Olli-Pekka Heinonen

Nestori nappula

Ministeri ottaa kengän jalasta ja vastaa: "Umberto. Muistan kysyneeni suomalaista."

Ministeri laittaa kengän takaisin jalkaan, teen muistiinpanon file-laatikkoa varten, ja pääsemme aloittamaan haastattelun. Heinonen ei osoittaudu humoristiksi. Jos hän on sellainen, se jää hyvin piiloon. Vastaukset ovat hitaita ja pohdiskelevia, mutta eivät mitään änkyröintiä. Sellainen ei kuulu Heinosen ikäpolven poliitikoille.

Kun Heinosesta tuli ministeri, häntä tituleerattiin ulkonäkönsä ja epäilemättä ikänsä vuoksi vänrikki Nappulaksi. Niistä ajoista Heinosen ulkonäkö ei juuri ole muuttunut, mutta nyt hän on virkaiältään vanhin istuva ministeri.

Liikenne- ja viestintäministerin hommat ovat aika omituiset. Tehtäviin kuuluu miettiä, kuinka monta akselia on HKL:n busseissa, saako potkulaudassa olla moottori ja toisaalta, kuka saa johtaa mobiiliylpeys Soneraa maailmalle.

Heinonen ei alun perin ajatellut ryhtyä poliitikoksi, vaan muusikoksi. 70-luvun lopussa hän innostui kuitenkin kokoomuksesta niin kuin moni muukin sen ajan nuori. Kokoomus edusti silloin Heinoselle tulevaisuudenuskoa. Olihan presidenttinäkin silloin aika vanha mies, ja maa nukkui autuaan pysähdyksen kourissa.

Tiurinkaatajasta pj:ksi

90-luvun alussa Heinonen oli kolme vuotta dynaamisen Riitta Uosukaisen erityisavustajana, ja kun näytti siltä, että Uosukaisen seuraajaksi opetusministerinä voisi nousta toinen dynaaminen kokoomuslainen Martti Tiuri, päättivät Kokoomusnuoret ehdottaa tiurinkaatajaksi Heinosta.

Siitä se lähti, ja menestys on ollut suvereeni: nyt nestori Heinonen nauttii luottamusta yli puoluerajojen, on virkamiestensä mielestä ihan mukava ja valloittaa toimittajiakin sanomalla aika uskottavasti, että pysyy päätöstensä takana.

Kokoomuksen sisällä hän olisi puheenjohtaja, jos Sauli Niinistö ei haluasi olla ja jos hän itse taas haluaisi.

Jyhkeiden tuolien ja liikenneministeriön kivilinnan keskellä Heinonen on samaan aikaan nuori ja vanha. Itse asiassa on aika huvittava ajatella, että tuon ikäinen mies istuu näissä puitteissa. Hänestä saisi varmaan aika hyvän tv-sarjan.

Oppisopimuksella ministeriksi

Katsot mielelläsi West Wing -sarjaa. Mikä siinä muistuttaa suomalaista poliittista eliittiä?

"Siinä on ihan hyvin kuvattu ne ristipaineet, mitä päätöksentekotilanteissa on ja mikä on päätöksentekijän rooli vaikeissa tilanteissa."

West Wing perustuu siihen, että Martin Sheenin esittämä presidentti tekee päätöksensä sydämellä mutta tiukan ammattitaitoisella poliitikon silmällä.

Heinosen poliittinen silmä on pettänyt ensi kerran vasta tänä vuonna.

Alkuvuodesta Sonerassa haluttiin päättää uudenlaisesta optiojärjestelystä, jonka mukaan Sonerassa optioihin oikeutetuille olisi taattu tuntuvia etuja riippumatta yhtiön kurssikehityksestä. Myrsky nousi julkisuudessa – kansa eli lehdistö ei tykännyt - ja Heinonen muutti jo tehdyn etuja puoltavan päätöksensä.

Jälkeenpäin Heinonen sanoi tehneensä alkuperäisen päätöksen kuuntelematta tarpeeksi omaa sydäntään.

Mielenmuutos näytti joidenkin mielestä tekopyhältä.

"Varmasti näytti. Ei sille voi mitään."

"Vaikka se oli kivulias prosessi… hyvinkin kivulias, niin kuitenkin olen onnellinen että opin itsestäni jotain. Koen olevani vahvempi sen prosessin läpikäytyäni."

Vahvempi ministerinä vai ihmisenä?

"Itsenäisenä ihmisenä ja vahvempi luottamaan omiin ajatuksiini."

Olet tullut nuorena ministeriksi. Kuinka helppo on pitäytyä irti virkamiesten marionetin roolista?

"Suomessa on vahva virkamiehistö. Vaatii vahvaa itsetuntoa, osaamista ja uskallusta sellaisessa kulttuurissa tulla ministeriksi. Olen ollut siinä mielessä onnekas että olin kolme vuotta erityisavustajana. Kävin oppisopimuksen ministeriksi."

"Oppisopimuskoulutus" teki Heinosesta asiantuntijavallan mallikappaleen. Hän ei noussut ministeriksi siksi, että olisi olllut vuorossa, vaan siksi, että oli ollut edellisen ministerin oikeana kätenä. Niinpä hän tietää mitä toivoa alaisiltaan.

Hän suhtautuu ilmeisen intohimoisesti työhönsä.

"Toivon, että erilaiset näkemykset mun virkamieskunnassa tulis esiin. Ja ettei asioita valmisteltaisi niin kuin oletetaan että haluaisin. Kyllä mä sitten kannan vastuun. Mulle on eduksi mitä enemmän erilaisia argumentteja tulee."

Tuleeko niitä?

"Ei ehkä niin hyvin kuin toivon, mutta hyvään suuntaan ollaan menossa."

Entä toiselta puolelta, politiikan puolelta?

"Se on vuorovaikutussuhde jolla se homma toimii…"

…onko politiikassa vielä äijävaltaa?

"Silloin kun tuli ministeriksi, näki asetelman, jossa miehet löysi toisensa tytöttelyssä. Se oli käsittämätön tapa, kun itse tiedosti, kuinka taitavasti se tapahtui ja kuinka tylyä se on. Kyllähän sitä varmasti on edelleen ja uskon että ne ihmiset (tytöttelyn kohteet) eivät edes ymmärrä, millä perusteella se tapahtuu. Olen huono vastaamaan tuohon kysymykseen, kun en paljon saunaporukkahommia harrasta."

Onko se tietoinen valinta vai eikö ole kutsuttu mukaan?

"Ehkä se on vähän tietoinen valintakin, mä mielelläni pidän asiat asioina."

"Mä oon vähän huono siinä, joskus ehkä kokoomuksenkin kannalta. Koen, että jos pyrin hoitamaan asiat niin hyvin kuin osaan ja se ei riitä, niin sitten se ei riitä. Se ei sitten haittaa mua. Jos joku muu asia ratkaisee, se ei kiinnosta mua."

Nuoret ja politiikka

"70-luvun lopussa kokoomuksen tulevaisuusteemat koskettivat hyvin monia nuoria, ei vain mua. Ne ovat ne asiat joiden vuoksi mä olen kokoomuksessa edelleen. Ja kyllä ajatus yksilönvapaudesta on olemassa edelleen."

Eikö yksilönvapaus ole puolueeton käsite?

"Varmaan niinkin on, että ne rakenteet ei mene puoluelinjoittain, mutta kyllä yhteiskunnassa on rakenteita, jotka toimii vahvasti toiseen suuntaan."

"Kokoomus on mulle tärkeä, mutta se ei ole asia, joka rajaa suhteessa muihin. Mä en osaa toimia niin, että jos joku esittää jonku hyvän ajatuksen ja toimii jossain muussa puolueessa, mä olisin siksi kriittinen. Mä en osaa mennä asemiin muita vastaan siksi että olen kokoomuksessa. Se on ihan vieras ajatus."

Sellainen on kuitenkin se käsitys joka politiikasta monilla, varsinkin nuoremmilla on.

"Puoluekannasta riippumatta nuoressa polvessa kansanedustajakaartia pääsääntöisesti tehdään niin kuin mä. Meidän on paljon helpompi käydä keskustelua ilman ketunhäntiä kainalossa."

Uskot siis politiikan mahdollisuuksiin, mutta miten saada nuoret uskomaan siihen?

"Tää vain on se tie jota kautta tätä maailmaa voi ainakin jonkin verran muuttaa. Kysymys on siitä, ollaanko kiinnostuneita yhteisistä aisoista vai kiinnostaako vain oma elämänpiiri. Joitakin ei kiinnosta pätkääkään."

Olet itsekin vielä nuori, 36-vuotias.

"Kun on tullut nuorena, on jäänyt leima että on ikuisesti nuori. Välillä pitää itse itselleen sanoa, ettet sä oo mikään nuori. Mä tiedän sen siitä, että silloin vielä kun tulin sisään (ministeriksi), tiesin miten kaksikymppiset ajattelee. En mä tänä päivänä tiedä. Täytyy erikseen hakeutua paikkoihin, joissa tapaan sen ikäisiä ihmisiä."

Kännykkäisä ja lopettaminen

Heinonen juoksee joka aamu Töölönlahdella ja pelaa squashia tutun autonkuljettajan kanssa. Ja sitten töihin. Viikot hän on töissä ja viikonloput kotona Raumalla kolmen lapsensa ja vaimon kanssa. Ehkä hän ei siksi huou ministeriburnoutia.

Oletko kännykkäisä?

"Me itse asiassa puhutaan kännykässä aika vähän lasten kanssa. Ne ei tykkää kännykässä puhumisesta. Usein Pikku Kakkonen menee ohi isän. Viikonloppuisä kyllä olen."

Onko se raskasta?

"On varsinkin jos sitä tekee pitkään. Siinä on puolensa. Mä tykkään tehdä näitä töitä, näistä vaikeista kysymyksistä…"

…mutta?

"Mulla on kotona sellainen tokaisu, että kyllähän sitä jonkin aikaa roikkuisi vaikka löyhässä hirressä. Perhe-elämän kannalta se on tuntunut siltä. Toisaalta me ollaan aina puhuttu vaimon kanssa näistä asioista. Lapset ovat tietysti olleet niin nuoria ettei heidän kanssa ole voinut puhua."

Olet tullut tunnetuksi siitä että pohdiskelet minkä takia teet tätä hommaa. Koska aiot lopettaa politiikan?

"Ei kuulunut urasuunnitelmaan että olisin ministeri. Kun olin ministeri yhden vuoden, koin että mulla oli velvollisuus olla ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Koin samalla tavalla myös seuraavissa vaaleissa. Nyt mä koen ettei enää ole velvollisuutta. Kyllä mun viimeistään ensi syksynä pitää päättää."

Pyydetäänkö sua siirtymään pois politiikasta ja liike-elämän palvelukseen?

"Viime vaalikauden lopussa tuli pyyntöjä, ei tässä vaiheessa juurikaan. Yksittäisiä heittoja on tullut mutta ei vakavia."

Kyllä, herra ministeri. Aika huono on rekrytointitilanne it-alalla, jos ei nokialandin virkaiältään vanhin 36-vuotias ministeri kiinnosta. Headhunterit, herätkää.

Optioita ja osakevoittoja

Yritysjohtajaksi Heinosella olisi kokemusta. Liikenne- ja viestintäministerin hommiin kuuluu silmätikkumme Soneran asioiden pohdiskelu. Alkukeväästä Heinonen joukkoineen teki vaativan päätöksen ja vaihtoi väen koko Soneran hallituksesta.

TV-kuvissa Soneran hallituksen puheenjohtaja näytti siltä kuin olisi saanut tietää asiasta siinä tv-kameroiden edessä.

Missä vaiheessa Markku Talonen sai tietää että saa lähteä?

"Silloin samana päivänä, ennen kokousta."

Hän näytti tv-kuvissa olevan aika ihmeissään tilanteesta.

"Me käytiin se keskustelu tässä samassa huoneessa."

Oliko se raskas päätös henkilötasolla?

"Tietysti, mutta toisaalta Talonen suhtautui asiaan hyvin ammattimaisesti. Hän on hyvin ammattimainen, mikä teki sen asian helpommaksi myös mulle."

Harmittaako nyt, ettei tullut myytyä Soneraa pois enemmän silloin kun osakkaiden arvo oli huipussaan viime vuonna?

"Me myytiin melkein parhaalla mahdollisella hetkellä tietty potti, ja aina voi olla jälkiviisas. Sen kokoinen myynti oli siinä vaiheessa mahdollista ja soveliasta. Tää on tän kaltaista tää työ."

Uskotko että kurssi lähtee uuteen nousuun?

"No mä en halua sitä kommentoida."

Taustavoimat esiin

Hallitus haluaa että it-alasta tulee teollisuudenalana suurimpia. Mutta välillä näyttää siltä, että Suomessa puhutaan pelkästään teknologiastrategioista, ei sisällöstä. Jotkut pelkäävät, että Suomi jää kilpailussa jälkeen.

"Kyllähän se tosiasia on, että tässä on menty tavallaan väärinpäin puuhun, kyllä tää on ollut teknologiavetoinen tää prosessi."

Esimerkiksi digitelevision kohdalla on joidenkin mielestä triviaali kysymys joku paluukanava.

"Me suhtaudutaan teknisiin ratkaisuihin neutraalisti. Me halutaan siksi asettaa kaikki erilaiset tiedonvälityksen verkko- ja päätelaiteratkaisut samalle viivalle. Me ei oteta kantaa siihen, mikä tulee menestymään tai ei."

Medioiden keskittyminen on johtanut siihen, että keskustellaan toimittajien taustavaikuttajista.

"Mun mielestä olisi kiva, jos ne kertoisivat median omistuksellisen kytkennän juttujen yhteydessä. Se on oikeastaan kuluttajansuoja-asia."

Idealismiisi mahtuu siis amerikkalaistyyppinen sananvapaus, joka onkin lopulta kuluttajansuoja-asia.

"Joo."

Et siis näe omistumisen keskittymistä ongelmana.

"On jatkuvasti syytä seurata millaisia ilmiöitä se tuo mukanaan. Mutta toisaalta viestintä on kilpailtu ala ja vaatii taloudellisia resursseja. On pohdittava kuinka paljon kilpailua mahtuu suomalaisille markkinoille."

"Mutta automaattisesti se mitä omistuksessa tapahtuu ei liity journalismin pintapuolistumiseen. Esimerkiksi paikallisradiokentässä on näkynyt, että kun tulee ulkomaista omistusta, paikallisuus korostuu ohjelmatarjonnassa."

Aamun lehdestä saimme lukea, että Heinonen olisi kokoomuksen kenttäväen kakkosehdokas puolueen puheenjohtajaksi. Vaikea uskoa, että Heinonen syksyllä väistyisi politiikasta. Mutta ainahan voi toivoa hyvälle miehelle hyvää elämää.

Kirjoittaja on helsinkiläinen freetoimittaja, joka tekee työtä mm. Yleisradiolle, eikä omista suuryritysten osakkeita.

File: Olli-Pekka Heinonen

Ikä 36 vuotta
Puolue Kokoomus
Kengät Umberto
Lapset kolme lasta
Koti vanhassa Raumassa
Auto Nissan Primera Wagon
Kello En käytä
Juoma Olut, tumma
Tuoksu CK One
Palkka 30 000 mk käteen
Parisuhde Avioliitto
Intohimo Rauman Lukko ja lenkkeily

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi