittämättä kysymys saamelaisten maaoikeuksista, joten Suomi ei ole ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön alkuperäis- ja heimokansoja koskevaa yleissopimusta (ILO nr. 169), jonka Norja ja Tanska ovat allekirjoittaneet.

Monet saamelaiset kasvavat alkuperäiskansan identiteettiin ja samastuvat sitä kautta muihin alkuperäiskansoihin.

“Amerikassa on esimerkiksi Standing Rock -protestiliike, johon myös monet saamelaisaktiivit ovat osallistuneet.  Se liittyy yleiseen alkuperäiskansaliikkeeseen. En toimi itse aktiivisesti tällaisessa, mutta olen seurannut ja tiedän, että täälläkin on paljon aktiiveja, jotka toimivat. Monet saamelaisnuoret heräävät tähän alkuperäiskansaliikkeeseen jo nuorena”, Pieski kertoo.

“Meidän tulee toimia isompana yhteisönä maailmanlaajuisesti, jotta asiat saadaan eteenpäin.”

Pieski toivoo, että Suomessa saamelaisten asiat etenisivät maaoikeuksien osalta.

“80-luvun saamelaisliikkeen seurauksena on saatu paljon hyvää aikaan, mutta viimeisinä vuosina on menty takapakkia, eikä ILO-sopimusta ole saatu edistettyä.”

“Arktiset alueet ovat politisoituneet ja niihin liittyy paljon taloudellisia intressejä. Alkuperäiskansojen oikeuksien toteutuminen on vaikeutunut sen takia.”

Pieski ei kuitenkaan keskity työssään kritiikkiin ja menneeseen, vaan haluaa korostaa positiivisuutta suhteessa tulevaisuuteen. Virtaava vesi viestii saamelaisten luontosuhteesta ja Hilja Länsmanin joikusta muodostuva äänimaailma välittää yleisölle tärkeän osa saamelaista perinnettä. Kirkon kappeli projisoinnin kohteena luo teokselle oman jännitteensä, sillä kirkolla on historiassa ollut oma suuri roolinsa kolonialismin historiassa ja saamelaisten sulauttamisessa osaksi valtakulttuuria.

“Haluan, tai toivon, että me päästään eteenpäin tässä meidän tervehtymisprosessissa löytämällä takaisin uskoa siihen meidän henkiseen perintöön. Se liittyy vahvasti siihen, että luonto on tasavertainen ihmisen kanssa ja henkinen arvopohja lepää maassa ja luonnossa. Se on erilainen arvopohja kuin esimerkiksi kristinuskossa.”

Pieskin mukaan kysymykset luontosuhteesta ovat merkittäviä kaikille ihmisille ja erityisesti suhteessa meneillään olevaan ilmastonmuutokseen. Voiko huoli ilmastonmuutoksesta herättää kiinnostusta myös alkuperäiskansoja kohtaan?

“Kiinnostusta on jo herännyt maailmanlaajuisesti. Alkuperäiskansojen suhde luontoon on ihan avainasemassa pohdinnoissa siitä, mitä pitäisi muuttaa ja miten voitaisiin estää ilmastonmuutoksen etenemistä. Se tarjoaa ihan konkreettisia apukeinoja, eikä sitä enää vähätellä primitivisminä.”

“Haluan korostaa, että meidän pitäisi itsekin löytää takaisin sitä vanha henkistä perinnettä, joka pistää luonnon keskiöön. Saamelaisiakin on niin moneksi ja suuri osa elää nykypäivänä aika länsimaista elämäntapaa.”

Lux Helsinki -valotapahtuma Helsingissä 5.-9. tammikuuta.
City järjestää Luxin virallisen ravintolatapahtuman Lux Eatin. Tutustu tarjontaan ja varaa pöytä: luxeat.fi

1 kommentti

AnMirt

7.1.2017 16:56

Kun saamelaiset vielä lopettaisi suurpetojen tappamisen ( sairaan pelon) ja poron hoidon niin olisi se hienoa, tai ainakin 50% poroista pois. Nehän raiskaavat luonto !

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi