Kaikki on nykyisin pilvessä

Kotikovalevyjen aika on ohi.

Kuva: Yle Arkisto / Flickr.com

Artikkeli on toteutettu yhteistyössä DNA Appinen kanssa.


“Pilvee, pilvee", lauloi Juice Leskinen jo 70-luvulla. Kyseessä oli erityyppinen pilvi kuin mistä tässä artikkelissa puhutaan – vaikka molemmat voivat saada nupin hiukan sekaisin.

Tietokoneelle tai muulle laitteelle tietojen tallentaminen alkaa olla jo vanhanaikaista. Palveluntarjoajat suitsuttavat, että tieto kannattaa säilyttää pilvessä. Siellä työskennellään ja siellä jaetaan tietoa ja kokemuksia. 

Mikä se pilvi sitten oikein on?

Varhaisimmillaan pilvipalveluista on puhuttu jo vuonna 1996, mutta koko kansan tietoisuuteen pilvihommat tulivat vasta kymmenen vuotta myöhemmin, kun Amazon lanseerasi Elastic Compute Cloud -nimisen pilvipalvelun. Se oli ensimmäinen kuluttajalle tarkoitettu pilvi.

Pilvipalvelun tarkoitus on varastoida tietoa kotilaitteiden sijasta internetiin, jossa siihen pääsee käsiksi miltä tahansa laitteelta, joka toimii netissä. Esimerkiksi tallentamalla valokuvan puhelimestasi suoraan Dropboxiin, jolloin se on käytössäsi myös muilla samaan pilveen kytketyillä laitteilla. Tai tallentamalla tabletilla aloittamasi dokumentin ja jatkamalla kirjoittamista toisella laitteella ilman kikkailua muistitikun kanssa.

Käytännössä tieto ei sijaitse pilvipalveluissakaan taivaan tuulissa jossain mystisessä internet-pilvessä, vaan erilaisten palveluntarjoajien jättimäisissä palvelinsaleissa ympäri maailman.

Esimerkiksi puhelimen sisältämät sovellukset, valokuvat, tiedostot ja yhteystiedot voi synkronoida pilveen, jotta niihin pääsee käsiksi myös tietokoneelta, jos puhelimelle sattuu jotakin. Työpaikan tiedostonvälitys onnistuu helposti, kun kaikki tiimin jäsenet pääsevät käsiksi samaan tiedostoon ja pystyvät muokkaamaan sitä kukin tahoillaan. 

Olet todennäköisesti jo pilvessä, vaikket edes tajuaisi sitä. Käytännössä sosiaalisen median sovelluksiakin voi ajatella pilvipalveluna. Kun lataan kuvan Facebookiin, voin poistaa sen omista tiedostoistani, sillä pääsen siihen käsiksi mistä tahansa, mistä pääsen Facebookiinkin. Kun ostan iPhonen ja varmuuskopioin sen, olen osa Applen iCloud-pilveä. Youtuben videot sijaitsevat lataajien koneiden sijaan Youtuben palvelimilla, eli pilvessä.

Pilvipalveluiden yhteydessä on puhuttu paljon yksityisyyden suojasta. Applen iCloudia on kritisoitu turvallisuusbugeista ja tietovuotaja Edward Snowden kehotti viikonloppuna New Yorker Festivalissa harkitsemaan Dropboxin tilalle turvallisempaa SpiderOak-palvelua. Jos lataa arkaluonteisia tietoja nettiin, miten voi vakuuttua siitä, ettei joku nyysi niitä sieltä? 

Ei mitenkään. Mutta eipä ole varmaa sekään, ettei kukaan varasta muistitikkuasi tai murtaudu kotiisi ja hakkeroi tiedostojasi. Eikä se, ettei luotettava kovalevysi tai muistikorttisi hukkuisi tai menisi rikki. Yrityksille tarkoitetut maksulliset pilvipalvelut pystyvät takaamaan salassapitosuojan ja päivittämään pilviään niin, että tieto pysyy visusti tallessa. Paitsi tietenkin jos palveluun tulee bugi tai serverit ovat alhaalla. Tee siinä sitten töitä.

Luottamus omien tiedostojen säilymisestä alkaa kuitenkin kääntymään omista tallennuslaitteista pilvipalveluiden suuntaan. Sen sijaan, että nappaat tulipalossa mukaan lomakuvasi säilövän ulkoisen kovalevyn, voit keskittyä perheesi pelastamiseen, jos tiedostosi ovat jo pilvessä tallessa Googlen nykyisin operoimassa vanhassa haminalaisessa paperitehtaassa.

Suurempi kysymys tavalliselle kansalaiselle lienee kuitenkin se, millaisia tietoja palveluntarjoaja pilven käyttäjästä kerää. Mitä jos pilventarjoajani käyttää tiedostojani häikäilemättömästi hyväkseen? Kuluttajille tarkoitetut, ilmaiset ja mainosrahoitteiset palvelut varmasti haluavatkin kerätä käyttäjistään tietoja voidakseen kohdentaa mainontaa paremmin ja tarjota palvelun ilmaiseksi kuluttajille. Ajattele vaikkapa Gmailia. Olet ehkä huomannut Googlen mainostavan sinulle hevossafareita Gmailissa sen jälkeen, kun olet sisäänkirjautuneena tehnyt Google-haun islanninhevosista. Asia erikseen on se, kenelle tästä on haittaa.


Pistä tiedostot pilveen ja pidä ne aina mukanasi!

Appinen pureutuu pilvipalveluihin ja neuvoo sopivat sovellukset, joilla pääset käsiksi kaikkiin tiedostoihisi aina ja kaikkialla. Lue Appinen artikkeli!

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi