Sinivalkokapinallinen Ari "Skit" Peltonen selvittää, miksi ruotsi on pakko ja kaksikielisyys rikkaus.
Koulussa minua jurppi istua ruotsin tunneilla. Marttyyrina kieltäydyin vastaamasta ruotsin kokeeseen, numeroni putosi vitosesta neloseen ja jäin luokalleni, koska en suorittanut ehtoja. Lohduttauduin sillä, että jos kaikki vetelisivät ruotsista kiitettäviä, ei pakkokieli poistuisi kenties koskaan. Arvoisa ruotsi-ehtolainen – sinä taistelet urheasti Ruotsin vallan jäännettä vastaan! Ja Amnesty hoi! Miksette adoptoi oppilaita, jotka joutuvat kärsimään mielipiteestään, joka juontaa juurensa siirtomaavallanaikaisesta kielisorrosta?
Vielä enemmän kuin ennen, jurppii pakkoruotsi nykyisin. Olen viettänyt 20 elinvuodestani kolmasosan ulkomailla. Kuinka monta kertaa olen ollut tilanteessa, jossa olen tarvinnut ruotsia, mutta en ole selvinnyt suomella tai englannilla? En kertaakaan.
Ulkomailla ihmiset ovat olleet ihmeissään, kun kuulevat meidän joutuvan opiskelemaan koulussa ruotsia. Onko Suomessa valtavasti ruotsinkielisiä? Ei, rapiat viisi prosenttia. Eivätkö he osaa suomea? Ylivoimainen enemmistö kyllä. No miksi ihmeessä sitten teidän on pakko oppia ruotsia!
Minulla ei ole mitään suomenruotsalaisia vastaan – päinvastoin. Spiikkasin aikoinaan jopa YLEn ruotsinkieliselle kanavalle tunnarit. Enkä ole koskaan kyseenalaistanut "kaksikielisyys on rikkaus"väitettä, niin hyvin se on taottu takaraivoomme. Joka on toista mieltä, on suvaitsematon nurkkakuntainen rasisti. Jokin aika sitten aloin kuitenkin miettiä kyseistä mantraa. Yllätyksekseni totesin, että karjalaiset ovat rikastuttaneet elämääni enemmän kuin suomenruotsalaiset, jotka ovat rikastaneet elämääni suunnilleen yhtä paljon kuin raumalaiset. Jostain syystä ei ole tullut mieleenkään opetella puhumaan raumaa, niin paljon kuin heidän rikkauttaan arvostankin.
Mutta jos kaksikielisyydestä on ollut enemmän riesaa kuin hyötyä minulle, ei se tarkoita, että sama pätisi muihin. Lapsuuteni ja nuoruuteni Hyvinkää oli ja on kielellisesti melko keskiverto kaksikielisyysasiassa, enkä kuullut siellä kenenkään puhuvan ruotsia muualla kuin koulussa. Päätin selvittää, mikä on tänä päivänä tilanne Suomen ääripäissä.
Ruotsin kielen kenttäkoe
Maa voi olla kaksikielinen ilman että kaikkien on pakko osata toista kieltä. Venäjää, suomea ja englantia osaava Tatjana on huomattavasti hyödyllisempi Lappeenrannan terveyskeskuksessa kuin ruotsia, suomea ja englantia osaava Pirkko. Varsinkin kun Pirkkoa ei siellä näy, kun suomalaisista on niin suuri työvoimapula. Maahanmuuttajat työllistyvät huonosti ja sen tietää, mitä siitä seuraa, koska suomen kielen lisäksi vaaditaan vielä ruotsinkin hallitsemista. Otetaanpa selvää ruotsin kielen hyödyllisyydestä Etelä-Lapin Posiolla.
"En oo todellakaan tarvinnu koskaan ruotsia täällä", tuhahtaa Jukka Ylisirniö, 25.
"Täysin turha se on ollu muuallakin. Norjassa kalareissuilla käydessäni oon pärjänny aina vallan mainiosti englannilla."
Aina mietitään, miten oppilaita saataisiin olemaan jättämättä opintojaan kesken, mutta ruotsi on ja pysyy pakollisena, vaikka juuri siihen monien koulu tyssää.
"En tiedä ainuttakaan poikaa, joka ei inhoisi ruotsia!"
Eiköhän vapaaehtoisuus lisäisi oppimishalukkuutta, ja häiriköt pysyisivät muualla muiden opiskelua haittaamasta. Siksi monet ruotsin opettajatkin vastustavat pakkoruotsia.
"Entä mitä kaksikielisyys on antanut sinulle?"
"Ei mitään."
25-vuotias nainen vastaa:
"En oo koskaan tarvinnu ruotsia täällä."
"Mitenkäs kaksikielisyys on sinun elämääsi rikastuttanut?"
"Öö... enemmän oppitunteja ja vähemmän vapaa-aikaa... ja ruotsia on sivistynyttä osata."
"Eikö vaikka ranskan osaaminen ole vähintään yhtä sivistynyttä?"
"Ai niin juu... Mutta ranskaa oppii helpommin, jos osaa ruotsia."
Tulihan se sieltä! Ruotsi-intoilijat vetoavat usein juuri tuohon, vaikka englanti ajaa saman asian. On se kumma, että esimerkiksi Afrikassa, missä ranska on usein virallinen kieli, ei opeteta ensiksi ruotsia, jotta se ranska sujuisi sitten paremmin.
"No mitä luulet, osaisitko paremmin ranskaa, jos käyttäisit ruotsin tunnit ranskan opiskeluun?"
"Tosiaan..."
Kuusamossa asuva kuusikymppinen äijä sanoo venäjän olevan siellä hyödyllisempi kieli ja Rovaniemellä 45-vuotias taksikuski kertoo, ettei ole ikinä ruotsia tarvinnut, ja alkaa paasata Suomen olevan vieläkin Ruotsin alamainen.
Matka jatkuu toiseen ääripäähän, 82-prosenttisesti ruotsinkieliseen Tammisaareen. Kaksikielinen Jouko Karjalainen tunnustaa lapsena huudelleensa tasapuolisesti ruotsinkielisille "Saatanan rantahurrit!" ja suomenkielisille "Jävla finne!".
"Olen pakkoruotsia vastaan. Jos ruotsin kieli on täältä kadotakseen, niin se katoaa, ei sitä pidä pitää keinotekoisesti hengissä. Ruotsinkieliset, jotka vouhottavat ruotsista, tekevät itselleen hallaa. Joskus Helsingissä vaatimalla vaaditaan puhumaan ruotsia, vaikka osaisivat täydellisesti suomea."
Kaksikielinen viisikymppinen nainen puolustaa ruotsin pakollisuutta yhteisellä historialla. Johon minä: "Kuten Suomella ja Ruotsilla on yhteinen historia, on Ruotsilla ja Suomella yhteinen historia. Ruotsissa on prosentuaalisesti yhtä paljon (tai vähän) äidinkielenään suomea puhuvia, mutta ei kellekään tule mieleenkään ehdottaa sinne pakkosuomea."
"Mutta meillä on täällä paljon pidempi yhteinen historia."
Luulisi, että nykyisyys on tärkeämpää kuin menneisyys. No, naisen logiikalla ruotsiin tulee pakkosuomi 300 vuoden kuluttua.
Parisataatuhatta suomalaista voisi muuten muuttaa piruuttaan Latviaan asumaan, ilmoittaa omahyväisesti meidän rikastavan heidän elämäänsä ja vaatia sitten kaikkia opettelemaan suomen kielen. Vastaanotto olisi varmasti lämmin.
Kallis rikkaus
On se kumma, kun pakkoruotseilijat eivät kannata Viroon pakkovenäjää, vaikka siellä on venäjänkielisiä prosentuaalisesti moninkertainen määrä, ja venäjä on suuri maailman kieli. Ai niin, mutta ruotsalaiset ovat bättrempiä kuin venäläiset ja Neuvostoliitto valloitti Viron.
Mutta hetkonen, valloittihan Ruotsikin Suomen – valloittajan kieltähän tässä pakolla puhutaan! Ruotsi riisti Suomen luonnonvaroja, keräsi täältä verot ja pakotti suomalaiset sotimaan sotiaan.
Onneksi Suomi pitää siirtomaa-ajan perinteitä yllä esimerkiksi siten, että me maksamme siitä, että Suomessa näkyy SVT:n ohjelmat. Vastavuoroisesti Ruotsissa näkyy Suomen televisio – ja kulut kustantaa Suomi. Loogista. Tuota kutsutaan ministeri Luttisen kompromissiksi.
Ja sitten on tietenkin YLE. Kysyin YLE:n projektipäällikkö Stefan Backholmilta, paljonko ruotsinkielinen tv-ohjelma maksaa ja paljonko niitä katsotaan. Pienen kakomisen jälkeen vastattiin, ettei sitä suostuta paljastamaan! Asialla ei ole kuulemma mitään merkitystä, ainoastaan sillä on merkitystä, kuinka moni suomenruotsalainen sattuu ohjelmia katsomaan. Radion puolelta sain sentään luvut kuluista. Ne osoittavat, että ruotsinkielisten kanavien menot ovat viidesosa koko YLEn radiokanavien kuluista. Muualta sain tietää, että ruotsinkielisten kanavien kuunteluosuus on säälittävä prosentti siitä, mitä ne suomenkielisellä YLEllä ovat. Eli lyhyen matematiikan mukaan ruotsinkieliset ovat 200 kertaa arvokkaampia kuin suomenkieliset.
Mutta takaisin Tammisaareen, josta etsin ummikkoruotsinkielisiä kysyäkseni heiltä kaksikielisyyden ihanuudesta. Vastauksen luulisi tulevan jokaiselta kuin apteekin hyllyltä, vaan ei.
"Samantekevää", toteavat 20-vuotiaat Sofia ja Nicol.
Miten luulette kaksikielisyyden rikastavan suomenkielisten elämää?
"Minä sano mitään."
"Kyllä se rikastaa", Nicol väittää.
"Miten?"
"Tota. Äh, mä meen kotiin..."
Tytöt uhoavat, että jos pakkoruotsi poistuu, niin on heiltäkin poistuttava pakkosuomi, vaikka he kieltä vapaaehtoisesti opiskelisivatkin. Usein unohtuukin, että ruotsinkielisillä on pakkosuomi. Vaan eiköhän ylivoimaiselle enemmistölle asia ole täysin samantekevä. Itse asiassa minulle sopisi vallan mainiosti puhua ruotsinkielisten kanssa englantia, pysyisipä samalla oikeasti tärkeä kieli paremmin hallussa.
"Ruotsi on hyvä, jos menee Ruotsiin, ja huono, jos ei mene Ruotsiin, mutta aina menee Ruotsiin", sanoo erittäin ontuvaa suomea puhua Lucas, 19, jonka suomennumero koulussa on 9. Hän kannattaa alueellisuuden ottamista huomioon kielten opiskelussa, mutta pojan suomen taito ei riitä ymmärtämään kysymystä siitä, mikä on oleellisinta suomenruotsalaisuudessa.
Emma, 20, ja hänen äitinsä Monica, 55, joutuvat miettimään hetken ennen kuin vastaavat.
"Hufvudstadsbladet", sanoo Monica.
"Ruotsin kielen pakollisuus pitäisi mennä alueittain. Rajan voisi laittaa johonkin Vaasan kohdalle", Emma jatkaa.
Nimestään huolimatta täysin ruotsinkielistä Mika Kytöläistä ei haittaa, vaikkei Suomi olisikaan kaksikielinen. Mitä iloa suomenruotsalaisista on suomenkielisille?
"Jaa-a, en osaa vastata. Sori, mä oon syntyny tällaseks..."
Entä onko oikein, että YLEllä on neljä radiokanavaa suomenkielisille ja peräti kaksi viiden prosentin kielivähemmistölle?
"Paha kysymys... Nyt mä keksin! On hyvä, että on kaksi ruotsinkielistä kanavaa, mutta suhteessa pitäis olla yhtä monta suomenkielistä kanavaa."
Sehän sopii. 40 kanavaa kuulostaa ihan realistiselta ja kohtuullisesta määrältä.
Ruotsia pitää päästä tukemaan, vaikka se olisi kuinka kaukaa haettua. Radio X-trem järjestää omaa klubia Tavastialla, ja pääesiintyjät tuppaavat tulemaan Ruotsista. Se on ymmärrettävää, jos kyse on ruotsinkielisistä artisteista, mutta mitä ruotsinkielistä siinä on, että tänne roudataan ruotsalainen bändi, joka laulaa ja hoitaa välispiikinsä englanniksi?
"Sanoo laulaja joskus keikan aluksi gu kväll", sanoo tiedottaja Patricia Tiihonen. Vau. No pääseekö suomeksi laulava yhtye esiintymään teille, jos spiikkaa ruotsiksi?
"Varmasti."
Päätän häippästä Tammisaaresta, kun kolmikymppinen nainen ilmoittaa selkeällä suomen kielellä, ettei suostu puhumaan kuin ruotsia, vaikka sanonkin, etten hallitse kieltä. Kaikki muut olivat suomenkieliselle äärettömän ystävällisiä ja kaupungin ilmapiiri todella ihastuttava. Pakko myöntää Ekenäsin olevan "rikastuttavassa" määrin erilainen, mutta ei sen aistimiseen ruotsin kielen taitoa tarvittu.
Bussiasemalla aikataulut ovat pelkästään ruotsiksi, mutta osaan oikeaan dösään. Eivät kai ruotsinkieliset ole niin saamarin tyhmiä ja aloitekyvyttömiä, etteivät osaisi jäädä Mikkelissä pois, jos junassa kuulutettaisiin pelkästään Mikkeli. Kuljettaja tervehtii minua tullessani ruotsiksi ja lähtiessäni suomeksi. Merkillepantavaa on, kuinka Helsinkiin päin lippu on 90 senttiä edullisempi.
Suomenkielisten sorto
Mutta miksi Suomessa on pakkoruotsi, kun 70 prosenttia kansasta sitä vastustaa? Yksi syy voi olla suomenruotsalaisten varakkuus. Sadan rikkaimman verotietoja selaamalla huomaa noin puolella olevan täysin ruotsinkielinen nimi. Ja suomenruotsalaisten väitetään pitävän tiukasti omiensa puolta.
"Kieltämättä auttaa, jos on ruotsinkielinen", sanoo anonyyminä pysyttelevä Helsingissä vaikuttava suomenruotsalainen, jonka suvun hallussa on iso elintarviketeollisuusfirma.
"Ei niin, että palkattaisiin pelkästään suomenruotsalaisia, mutta sitä muuttuu tuttavaksi huomattavasti nopeammin. Jos kuulee toisen olevan suomenruotsalainen, vastaa se 4–5 tapaamiskertaa jonkun toisen kanssa. Mutta ei minulla ole henkilökohtaisesti MITÄÄN yhteistä Pohjanmaalla asuvien maanviljelijöiden tai turkistarhaajien kanssa, kielikin on niin erilaista. Ne on mulle kuin jotain bhutanilaisia. Enkä minä esimerkiksi äänestä RKP:tä. Minusta on käsittämätöntä äänestää puoluetta kielen takia."
Elinkeinoelämää enemmän pakkoruotsin taustalla onkin Ruotsalainen kansanpuolue, jolle ruotsin kieli on suorastaan pakkomielle. Europarlamentaarikko Henrik Lax väitti minulle vaalikampanjansa aikana RKPstä löytyvän myös pakkoruotsin vastustajia. Koska vaalit on tulossa, rimpautan puoluesihteeri Ulla Achrenille ja kysyn, pääsenkö ehdokkaaksi jos alan kampanjoida pakkoruotsia vastaan.
"Et. Ruotsin kieli on meille ykkösasia."
Yksi kieli ajaa ohi niin vanhusten hoidon, terveydenhuollon kuin päiväkotienkin? Ai niin, ei siinä tapauksessa, jos em. tapauksissa puhutaan ruotsia. RKPn entinen puheenjohtaja Christoffer Taxell on möläyttänyt, että kaksikielisyyttä on edistettävä suomenkielisille, mutta ei ruotsinkielisille. Ja muutama kuukausi sitten ehdotettiin, että ruotsinkieliset päiväkotilapset pitäisi eristää suomenkielisistä, koska nämä saattaisivat puhua heidän kanssaan suomea. Etelä-Afrikassa oli samanhenkinen järjestelmä. Sitä kutsuttiin apartheidiksi. Ahvenanmaa on oma lukunsa, mutta pakko mainita tapaus, jossa kahta suomenkielistä sairaanhoitajaa kiellettiin pari vuotta sitten puhumasta suomea keskenään työpaikalla. Jos sama olisi tapahtunut toisin päin mantereella, olisi piru ollut irti. Lisäksi ruotsinkieliset pääsevät usein opiskelemaan helpommin, ja esim. Åbo Akademissa ulkomaisilta opiskelijoilta vaaditaan ainoastaan englannin taitoa, suomalaisten pitää osata sen lisäksi ruotsia. Ulla hyvä, tuollainenhan on rasismia!
"Suomenkielisten pitäisi puhua ruotsia, ei ruotsinkielisten suomea. Suomi tulee ruotsinkielisille itsestään. Ja me emme puhu pakko- vaan hyötyruotsista."
Okei, ja minä en puhu tosiasioiden kieltämisestä kapulakielellä, vaan paskan puhumisesta. Joka tapauksessa olisi huomattavasti enemmän hyötyä opiskella kieli, jota osaavat eivät välttämättä puhu englantia. Latinalaisessa Amerikassa KUKAAN ei puhu englantia, ainoastaan espanjaa tai portugalia, monissa Keski-Euroopan maissa, kuten Puolassa, Tšekkissä ja Unkarissa, osataan oman kielen lisäksi ainoastaan saksaa ja ranskankielinen maailma on oma lukunsa.
"Ei ruotsi estä saksan osaamista."
Vaan kun monissa tapauksissa estää. Jos ei ole kielipäätä ja opettelee englannin lisäksi toisen vieraan kielen, niin olkoon se jokin, muu yleinen. Tänne mahtuisi lähestulkoon 20 suomenruotsalaisten kokoista vähemmistöä, pitäisikö meidän opetella puhumaan kaikkea kahtakymmentä kieltä, ettei nyt vain kellekään tuli paha mieli?
"Ei tuollaisella voi lähteä spekuloimaan", tuhahtaa Ulla, koska lähdin tuollaisella spekuloimaan.Achren korostaa, kuinka ruotsia tarvitaan liike-elämässä. On se kumma, kun ne ovat aina automaattisesti suomalaisia, joiden pitää opetella naapurin kanssa tekemisissä ollessa toisen kieli. Samalla annamme ruotsalaisille ison edun tässä antiskandinoituvassa maailmassa. Entä kuinka monta prosenttia tai promillea koululaisista alkaa tehdä bisnestä ruotsalaisten kanssa?
"En tiedä."
RKP vaati poikkeustoimia, kun ruotsin kirjoittajien määrä putosi sen tullessa vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa. Hieno homma, ruotsi saa olla vapaaehtoinen – kunhan kaikki kirjoittavat sen! Maailma on kuitenkin muuttumassa. Muinasjäänteessä, eli Pohjoismaiden neuvostossa ehdotettiin vähän aikaa sitten kielen vaihtamista ruotsista englanniksi. Arvatkaapa, ketkä olivat ainoita jotka sitä vastustivat – suomalaiset!
Kiihkoruotsalainen puolue
Mistä johtuu se, että suomenruotsalaiset korostavat kielikeskustelussa ruotsin olevan sivistyskieli? Eikö suomi ole?"Kyllä on. Minulla on sivistyssanakirja kotona – suomeksi! Ruotsinkieli on Suomelle kansallisaarre ja meille riittää että suomalaiset yrittävät puhua sitä."
Mitä järkeä on sönköttää hyvin suomea osaavalle huonoa ruotsia? Jos suomalainen puhuu tankeroenglantia, on se häpeällistä, mutta tankeroruotsin solkkaaminen taas on sivistynyttä. Ja mitä pahaa siinä olisi, että kaikki puhuisivat samaa äidinkieltä ja ymmärtäisivät toistensa puhetta? Samalla säästyttäisiin naurettavilta kieliriidoilta. Eräs nimettömänä pysyvä vanhempi kertoi kuinka hänen lapsensa joutui käymään naapurikunnassa koulussa, kun he eivät suostuneet muuttamaan lapsen äidinkieltä ruotsiksi. Olisi muuttunut muuten koulun ruotsinkielisten enemmistö tasapeliksi, ja se ei ruotsinkielisille sopinut. Ruotsinkielinen isä totesi moisen olevan aivan älytöntä pelleilyä, ja poika joutui muuttamaan kotoaan, kun bussit eivät aamulla viereiseen kuntaan kulkeneet. Millainen rikkaus kansallisaarteemme onkaan.
Ulla korostaa, ettei ole ruotsalainen, vaan suomalainen. Jep, eivät taida osata kumpaakaan kieltä, puoluehan on siis RUOTSALAINEN kansanpuolue, ei Suomenruotsalainen kansanpuolue, tai Ruotsinkielinen kansanpuolue. Käsittääkseni ruotsalainen tarkoittaa ruotsalaista, eikä Suomi kuulu Ruotsiin, enää. Haikaillahan moista aina saa.
Koko retkeni aikana en ole kuullut keneltäkään, miten kaksikielisyys rikastaa suomenkielisten elämää. Nyt luulisi vastauksen tulevan silmänräpäyksessä.
"...Tuota...sinä voit katsoa Bettina Sågblomin ohjelmia, jos osaat ruotsia ja seurata ruotsin televisiosta ruotsin vaaleja."
"Ruotsin vaalit ei vois vähempää kiinnostaa, eikä kuuden vuoden opiskelu yhden telkkariohjelman takia oikein ole vaivan väärti. Sitä paitsi jos olisimme kaikki syntyjään suomenkielisiä, ei homma olisi mikään ongelma."
"Umph..."
Ugh, olen puhunut. Suomeksi.
Pakkoruotsin lyhyt oppimäärä
- 1648 Opetuskieli vaihtui latinasta ruotsiksi.
- 1848 Suomeen ei saanut muuttaa kuin ruotsinkieliset tai englantilainen ylimystö.
- 1850 Kiellettiin painamasta suomeksi muuta kuin uskonnollisia tai maatalouteen liittyviä tekstejä. Esim. suomenkielisten romaanien julkaiseminen oli kielletty. Jos painoi suomeksi satuja, piti kysyä lupaa sensuuriviranomaisilta. Erityislupa vaadittiin suomenkielisille sana- tai oppikirjoille.
- 1863 J.W. Snellman vaati suomea ruotsin vertaiseksi virkakieleksi 20 vuodessa.
- 1900 Ruotsinkielisiä Suomessa 12,9 prosenttia väestöstä.
- 1950 Ruotsinkielisiä Suomessa 8,6 prosenttia väestöstä.
- 2004 Voimaan laki, joka velvoittaa siihen, että koko maassa pitää pystyä asioimaan valtionvirastoissa ruotsinkielellä.
- 2005 Ruotsin kieli vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa.
- 2006 Ruotsinkielisiä Suomessa 5,4% eli 290 000.
Oikolukija
Muusikko Kim Herold
"Ymmärrän hyvin, jos sinivalkokapinallista Ari "Paska" Peltosta jurppii istua ruotsin kielen tunneilla koulussa. Pakolliset asiat kun ovat useimmiten myös tylsiä. Eri kielien puhuminen ja tunteminen on yleissivistystä. Mikäli ruotsin kieli olisi valinnanvarainen aine kouluissa, uskon, että oppilaat, jotka sitä opiskelisivat, saattaisivat oikeasti snacka svenska koulun loputtua ja jävla hurri olisi kirjoitettu oikein vessojen seiniin. Englanti ei korvaa suomen kielen merkitystä, jos halutaan ymmärtää suomalaista kulttuuria, eikä myöskään englanti korvaa ruotsia samasta syystä. Suomi ja ruotsin kieli elävät fiksussa sovussa toivottavasti myös tulevaisuudessa."
313 kommenttia
TGV
4.12.2006 00:56
Svenskatalandelle..........
"Koeta edes hetkeksi unohtaa kuvitelmasi jonka mukaan ruotsi on rasite joka syö resursseja. Kieli on kansainvälisesti tärkeämpi kuin luulet, ja pohjoismainen yritys- ja kulttuurielämä kaipaa kielitaitoisia ihmisiä. Ruotsi avaa ovia, sen oppiminen on win-win. Onko mahdotonta nähdä asioita positiivisesti?".
Jos avaisit hieman silmiäsi huomaisit, että varsinkin tulevaisuutta silmällä pitäen pitäisi paneutua enemmän kasvavien talouksien kielien ja kulttuurien opiskeluun.
"Minusta kaikki ”puoli-ilmaiseksi” saavutetut kielitaidot ovat ainutlaatuinen oikeus, suomalaissyntyisen suuri etu"
Minusta tähän väitteeseen kiteytyy erittäin hyvin, että et ole perillä suomenkielisten suomalaisten elämästä. Ruotsi on täysin vieras kieli suurimmalle osalle suomalaisista, eikä sen sujuvaa taitoa todellakaan hankita "puoli-ilmaiseksi".
Ja kertauksena:
1. Aika on rajoitettu luonnonvara, eikä kaikilla siten ole mahdollisuuksia opetella useita kieliä.
2.Kaikki eivät ole kielellisesti lahjakkaita tai heitä ei yksinkertaisesti kiinnosta laajamittainen kielten opettelu. Tähän luokkaan kuuluu suurin osa suomalaisista, joiden kielitaito rajoittuu suomeen, englantiin ja ruotsiin.
3. Kouluissa voitaisiin tarjota mahdollisuus opetella suomen ja englannin lisäksi valinnaisesti jokin 3. kieli, joka voisi olla vaikka jopa se ruotsi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Svenskatalande likvärdigt folk
4.12.2006 10:56
TGV,
Jos germaaniset kielet ovat niin tuttuja, ja ruotsi on vain eräänlainen saksan kielen murre - niin eikö se ole kaksi kärpästä yhdellä iskulla oppia ruotsia saksan ja englannin ohella? Tätä meinaan synergialla. Aika onkin rajallinen resurssi, niinikään optimismi, motivaatio ja oikeanlainen asenne. Siihen tulisi panostaa enemmän, ei pakkoruotsilla opita ruotsia jos se jo lähtöruudussa mielitään pakoksi. Siinä tapauksessa siitä tuleekin resurssien tuhlausta, kuten esim. maitkan opinnoista jos oppilas kieltäytyy edes yrittämästä oppia.
Ruotsin, sekä englannin, venäjän ja saksan kielen osaaminen ovat kaikki edellytyksia taloudelliselle menestymiselle Suomessa, sekä Suomen taloudelliselle menestymiselle maailmassa. Kieliprioriteetteja ei välttämättä tulisi asetta tässä järjestyksessä, ja englanti onkin jo etusijalla pitkästä aikaa. Mutta silti uskon vakaasti että ruotsi tuo vain lisäarvoa, joka maksaa itsensä takaisin, vaikka kuinka väittäisit toisin. Se on edelleen "hintansa" väärti, kuten lukutaito, matikan opinnot, panostaminen äidinkieleen jne.
Itse en ole valmis pakottamaan ketään mihinkään. En edes koulutukseen, vaikka se onkin synnynnäinen etumme. Sen sijaan demokraattinen yhteiskuntamme on näköjään valmis "pakottamaan" kaikkia lapsia kouluun, sekä myös pakkoruotsiin. Käyttämällä termiä pakkoruotsi väität siis ettemme eläisi demokratiassa.
Globaalissa kontekstissa monikielinen Suomi on valtti. Toki voidaan perustellusti sanoa että englanti (tai saksa, tai venäjä) tulisi laittaa etusijalle ruotsin sijasta. Ja niinhän tehdään jo, ruotsi on B1-kieli jota tarvitsee lukea vain 7-9 vuosikurssilla, lisäksi se on vapaavalintainen YO-kirjoituksissa. Eikä tämä sitten riitä, jos peräänkuulutat laajempaa kielivapautta.
Oli miten oli, ruotsi-saksa-englanti muodostaa kolmikannan joka vahvistaa itse itsensä. Mitä enemmän kieliä opimme, sitä paremmin pärjäämme. Yhdessä. Kun kyse on sitten priorisoinneista ja vapaavalintaisuudesta, asiat ovat jo mielestäni kohdallaan. Niin ilmeisesti demokraattiset edustajammekin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Svenskatalande likvärdigt folk
4.12.2006 11:21
TGV,
Katso kauppatilastoja: http://www.finpro.fi/NR/rdonlyres/F66D961D-C37A-425A-83FB-B4FC485FE6E4/3252/Suomentärkeimmätkauppakumppanitvuonna2006.pdf
Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein vientimaa, sekä vielä korkeammalla rankingissa mitä tulee investointeihin (http://www.tekes.fi/julkaisut/dp927.pdf). Älä tee keinotekoista erottelua, ota faktoista selvää.
Keskeinen pointtisi on että pakkoruotsi vie aikaa ja resursseja tärkeimmiltä asioilta. Mielestäni kauppa tilastot puhuvat ns. samaa kieltä, eli ruotsia. Kulttuuri ja yhteistyö sillä saralla on sitten jo oma taiteenlajinsa, jota ei myöskään saisi unohtaa.
Vaikka fennomaanit kuinka yrittävät perustella, ettei heillä ole mitään ruotsin kieltä vastaan, pienellä provosoinnilla paljastuu, mistä itse asiassa on kysymys, eli valitettavan usein ennakkoluuloista / isolationismista / etnosentrismistä / sovinismista. Arvostan järkiperäistä keskustelusävyäsi, mutta olet silti väärässä, koska olet edelleen ottanut negatiivisen asenteen lähtökohdaksi.
Kun Euroopasta katsotaan pohjolaan, niin täällä on 19 samaa kieliperhettä puhuvaa - eli skandinaavia jota puhutaan 300 % enemmän kuin suomea. Ruotsia oppimalla avautuu tämä ovi, joka johtaa saksaan ja muutenkin Eurooppaan. Tämä ei ole nollasummapeiliä, päinvastoin.
Siinä olet täysin oikeassa, että tulisi panostaa kasvavien talouksien kielten ja kulttuurien opiskeluun. Eli kunniaan kiina, hindi, espanja jne. Haluammeko sitten samalla uhrata oman pohjoismaisen identtiteetime ja korvata kaiken tämän englannilla? Jos näin on, olkoon, mutta samalla köyhtyy myös kulttuurimme.
Yhteinen kieli = yhteinen mentaliteetti. Meillä on mahis toimia sillanrakentajina, tai sitten ei. Perimmiltään kyse on ihmiskuvasta ja maailmankatsomuksesta. Eli pessimismi vs optimisti. Pakkoruotsikammoa aiheuttavat samat syyt jotka johtavat allergiaan muitakin aineita kohtaan (joillekin matikka, toisille historia tai liikunta, muutamille jopa äidinkieli tai englanti). Kyse on asenteista ja motivaatiosta.
Tuskin monikaan jaksaisi käydä peruskoulun loppuun jollei yhteiskunnallisen pakon edestä. Onko kolme vuotta ruotsia yläasteella niin kauhistuttavaa? Ja tuo tunnin vievä pieni kielikoe korvaa edelleen ruotsin pakollisen kurssin korkeakoulutasolla.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Svenskatalande likvärdigt folk
4.12.2006 19:01
Arille, TGV:lle & muille:
Tehdäänpä pieni mieltä virkistävä ajatuskokeilu. Kuvittele että suomea olisi russifikoitu joko vuodesta 1809, 1899 tai että meidät olisi liitetty Neuvostoliitoon v. 1939 kuten Baltian maat. Oikeastaan nämä eri vaihtoehdoot ovat samantekeviä, koska olisimme joka tapaukessa joutuneet oppimaan pakkovenäjää ruotsin sijasta.
Tai vielä parempaa: kuvittele että pakkoruotsi lakkautettaisiin jo huomenna. Mihin näitä tuntimääriä käytettäisiin peruskoulussa ja lukiossa? Kuten PISA-tutkimukset ovat jo osoittaneet, Suomen koulutusjärjestelmä edusta maailman parhaimmistoa melkeinpä kaikilla mittareilla. Lisäksi olemme maailman kilpailukykyimpiä maita. Ehkä siitäkin huolimatta että kuvittelette pakkoruotsi olleen jonkinlainen hirvittävä rasite ja jarru meidän mahtavalle kehityspotentiaalille. Melko naurettavaa. Uskallan väittää että pakkoruotsi on jopa kontribuoinut tähän möynteiseen kehitykseen.
Eli: siis märkä unelmanne toteutuu, ja pakkoruosti joutuu romukouppaan huomenna. Olisi varmaan loogista käyttää resursseja kielitaitojen kohtentamiseen, sillä esim. luonnontieteissä oppilaamme ovat maailmaneliittiä. Jos ollaan oikein intellektuellisti rehillisiä, moniko teistä valitsisi tosissaan pakkovenäjän? Tai pakkosaksan/ranskan/espanjan/kiinan? Pakko “x”, se on yhdentekevää. Suomalaisuuden liitossa korkkattaisiin kossupullot, mutta lyönpä vetoa ettei kuluisi kovin montakaan vuotta ennen kun samantyyppinen narina pakko “x:stä” alkaisi taas. Johtopäätös on sama: painavimmat syyt pakkoruotsin vastustamiseen tuskin ovat “muusta pois”, vaan pyrkimys päästä sieltä missä rima on alin. Oli kyse sitten kyvyttömyydestä, laiskuudesta tai asenteista, sama valittelun noidankehä alkaisi takuulla jälleen. Tämä pistää ehkä ajattelemaan.
Lisäksi pakkoruotsin poistaminen johtaisi väistämättä sosiaalisten (taloudellisten ja kulttuurillisten, sekä alueellisten) kuilujen kasvamiseen. Kelatkaa hyvät ihmiset sitä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
TGV
4.12.2006 19:57
Svenskatalandelle..
"Katso kauppatilastoja: www.finpro.fi...uppakumppanitvuonna2006.pdf
Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein vientimaa, sekä vielä korkeammalla rankingissa mitä tulee investointeihin (www.tekes.fi/julkaisut/dp927.pdf). Älä tee keinotekoista erottelua, ota faktoista selvää".
Jos olisit malttanut lukea edes ekan kappaleen loppuun, niin olisit huomannut, kuinka siellä mainitaan seuraavaa: "Kokonaiskauppavaihdolla mitaten Saksa oli Suomen merkittävin kauppakumppani ennen Venäjää".
lisäksi muutakin mielenkiintoista 2. kappaleessa: "Vienti Venäjälle kasvoi jo viidettä vuotta peräkkäin kaksinumeroisin luvuin, kun taas vienti Ruotsiin kasvoi vain neljä prosenttia ja Saksaan seitsemän prosenttia".
Mitähän tästä voisi päätellä? Huomaat varmaan itsekin, että venäjän osaajille olisi selvä tarve, varsinkin huomioon ottaen venäläisten yleisesti heikohko englannin kielen taito.
Mitä tulee investoihin, niin Ruotsin tilanne on sillä saralla merkittävä. Toisaalta, kun Venäjän talous kasvaa vahvasti, on odotettavissa, että investoinnit sieltä päin tulevat lisääntymään.
"Keskeinen pointtisi on että pakkoruotsi vie aikaa ja resursseja tärkeimmiltä asioilta. Mielestäni kauppa tilastot puhuvat ns. samaa kieltä, eli ruotsia. Kulttuuri ja yhteistyö sillä saralla on sitten jo oma taiteenlajinsa, jota ei myöskään saisi unohtaa".
Ilmeisesti näitä tilastoja voi tulkita monella tavalla mutta on selvää, että lähes kaikki kauppa hoidetaan pääasiassa englanniksi.
kulttuurin suhteen suomalaisten olisi hyvä olla tietoisia myös venäläisestä tapakulttuurista, niin osattaisiin esim. voidella oikeat henkilöt, että rekat pääsisivät kulkemaan jouhevasti, eivätkä jäisi kymmenien kilometrien järjettömiksi jonoiksi rajalle.
Argentiinassa olisi taas ollut hyvä olla jotain tietoa kuinka Latinalaisessa Amerikassa on tapana hoitaa tietyt bisnekset, niin olisi saatu edes yksi tehdas rakennettua.
Kuten varmaan huomaat Svenskatalande, maailma ei rajoitu pohjolaan, vaan tarvetta olisi myös muiden kulttuurien ymmärtäjille.
"Arvostan järkiperäistä keskustelusävyäsi, mutta olet silti väärässä, koska olet edelleen ottanut negatiivisen asenteen lähtökohdaksi".
Huomaat taas varmasti itse, kuinka huikea argumentoinnin riemuvoitto tuo lausahdus on. Please, tiedän että pystymme parempaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
TGV
4.12.2006 20:51
Jatkoa svedu-ystävällemme:
"Jos germaaniset kielet ovat niin tuttuja, ja ruotsi on vain eräänlainen saksan kielen murre - niin eikö se ole kaksi kärpästä yhdellä iskulla oppia ruotsia saksan ja englannin ohella?"
Kyllähän saksan taito tietenkin auttaa mutta sama panos olisi varmasti monien kohdalla edullisempaa käyttää jonkun maailmankielen opiskeluun.
"Ruotsin, sekä englannin, venäjän ja saksan kielen osaaminen ovat kaikki edellytyksia taloudelliselle menestymiselle Suomessa, sekä Suomen taloudelliselle menestymiselle maailmassa"
Maailmalla kielitaidosta ei varmasti ole haittaa mutta Suomessa riittävä kielitaito on monesti suomi ja englanti. Muut kielet ovat sitten plussaa.
"Itse en ole valmis pakottamaan ketään mihinkään. En edes koulutukseen, vaikka se onkin synnynnäinen etumme. Sen sijaan demokraattinen yhteiskuntamme on näköjään valmis "pakottamaan" kaikkia lapsia kouluun, sekä myös pakkoruotsiin. Käyttämällä termiä pakkoruotsi väität siis ettemme eläisi demokratiassa".
Erittäin mielenkiintoinen analogia. Viitsisitkö selittää yksinkertaiselle vielä hieman tarkemmin?
Suomessa on yksi puolue ollut hallituksessa yhtäjaksoisesti 50-luvulta lähtien. Pidätkö sitä kenties demokratian hienoimpien ihanteiden mukaisena?
Ei voi olla myöskään huomaamatta, että olet liikkeellä kohtuullisen idealistisella asenteella, ehkä ripaus kyynisyyttä saattaisi tehdä hyvää, sillä politiikka on kuitenkin ensisijassa etujen ajamista.
"Tai vielä parempaa: kuvittele että pakkoruotsi lakkautettaisiin jo huomenna. Mihin näitä tuntimääriä käytettäisiin peruskoulussa ja lukiossa? Kuten PISA-tutkimukset ovat jo osoittaneet, Suomen koulutusjärjestelmä edusta maailman parhaimmistoa melkeinpä kaikilla mittareilla. Lisäksi olemme maailman kilpailukykyimpiä maita. Ehkä siitäkin huolimatta että kuvittelette pakkoruotsi olleen jonkinlainen hirvittävä rasite ja jarru meidän mahtavalle kehityspotentiaalille. Melko naurettavaa. Uskallan väittää että pakkoruotsi on jopa kontribuoinut tähän möynteiseen kehitykseen".
Viitsitko kertoa, miten uskot sen olleen myönteistä?
"Lisäksi pakkoruotsin poistaminen johtaisi väistämättä sosiaalisten (taloudellisten ja kulttuurillisten, sekä alueellisten) kuilujen kasvamiseen. Kelatkaa hyvät ihmiset sitä".
Tähänkin olisi mukava saada edes jotain mutu-perusteluja.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Svenskatalande folk
4.12.2006 21:21
TGV,
Kiitojunan lailla esität mielipiteitä ajattelematta niiden implikaatiota loppuun. Haluat näemmä kääntää väittelyn koulutuspolitiikkaan sijasta kauppapolitiikkaan. Sehän sopii.
So what jos Saksa on hierarkkisesti tärkein kokonaiskauppavaihdon osalta, eihän se poista FIN-SWE-suhteiden tärkeyttä mitenkään.
Ja tietysti vienti Venäjälle on kasvanut ruplakriisin jälkeisessä noususuhdanteessa, sen toteamisesta ei tule hullua hurskaammaksi.
Totta kai venäjän osaajille on tarvetta, kuka on väittänyt muutoin? Vai annatko ymmärtää että se edellyttää ruotsin depriorisointia, käytännössä pakkovenäjää? En usko että maaperä tällaisille ideoille olisi kovin otollinen - korvataan pakko "x" pakko "y":llä, joka sattuu olemaan venäjä - vaikka se olisikin kuinka taloudellisesti järkevää... Tämä osoittaa sen, että debatissa on liian usein kyse järkiperusteilla kuorrutetuista asennevioista.
Maailma ei todellakaan rajoitu pohjolaan, mutta loppupäässä emme voi valita naapureitamme. Siksi olisikin fiksua puoltaa pakollisen kielimäärän kasvattamista, kuin karsimista, eiköhän?
Maailma on muutoksen kourissa, ja siihen on sopeuduttava. Samalla kannattaisi satsata johonkin pysyvään ja turvalliseen, ettei jäädä kokonaan riippuvaisiksi arvaamattomista suurtalousmahdeista. Uuteen arvoon nousevat heti näin naapurisuhteet länteen. Vaikka olemmekin samaa mieltä perusasioista, saatamme korostaa eri aspekteja.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
TGV
4.12.2006 21:29
svenskatalande:
"Kun Euroopasta katsotaan pohjolaan, niin täällä on 19 samaa kieliperhettä puhuvaa - eli skandinaavia jota puhutaan 300 % enemmän kuin suomea. Ruotsia oppimalla avautuu tämä ovi, joka johtaa saksaan ja muutenkin Eurooppaan. Tämä ei ole nollasummapeiliä, päinvastoin".
Sinulla on jokin ihme fiksaatio Ruotsin kanssa, aivan kuin Suomesta ei voisi lähteä maailmalle ilman, että käy kiertämässä Tukholman kautta haukkaamassa raikasta skandinaavista happea.
Saksaa puhuvia onkin jo heti 400% enemmän kuin tätä ihmekieli skandinaavia ja venäjää puhuvia muikeat 650% enemmän. Ja niihin maihin, joissa näitä kieliä käytetään(puhumattakaan muusta maailmasta) pääsee tutustumaan ilman välilaskua Stokikseen, suosittelen!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Svenskatalande folk
4.12.2006 21:33
TGV,
Edustavalla demokratialla ymmärrän kansan legitiimisten etujen ajamista puolueiden ja muiden instituutioiden kautta. Meinaatko todella että yksi pikkuruinen puolue on pitää kokonaista kansaa panttivankinaan 50 vuoden ajan? Kaukaa haettua jos mikään.
Viitsitkö itse selittää menestymisemme PISA:n kaltaisissa tutkimuksissa jos pakkoruotsi kerran on niin resursseja vievää ja muusta pois etc. Melkoinen paradoksi. Vaikkei suoraa korrelaatiota ole mitattavissa, ilmiö on kuitenkin osoitus jostain ei ainakaan negatiivisesta, joten vähintään neutraalista tai jopa myönteisestä taustavoimasta.
Oletetaan että matikka tulee vapaavalintaiseksi - moniko teini pänttäisi sitä? Sama olettamus pitää paikkansa mitä tulee vieras kieliin, joita varsinkin nuoret pojat vierastavat (nämä nuoret miehet ovat myös yliedustettuja työttömyystilastoissa). Useat sosiologiset teoriat ja empiiriset tutkimukset osoittavat, että vieraskieliä paremmin hallitsevat väestöryhmät (varsinkin pienissä maissa) sijoittuvat automaattisesti taloudelliseen kärkeen. Samalla vieraskieliä taitamattomat menestyvät huonommin työmarkkinoilla.
Riittääkö tämä?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Svenskatalande folk
4.12.2006 21:42
TGV,
Muuten, mistä temmattu tämä olettamus ja isku vyön alle että olisin joku "svedu"? Viimeksi kun tarkistin, niin passissani luki Suomi Finland. Loppuiko kenties järkiperustelut? Olet kyllä tuota fiksumpi, lopeta teeskentely. Niin, Tukholma sen paremmin kuin Stokka ei ole minun Mekkani, lopeta nuo stereotypiat. Ja katso samalla itsesi peiliin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
TGV
4.12.2006 22:45
"Totta kai venäjän osaajille on tarvetta, kuka on väittänyt muutoin? Vai annatko ymmärtää että se edellyttää ruotsin depriorisointia, käytännössä pakkovenäjää"?
En missään nimessä. Kuten itsekin jo aikaisemmin viittasit, ihmiset oppivat parhaiten kieliä nuorina, ja nimenomaan silloin pitäisi pakkoruotsin tilalla tarjota jotain valinnaista kieltä, jonka oppilaat voisivat valita esim. joltain rajatulta listalta.
"Maailma ei todellakaan rajoitu pohjolaan, mutta loppupäässä emme voi valita naapureitamme. Siksi olisikin fiksua puoltaa pakollisen kielimäärän kasvattamista, kuin karsimista, eiköhän"?
Silloin palataan taas siihen faktaan, että aika on rajattu resurssi, josta taisimme olla samaa mieltä. On paljon parempi, että toimitaan kuten esitin edellisessä kohdassa.
"Edustavalla demokratialla ymmärrän kansan
legitiimisten etujen ajamista puolueiden ja muiden instituutioiden kautta. Meinaatko todella että yksi pikkuruinen puolue on pitää kokonaista kansaa panttivankinaan 50 vuoden ajan? Kaukaa haettua jos mikään".
Monipuoluejärjestelmässä, varsinkin jos vaalit ovat olleet tiukat, yksi pienikin puolue voi toimia vaa'ankieliasemassa ja ratkaista sen, miten hallitus muodostetaan. Tämä onnistuu vielä helpommin, jos tämän pienen puolueen ainoana ehtona on esim. ruotsin aseman säilyttäminen. Sitä taktiikkaahan RKP on käyttänyt jo pitkään.
"Viitsitkö itse selittää menestymisemme PISA:n kaltaisissa tutkimuksissa jos pakkoruotsi kerran on niin resursseja vievää ja muusta pois etc. Melkoinen paradoksi. Vaikkei suoraa korrelaatiota ole mitattavissa, ilmiö on kuitenkin osoitus jostain ei ainakaan negatiivisesta, joten vähintään neutraalista tai jopa myönteisestä taustavoimasta".
No on pakko huomauttaa, että itse esitit väitteenä aikaisemmassa viestissäsi, että pakkoruotsi olisi vaikuttanut positiivisesti PISA-tuloksiin. Kannattaisi aina miettiä valmiiksi joitain perusteluja, ennen kuin lähtee esittämään mitään olettamuksia, ihan jo kohteliaisuuden vuoksi.
Sen kuvan mitä itse PISA:sta sain oli, että Suomi menestyi osittain siksi hyvin, että meillä heikkojen suoritusten osuus oli vähäisempi kuin esim. monissa laajasta siirtolaisuudesta kärsivissä maissa. Huippusuoritusten osuus ei sitten ollut merkittävästi parempi kuin muissa länsimaissa, eli tasapäistävää järjestelmää kai on kiittäminen. Suomenruotsalaiset menestyivät muuten suomalaisia keskimääräistä heikommin, eli saattoi se pakkoruotsi ehkä auttaakin. ;)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
TGV
4.12.2006 23:12
Saa nähdä, meneekö kohta jo ketju tukkoon.
Svenskatalande:
"Useat sosiologiset teoriat ja empiiriset tutkimukset osoittavat, että vieraskieliä paremmin hallitsevat väestöryhmät (varsinkin pienissä maissa) sijoittuvat automaattisesti taloudelliseen kärkeen. Samalla vieraskieliä taitamattomat menestyvät huonommin työmarkkinoilla".
No, tuo varmaan pitää paikkansa. Silti, jos pakkoruotsi korvataan pakollisella valinnaiskielellä, voi siitä muodostua kyseiselle henkilölle kilpailuvaltti. Esim. venäjän ja espanjan hallitsevat prosessi- ja konetekniikan DI:t ovat ilmeisen hyvässä asemassa työmarkkinoilla.
"Muuten, mistä temmattu tämä olettamus ja isku vyön alle että olisin joku "svedu"? Viimeksi kun tarkistin, niin passissani luki Suomi Finland. Loppuiko kenties järkiperustelut? Olet kyllä tuota fiksumpi, lopeta teeskentely. Niin, Tukholma sen paremmin kuin Stokka ei ole minun Mekkani, lopeta nuo stereotypiat. Ja katso samalla itsesi peiliin".
No ei pidä leikistä suuttua. Näkisin, että irvaileviin heittoihin kannattaa suhtautua ennemmin huumorilla. :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Svenskatalande folk
5.12.2006 09:09
Teegeevee,
Olet oikeassa mitä tulee monipuoluejärjestelmän analyysiin. Kuitenkin annat ymmärtää etteivät muut suuret puolueet olisi myötävaikuttaneet kehitykseen. Samalla, onhan niitä muita saman koon puolueita, jotka voisivat yhtä hyvin toimia puntareina. Taktiikka sikseen.
Tässä muuten relevantti heitto:
Mitä tulee PISA-tuloksiin, pärjäävät teinit Uudellamaalla Pohjanmaalaisia kielitovereitaan paremmin (joiden heikon menestymisen ansioista PISA-tulokset mataloituivat). Tämä on fakta, siitäkin huolimatta että etelässä kärsitään opettajien puutteesta. Ehkä etelän kaksikielinen miljöö vastaan pohjolan tuttu ja turvallinen yksikielisyys on saattanut kontribuoida tähän polarisaatioon? Siinäpä pohtimista. Mitä tulee oppilaiden subjektiiviseen viihtymisen oloon, sijoittuvat suomenruotsalaiset suomenkielisiä maantovereitaan edelle, mutta se on jo toinen asia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Svenskatalande folk
5.12.2006 13:50
TGV,
Vielä "irvailustasi".
Molemmat osapuolet (post-fennomaanit ja post-svekomaanit) syyllistyvät taisteluun tuulimyllyjä vastaan. Järki käteen!
Pitääkö muistuttaa että keskustelu liittyy ns. pakkoruotsiin eli kielivapauden polemiikkiaan. Turha mennä henkilökohtaisuuksiin. Heti on konfliktikehä valmis ja molemminpuolinen turhamainen loanheitto alkaa. Vedetään jatkuvasti matto omien argumenttien alta latteuksilla ja epäloogisuuksilla.
Minua huolestuttaa ei varsinaisesti pakkoruotsi/sen lakkauttamien, vaan se mitä on luettavissa kiihkovastustajien rivien välistä. Varsinaista aihetta yritetään todellakin jatkuvasti viedä epäolennaisuuksiin, kuten maan kaksikielisyyteen yleensä, kielivähemmistöjen olemassaoloon, suomenruotsalaiseen kulttuuriin, horjuviin historiantulkintoihin, jopa pilkkujen viilaamiseen tilastojen keinoilla. Kirjoittajat tunnistavat kyllä itsensä. Tämä ei ole omiaan lisäämään suvaitsevaisuutta - ja kyllä: pluralismi, multikulturalismi sekä monikielisyys voidaan nähdä rikkautena.
Pahimmillaan eräät kommentit kalskahtavat kielihygienialta, jossa pakkoruotsin vastustaminen käytetään bipoläärin maailman ja yksikielisen Suomen edistämisen peitenimenä. Näiden henkilöiden ajatusmaailma perustuu negatiivilistaan, ei avarakatseisuuteen. Toki muita kieliä voi priorisoida ruotsin sijasta, mutta jos aiotte näin tehdä, niin tehkää se oikeista syistä ja välttykää turhilta yliastumisilta.
Ehkä ylireagoin, muuta vaikea olla rupeamatta defensiiviksi kun lukee pinnan alla jatkuvasti kytevä käsityksiä, kuten että kaikki suomenruotsalaiset olisivat "sveduja", "sinikeltaisia" (mistä lähtien Ruotsi liittyy asiaan), ettei ns. "hurri" ole kunnon suomalainen tai jotenkin petturi. Vastaan on tullut käsityksiä mystisistä epäkodista kuten epämääräinen ruotsinkielisten harjoittama "lypsäminen". Lisäksi satelee liiaksi stereotypioita tyyliin bättre folk, muumit, snapsilaulut jne. Tämä on omiaan lietsomaan käsityksen jonka mukaan kansalaisuus määrittyy äidinkielen mukaan. Se voi olla hyvinkin loukkaavaa kielivähemmistölle, joka kokee päivittäin olemassaolonsa uhatuksi ja joutuu melkeinpä oikeuttamaan sen.
Ruotsi on uhanalainen kieli, joka maailman muidenkin kulttuurillisten vähemmistöjen tavoin pidetään yllä erikoiskeinoin. Pakkoruotsi saattaa hyvinkin olla kontraproduktiivista. Olenko liian idealistinen vai kaikuuko kuuroille korville ruotsinkielisen vähemmistön ja ruotsinkielen taitojen hahmottaminen ainutkertaisena rikkautena eikä riistona?
Jos joku tahtoo yksikielisen Suomen, sanokoon sen suoraan, turha yrittää kuorruttaa ennakkoluulojaan näennäisargumenteilla. Voin kyllä maksaa veroni toisellekin valtiolle, kuvittele että pappa slutar betala skatt, tämä aiheuttanee tuntuvan loven Suomen valtionkirstuun.
Tarkoitan juuri järjestöjä kuten Suomalaisuuden liitto, jonka keppihevonen olisi iso karhunpalvelus Suomelle, ml. Perussuomalaiset (ruotsiksi nk. Sannfinnländarna, eli "todelliset suomalaiset") ja niiden netissä (muttaei onneksi tosielämässä) äänekkäitä kannattajia. Nämä kätkevät taakseen muita vähemmän salonkikelpoisia ja populistisia piirteitä, kuten jo mainittu sovinismi, etnosentrismi ja isolationismi. Yhden asian liikkeillä on usein kovin kapea näkökenttä, muurahaisen perspektiivi. Onko sitten pakkoruotsin vastustaminen näille sosiaalisesti hyväksyttävä tavoite ja keino levittää sanomaansa? Puetaan ennakkoluuloja ja jopa vihamielisyyttä legitiimeihin vaatteisiin.
Onneksi on keksitty demokratia, joka seuloo näitä hiekkalaatikkofilosofioita pois päiväjärjestykseltä. Arkadianmäellä tavataan - lycka till. Odotan selväpäistä keskustelua kielipoliittisista ratkaisuista, mutta näillä netin keskustelupalstoilla kyyniset ja ehkä katkeratkin ihmiset jotka luulevat tietävänsä paremmin kuin demokraattisesti valitut kansanedustajamme ovat näköjään yliedustettuja. Ruotsiksi on sanonta " stor i orden liten på jorden". Tämä on varsin osuvaa, netissä kuka tahansa pelkuri uskaltaa purkaa omaa pahoinvointiaan ja kostofantasioitaan - harvemmin kasvotusten.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Liian kallista huvia
5.12.2006 14:36
Svenskatalande likvärdigt folk viesteistä voidaan hyvin huomata yksi todella yleinen käsitys, että pakkoruotsia ei vain yksinkertaisesti sovi kyseenalaistaa tai arvostella. Hyi meitä enemmistöä, jotka maksavat kyseisen sirkushuvin.
Vastaa kommenttiinPakkoruotsi on todella kaukana pedagogiikasta, se on puhdasta politiikkaa!
Kuitenkin on kyse Suomen tulevaisuudesta. Valtion ilmainen koulutus perustuu sijoitukseen, joka myöhemmin tuottaa valtion panostuksen takaisin veroina. Ruotsinkielen opetus on Suomessa todella valtavan huono sijoitus tulevaisuutta ajatellen.
Ajattelitko myydä esimerkiksi kiinalaisille, venäläisille, saksalaisille tai yhdysvaltalaisille ruotsiksi tuotteita?
Valitettavasti koko maailma pyörii rahan avulla. Rahaa pitää saada, jotta voidaan hoitaa yhteiskunnan tärkeät menoerät. Sitten kun rahaa, niin siitä osa voidaan tuhlata hömppäkulttuurin ylläpitoon. Valitettavasti meillä ei ole rahaa kyseisen hömppäkulttuurin (kaksikielisyyden) jatkamiseen.
Menneisyys on hyvä muistaa, mutta siellä on turha elää.
Vastaa kommenttiin
oma nimi
5.12.2006 16:13
Sanottakoon nyt tähän alkuun, että en mielestäni ole rasisti ja tunnen ihmisiä jotka ovat ulkomaaneläviä tai jopa suomenruotsalaisia. En myöskään sano, että suomenruotsalaisten tulisi muuttaa ruotsiin tai että heitä pitäisi uhkailla nakki-kioskin jonossa.
Pakkoruotsista puhuttaessa jäädään monesti väittelemään siitä, mitä koulussa pitäisi opettaa ja miksi, vaikka oikeasti kysymys on, paljonko kaksikielinen suomi maksaa sen asukkaille ja onko tuo sen tyylinen palvelu, joka on syytä pitää yllä? Tietenkin on tärkeää, että henkilö saa palvelu äidinkielellään, mutta onko se tärkeämpää kuin ruokailun järjestäminen vanhuksille tai hoitajien palkkojen nostaminen. Eipä silti, että noihin kohteisiin säästyneet rahat silti menisi, eiköhän jonnekin notkoon kansanedustaja halua rakentaa sillan, että olisi omille äänestäjille näytettävää, kuinka heidän asiaa ajetaan... Tässä kohtaa kysymys on siis arvovalinnoista.
Jos katsotaan tilastoja, huomataan, että ruotsinkielisten määrä vähenee kokoajan, samalla kun muiden kielien osuus kasvaa. Odotan mielenkiinnolla sitä päivää, kun venäjää puhuvia on enemmän kuin ruotsinkielisiä. Koska tällöinhän olisi luonnollista, että kaikkien on puhuttava myös venäjää, eikös? Tai sitten voitaisiin käyttää EU:n määritelmää, jolloin maa on kaksikielinen, kun vähemmistökielen osuus on 20% väestöstä. Mutta miksi odottaa siihen asti?
Tässäkin keskustelussa on otettu monesti esille, kuinka tärkeää ruotsin puhuminen on, että ymmärtää historiaa, omia juuriaan ja mitä yhteistä historiaa ruotsin kanssa. Ehkä olen sitten hieman yksinkertainen, mutta tähän menessä olen onnistunut lukemaan historiankirjoja ihan suomeksi. Juuristanikaan en ole ruotsintunneilla löytänyt mitään uusia puolia. Ehkä olen siis käynyt väärissä opetusryhmissä, kun moiset ollaan siellä vallan ohitettua?
Ja kun puhutaan siitä, että kuuluu (yleis?)sivistykseen osata muita/ruotsinkieltä, niin minusta olisi hienoa kuulla tuolle jokin perustelu? Kuinka monta kieltä ihmisen pitää siis hallita, että voi väittää olevansa sivistynyt? Ja jos osaan englannin ja ruotsin, niin olenko enemmän sivistynyt, kuin jos osasisin englannin ja venäjän? Jos tästä löytyy lisää tietoa, niin laittakaa linkki.
Keskustelussa on tullut myös esille se, että jos suomenkielisiä on 92 prosenttia väestöstä, niin miksi asialle ei olla sitten tehty mitään? Vastaus lienee melko yksinkertainen: suurinta osaa jengistä asia ei kiinnosta, jolloin poliitikkojen ei kannata asiaa nostaa esille. Mutta tästä päästään siihen, että suurin osa kansasta ei ole kiinnostunut muistakaan asioista mitkä ei välittömästi näy omassa lompakossa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
TYhmä
5.12.2006 17:33
Svenskatalande folkille...
"So what jos Saksa on hierarkkisesti tärkein kokonaiskauppavaihdon osalta, eihän se poista FIN-SWE-suhteiden tärkeyttä mitenkään."
Mihinkä sitä ruotsin kieltä noissa kauppasuhteissa tarvitaan, jos kaupat kuitenkin englanniksi hierotaan?
"Siksi olisikin fiksua puoltaa pakollisen kielimäärän kasvattamista, kuin karsimista, eiköhän?"
Olethan huomannut sen, että eivät pakkoruotsin vastustajat halua kieltenopiskelua vähentää. He haluavat vain tuoda mukaan mahdollisuuden valita itse tuo "pakollinen kieli", koska kokevat jonkun muun kielen opiskelemisen hyödyllisemmäksi. Ruotsille varsin hyviä korvikkeita olisi vaikka kuinka.
"Mitä tulee PISA-tuloksiin, pärjäävät teinit Uudellamaalla Pohjanmaalaisia kielitovereitaan paremmin (joiden heikon menestymisen ansioista PISA-tulokset mataloituivat). Tämä on fakta, siitäkin huolimatta että etelässä kärsitään opettajien puutteesta. Ehkä etelän kaksikielinen miljöö vastaan pohjolan tuttu ja turvallinen yksikielisyys on saattanut kontribuoida tähän polarisaatioon?"
Okei, mä oon tyhmä enkä osaa sivistyssanoja, mutta pohjanmaa ei oo yksikielistä seutua. Käyppä katsomassa pohjanmaan rannikot lävitse, että mitä kieltä siellä puhutaan... Pikku vinkki: alkaa R:llä...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
TGV
6.12.2006 03:14
Svenskatalande:
Olet oikeassa mitä tulee monipuoluejärjestelmän analyysiin. Kuitenkin annat ymmärtää etteivät muut suuret puolueet olisi myötävaikuttaneet kehitykseen. Samalla, onhan niitä muita saman koon puolueita, jotka voisivat yhtä hyvin toimia puntareina. Taktiikka sikseen.
Muilla pienillä puolueilla, kuten vihreillä ja vasemmistoliitolla on paljon pidempi vaatimuslista hallitusneuvotteluita varten, joten niiden mukaan ottaminen ei ole niin yksinkertaista.
Kyllähän suuret puolueet ovat pelissä mukana. Kokoomuksella on paljon yhteistä muissa asiakysymyksissä RKP:n kanssa, ja kun sieltä löytyy vielä Kimmo Sasin kaltaisia kansanedustajia, niin sympatiat ruotsille ovat selvät. SDP:ssä varsinkin Lipponen on kunnostautunut ruotsalaisuuden ylläpitäjänä, tainnut saada siitä hyvästä jopa mitalejakin. Keskustalla sen sijaan vaikuttaisi tällä hetkellä olevan suopeimmat asenteet kieliopetuksen tarkastamisen suhteen, esim. Kyösti Karjula on väläytellyt hyviä kannanottoja, enkä usko Vanhasenkaan ihan eri kannalla olevan.
"Mitä tulee PISA-tuloksiin, pärjäävät teinit Uudellamaalla Pohjanmaalaisia kielitovereitaan paremmin (joiden heikon menestymisen ansioista PISA-tulokset mataloituivat). Tämä on fakta, siitäkin huolimatta että etelässä kärsitään opettajien puutteesta. Ehkä etelän kaksikielinen miljöö vastaan pohjolan tuttu ja turvallinen yksikielisyys on saattanut kontribuoida tähän polarisaatioon"?
Paha sanoa, Samalla tavalla suurin osa suomalaisista on yksikielisiä ja silti surut onnistuivat heikommin. Selitätkö kuitenkin mitä haet tällä?
"Pahimmillaan eräät kommentit kalskahtavat kielihygienialta, jossa pakkoruotsin vastustaminen käytetään bipoläärin maailman ja yksikielisen Suomen edistämisen peitenimenä. Näiden henkilöiden ajatusmaailma perustuu negatiivilistaan, ei avarakatseisuuteen".
Monesti kieltämättä tuntuu, että suomenruotsalaiset haluaisivat mielellään nähdä kaikkien suomalaisten olevan kaksikielisiä. Samoin väitteet, että ruotsin kieli kuuluisi jokaisen suomalaisen identiteettiin herättävät helposti tunteita pintaan. Valitettavasti Suomi on kuitenkin ainoa maa maailmassa, jossa suomea laajamittaisesti puhutaan, joten olisi suotavaa, että sen asema on selkeästi asetettu ykköseksi.
Ruotsille olisi hyvä turvata samankaltainen vähemmistöasema kuin saamen kielelle. Olisi omat koulut, tietyt palvelut omalla kielellä jne. Silloin varmasti pahimmilta ylilyönneiltäkin vältytään, kun ei ole pakkoruotsia hiertämässä keskinäisiä suhteita. Suomenruotsalaisten olisi hyvä tiedostaa, kuten monet heistä nytkin hienosti tekevät, että avain suomalaiseen kulttuuriin on suomen kieli, ja sen sujuva osaaminen on keskeinen osa suomalaista identiteettiä.
"Toki muita kieliä voi priorisoida ruotsin sijasta, mutta jos aiotte näin tehdä, niin tehkää se oikeista syistä ja välttykää turhilta yliastumisilta".
Kukaan ei varmasti ole kieltämässä ruotsin opiskelua , tässä ollaan vain pyrkimässä parantamaan valintamahdollisuuksia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Svenskatalande folk
6.12.2006 09:27
Liian kallista huvia:
Koska maailmasi redusoituu yksiulotteiseen mittariin, eli rahaan, varmaan kannatat muidenkin kuvitelmiesi mukaan kannattamattomien "hömppäkulttuurien" pikaista lakkauttamista. Tästä pelkistettynä on kyse. Ja ruotsi tuskin on ainoa tällä listallasi? Tietysti kulttuuri aina maksaa, eikä tämän sijoituksen tuotto ole aina rahallisesti havaittavissa, mutta yksi asia on selvä: en haluaisi elää sinun ihannemaailmassasi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Svenskatalande folk
6.12.2006 09:51
Oma nimi:
Osuit naulan kantaan: kyse on arvovalinnoista. Siihen on aina varaa, mihin haluaa satsata. Jos kulttuurillinen monimuotoisuus päätetään karsia rahallisista syistä, häviää eräs korvaamaton asia. En siltikään tahdo pitää kynsin hampain pakkoruotsista kiinni, vaan olen argumenteille avoin. Jatkokysymys joka herää on: millä pakkoruotsi sitten korvataan? "Turhilla" taideaineillako? Tai muunmuotoisilla vapaavalinaisilla pakkokielillä? Jos jälkimmäisellä, jäänkin pitelemään peukkuja, että jengin motivaatio riittää toisten vieraskielten opiskeluun. Ja toivottavasti nämä uudet kielitaidot tuottavat Suomelle enemmän, niin että BKT:mme nousee pilviin. Tähän yritän kiinnittää huomiota: kuinka loppuun mietityt ja realistiset vaihtoehtoiset toimintamallit pakkoruotsille ovat?
Minäkin odotan mielenkiinnolla sitä päivää, "kun" venäjää puhuvia on enemmän kuin ruotsinkielisiä. Jotenkin epäilen ettei näin käy, joten turhaa spekulointia.
Historianopetuksesta: ymmärrät varmaan, että historia on suhteellinen käsite, ja sitten kansallisvaltioiden synnyn omia henkseleitä on pyritty kouluissa paukuttelemaan patriotismin luomiseksi. Opetusjrjestelmämme on politisoitunut, kuten kaikkialla muuallakin maailmassa. Kielten omatoiminen oppiminen sekä kulttuureihin tutustuminen on erinomainen rokote tälle putkinäköisyydelle. Yleissivistys sen paremmin kuin ruotsinopetus ei saa/voikaan olla pakko, mutta siitä tulee aina minkä siitä tekee. Vastenmielisyys / optimismi ovat omien korvien välissä. Eli kyse asenteista sekä arvovalinnoista.
Ja jos väittämäsi ettei "suurin osa kansasta ei ole kiinnostunut muistakaan asioista mitkä ei välittömästi näy omassa lompakossa", niin kumoat samalla heitolla pääargumenttisi että ruotsi on resurssihukkaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Svenskatalande folk
6.12.2006 10:05
TYhmä,
Ruotsi ei ole sine qua non kauppasuhteissa länteen, mutta kuitenkin huomattava bonus. Bäd englishiksi monia muitakin diilejä hierotaan, mutta uskallan veikata että yhteinen kieli on pitkien ja luotettavien kumppanuussuhteiden luomisessa ehdoton lisäarvo. Lisäksi kyse ei edelleenkään ole yksinomaan fyrkasta, vaan myös kulttuurista ja mentaliteetista.
"Ruotsille varsin hyviä korvikkeita olisi vaikka kuinka"
Tämä on totta, osittain. Englannilla päästään jo aika pitkälle. Mutta se onkin jo pakollinen. Veikkaanpa että pakkoruotsin sijasta valittaisiin 1. saksa, 2. ranska 3. ruotsi! 4. espanja ja ehkä 5. venäjä (ei varmaankaan suosituin korvike vaikka se on täällä kansantaloudellisesti ajattelevien parissa keskeinen argumentti).
Anteeksi muuten tuo epäselvyys, sen kuuluikin lukea että:
"Mitä tulee PISA-tuloksiin, pärjäävät ruotsinkieliset teinit Uudellamaalla Pohjanmaalaisia kielitovereitaan paremmin (joiden heikon menestymisen ansioista PISA-tulokset ruotsinkielisten parissa mataloituivat). Tämä on fakta, siitäkin huolimatta että etelän ruotsinkielisissä kouluissa kärsitään opettajien puutteesta. Ehkä etelän ruotsinkielisten oppilaiden kaksikielinen elämämiljöö vastaan pohjolan ruotsinkielisten tuttu ja turvallinen yksikielisyys on saattanut kontribuoida tähän polarisaatioon?"
Eli aluepoliittisia johtopäätöksiä voidaan vetää sen lisäksi että monikielisellä ympäristöllä on stimuloiva vaikutus.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Svenskatalande folk
6.12.2006 10:40
TGV,
Myönnän, ettei ole täysin falskia väittää että RKP olisi vesittänyt politiikkaansa ja uhrannut monen muun asian kielikysymysten alttarille. Tämä on ollut osittain käytännön pakon edestä (kuka muu turvaisi suomenruotsalaisten toimintaedellytyksiä?), osittain opportunismia, joka näemmä osuu omaan nilkkaan. Silti puolue oli mukana hallituksessa hyväksymässä päätöksen, jossa ruotsista tehtiin vapaavalintainen yo-kirjoituksissa.
Niistä PISA-kuvioista, ks. edellinen vastineeni. Eli suomenruotsalaisten tulokset eivät todellakaan ole heikompia kautta linjan, päinvastoin vaihtelevat aika vahvasti alueellisella tasolla. Tästä voidaan siis todeta että kyse aluepolitiikasta, ei kielipolitiikasta. Lisäksi Uudenmaan suomenruotsalaiset menestyvät keskimäärää paremmin, varsinkin vieraskielissä. Perimmäinen pointtini on, että monikielisellä ympäristöllä on stimuloiva lumipallovaikutus muihin kieliopintoihin, eikä päinvastoin. Kielten oppiminen tuottaa dominoefektin. Tässä piilee se synergia.
Ymmärtäähän että tunteet nousevat pintaan puolin ja toisin. Suomi on melkoinen poikkeus globaalisti katsottuna, kielivähemmistön asema tuskin yhtä vahva missään. Onko tämä niin negatiivinen asia? Minusta se on uniikki rikkaus, joiden myönteisiä puolia tulisi tuoda enemmän esiin. Ei vain ne taloudelliset aspektit, vaan myöskin kulttuuri.
Saameja on kokonaisuudessaan Suomessa, Ruotsissa sekä Norjassa vain 30 000, eli 10 % suhteessa Suomen ruotsinkieliseen väestöön. Oletko havainnut saamekielisten asemaa käytännössä? Laki ei vaadi viranomaisia osaamaan saamea, lisäksi ongelmana on vähäinen rahoitus. Eli kielilaki ei toteudu ongelmitta, koko kieliryhmään suhtaudutaan yleisen nihkeästi. Tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia saamelaisalueen viranomaisista osaa palvella saameksi. Kieli tulee tod.näk. häviämään maapallon kartalta 50 vuodessa. Tätäkö kohtaloa toivot suomenruotsalaisille? Suomenruotsalaisuus on katoava luonnonvara, siksi sitä olisi suojeltava ellei toivo sen katoamista. Muuten, suomenruotsalaisten ääntäminen ja sanavarasto voivat joskus poiketa riikinruotsalaisista, joten ainutlaatuisuudesta todella kyse.
Valitettavasti pakkoruotsi aiheuttaa osittain allergiaa sekä ”hurrivihaa”, eli saattaa olla kontraproduktiivista. Tämä ei kuitenkaan ole kielestä itsestään kiinni, vaan asenteista sekä heikosta motivaatiosta - jotka juontavat heikosti toteutettuun opetukseen. Kenen sivistys nyt nousee jos joutuu istumaan ruotsintunneilla vuositolkulla eikä siitä loppukädessä jää mitään käteen? Opetuksen laatuun ja käytännönläheisyyteen olisi satsattava, sitten myös asenteet muuttuisivat. Sama pätee suomenopetukseen esim. Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla. Voimme kaikki oppia toisiltamme jotain.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
TGV
6.12.2006 14:27
Svenskatalande:
"Myönnän, ettei ole täysin falskia väittää että RKP olisi vesittänyt politiikkaansa ja uhrannut monen muun asian kielikysymysten alttarille. Tämä on ollut osittain käytännön pakon edestä (kuka muu turvaisi suomenruotsalaisten toimintaedellytyksiä?), osittain opportunismia, joka näemmä osuu omaan nilkkaan. Silti puolue oli mukana hallituksessa hyväksymässä päätöksen, jossa ruotsista tehtiin vapaavalintainen yo-kirjoituksissa".
Ja nythän RKP:ssä kadutaan, kun tuo ruotsin vapaavalintaisuus yo-kirjoituksissa meni läpi.
Myöhemmin RKP oli sitten mukana säätämässä vuoden 2004 kielilakia, jonka hullunkurisimpana esimerkkinä jopa itärajan rajavartijat lähetettiin ruotsin kursseille. Fiksumpaa olisi tietenkin ollut panostaa venäjän opintoihin mutta sehän ei suomenruotsalaisille sovi. Onko tämä sitä kielirikkautta?
"Ymmärtäähän että tunteet nousevat pintaan puolin ja toisin. Suomi on melkoinen poikkeus globaalisti katsottuna, kielivähemmistön asema tuskin yhtä vahva missään. Onko tämä niin negatiivinen asia"?
Vaarana on tietyn asteinen nepotismi, kun harrastetaan positiivista syrjintää. Päätöksiä tehdään pienen vähemmistön ehdoilla, jolloin ne voivat tuottavat haittaa enemmistölle ja samalla koko kansakunnalle. On itse asiassa helppo perustella että pakkoruotsi, ja koko surujen suosiminen tuottaa ylimääräisiä kuluja ja haittaa Suomen kansantalouden kasvua. Itse asiassa tätä tapahtuu koko ajan. New York Timesinkin mukaan "surut ovat hemmotelluin vähemmistö maailmassa".
"Minusta se on uniikki rikkaus, joiden myönteisiä puolia tulisi tuoda enemmän esiin. Ei vain ne taloudelliset aspektit, vaan myöskin kulttuuri".
Minusta sinä olet edunsaajana jäävi sanomaan, onko pakkoruotsi ja koko ruotsin kielen suosiminen rikkaus vai ei. Tätä kannattaisi kysyä niiltä suomalaisilta, jotka näistä ihanista velvoitteista pääsevät nauttimaan. Mutta kerrotko kuitenkin lisää ihan konkreettisin esimerkein, mitä se uniikki rikkaus mielestäsi on, ihan suomensuomalaisten kannalta?
"Saameja on kokonaisuudessaan Suomessa, Ruotsissa sekä Norjassa vain 30 000, eli 10 % suhteessa Suomen ruotsinkieliseen väestöön".
Vaikutit pitävän prosenttiluvuista, no hyvä on. Suomensuomalaisia on yli 1600(!)prosenttia enemmän kuin suomenruotsalaisia. Samalla suruja on vain 900 prosenttia enemmän kuin saamelaisia. Eli itse asiassa saamelaisia on enemmän suhteessa suruihin (kuin suruja ja susuihin). Otetaan kärjistetty esimerkki, miltä sinusta tai muista kanssasisaristasi- tai veljistäsi tuntuisi opiskella pakkosaamea? Pitäisitkö sitäkin kenties suurena rikkautena?
"Oletko havainnut saamekielisten asemaa käytännössä? Laki ei vaadi viranomaisia osaamaan saamea, lisäksi ongelmana on vähäinen rahoitus. Eli kielilaki ei toteudu ongelmitta, koko kieliryhmään suhtaudutaan yleisen nihkeästi".
Itse asiassa heihin suhtaudutaan hyvin ,koska he osaavat sopeutua myös valtaväestöön.
"Tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia saamelaisalueen viranomaisista osaa palvella saameksi. Kieli tulee tod.näk. häviämään maapallon kartalta 50 vuodessa".
onko tämä taas mutua?
Tätäkö kohtaloa toivot suomenruotsalaisille"?
If it's bound to happen, it's bound to happen. Pakkoruotsi on pelkkää tekohengitystä, joka haittaa suomalaisten muiden kielien opintoja ja kulttuurien tuntemusta. Samalla tietyille virkamiehille asetetaan naurettavia kielitaitovaatimuksia. Puhumattakaan nepotismista ja korruptiosta, jota koko systeemi aiheuttaa.
"Valitettavasti pakkoruotsi aiheuttaa osittain allergiaa sekä ”hurrivihaa”, eli saattaa olla kontraproduktiivista".
Eikä pelkästään saata vaan on suurimpia syitä "hurrivihaan".
"Tämä ei kuitenkaan ole kielestä itsestään kiinni, vaan asenteista sekä heikosta motivaatiosta - jotka juontavat heikosti toteutettuun opetukseen. Kenen sivistys nyt nousee jos joutuu istumaan ruotsintunneilla vuositolkulla eikä siitä loppukädessä jää mitään käteen"?
Fiksut ihmiset huomaavat, jos jostakin ei ole heille hyötyä. Opiskelisivatko surut mielellään pakkosaamea? Onko muuten ruotsi jotenkin sinänsä arvokkaampi ja sivistävämpi kieli?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Svenskatalande folk
6.12.2006 16:20
TGV,
Edelleenkään en syyttäisi rkp:tä kaikista mahdollisista epäkohdista joita voi löytää kielilaista, joskus demokratiassa tiettyjen tavoitteiden toteuttamisessa syntyy tragikoomisia sivutuotoksia, eikä kielilaki ole läheskään ainoa esimerkki siitä.
Tässä filosofinen väläys: Rikkaus joillekin on köyhyys toisille. Mutta loppupäässä olemme kaikki riippuvaisia toisistamme. Tähän samaan päätelmään päästään aina kun on kyse niistä "rajallisista resursseista" joista fyysinen elämämme koostu (raha, aika jne). Elämässä on kuitenkin toinenkin dimensio, materialistisen lisäksi: henkinen.
Maamme on sikäli henkisesti rikas ja pilalle hemmoteltu (!), että saamme jopa kolmen kielen taidot puoli-ilmaiseksi (tekstitys TV:ssä, leffojen dubbauksen sijasta kuten on tapana tehdä Saksassa, Ranskassa jne).
Samalla saattaa älytä miten toinen kulttuuri ajattelee ja tuntee, eli kyse on oman itseilmaisun rikastuttamisesta. Tätä kutsutaan yleensä kulttuuriksi, ja se auttaa meitä ymmärtämään omaa maailmaamme sekä omaa kieltämme entistä paremmin. Se edistää suvaitsevaisuutta ja pluralismia, joita ilman maailmamme menisi henkiseen konkurssiin. Jollet sinä suostu näkemään sitä, en voi auttaa. Ajatteletko pitkän päälle kaiken, joka ei tuota rahaa käteen heti ja suoraan, aiheuttavan "pelkkiä kuluja ja haittaa". Noin en itse järkeilisi pitkän päälle. Maailmamme olisi henkisen vararikon edessä aika äkkiä.
On myös arvomaailmasta kiinni, suljetaanko silmiä mahd. positiivisilta asioilta kun ylikorostetaan hämäriä ”epäoikeudenmukaisuuksia”. Faktoilla voidaan argumentoida tiettyyn pisteeseen, sitten niiden takana paljastuvat jo aatteet. Ja tietysti perspektiivi värittyy oman aseman mukaan. Eli tavallaan olen jäävi kommentoimaan tätä tilannetta. Niin olet sinäkin, koska maailma näyttää erilaiselta aidan toiselta puolelta. Siksi pitää voida kiivetä näiden aitojen yli, eikä rakentaa niitä lisää.
Totta on, että positiivinen syrjintä voi pitkän päälle kääntyä tietynlaiseksi nepotismiksi. Kuitenkin ko. tapauksessa taustalla on oikeutettu tavoite: esim. ruotsia puhuvien lääkäreiden y.m. vähimmäislukumäärän varmistaminen. Mikeäänhän ei estä suomenkielistä hakemasta yliopiston linjalle jossa on ruotsinkielinen opetus. Lisäksi on olemassa monta tieteenalaa, joita ei voi opiskella Suomessa muuten kuin suomeksi. Onko tämä syrjintää? En väitä, vaikka sinä varmaan tekisit niin tilanteessani, tietäen maailmankatsomuksesi.
Prosenteilla kelaamisesi johtaa umpikujaan. Jos tuo "bound to happen"-on jonkinlainen deterministinen dogma, niin ruotsia puhuvia on yhteensä 100 % enemmän kuin suomen kääpiökieltä, skandinaviaa puhuvia on 300 % enemmän, saksaa puhuvia koko EU:ssa x % enemmän kuin englantia puhvuia jne. jne. Näetkö mihin se johtaa.
Näin koko maailmaa tulisi loppupäässä alistaa enemmistön tahdolle. Jos kelaat eteenpäin, olemme kaikki vähemmistöjä jossain mielessä, joko kielellisessä, kulttuurillisessa, tai muunlaisessa. Nationalismi ja kielellisesti/alueellisesti/kulttuurillisesti määrittyvät itsenäiset valtiot ovat historiassa suht. uusi keksintö, niin ikään demokratia. Sillä pyrittiin nimenomaan eroon homogeenisuudesta ja enemmistön tyranniasta. Ei sorruta samoihin historiallisiin virheisiin uudestaan toteamalla että "bound to happen" Please.
Kärjistetty pakkosaamianalogiasi tuo melko vinksahtaneen perspektiivin tähän muutenkin turhauttavaan touhuun. Historiallisista ja kulttuurillisista syistä ruotsin kielen asema on, mikä on. Taas opitaan jotain tuntemalla historiaa. En toki sano, että pakkoruotsia olisi säilytettävä historiallisista syistä. Mutta ruotsinkieltä sopisi välillä edes yrittää arvostaa arvostelemisen sijasta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Svenskatalande folk
6.12.2006 16:21
TGV,
Suomea on kritisoitu mm. UNHCR saamien huonosta kohtelusta ja pakkointegraatiosta.
http://www.unhchr.ch/tbs/doc.nsf/0/2be6850fd41e321780256769004e73cf?Opendocument
Eivätkö mielestäsi suomenruotsalaiset "osaa sopeutua valtaväestöön"? Millä tavalla?
Aika hyvin mielestäni ns. hurrit ovat sulautuneet tähän yhteiskuntaan, joidenkin mielestä jopa liiankin hyvin? Tämä kielii taas niistä enemmistön tyrannian, kielihygienian ja kulttuurillisen homogeenisuuden suosivista piiloasenteistasi.
Osaatko mutten hieman tarkentaa ja yksilöidä niitä syytöksiäsi nepotismista ja korruptiosta? Muistaakseni Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa... Tai niin, ehkä suomenruotsalaiset ovat taaskin asialla jos sitä havaitaan täälläkin.
Mikään kieli ei ole arvokkaampi tai sivistävämpi kuin toinen, tämä tarkoittaa myöskin sitä ettei ruotsi ole vähemmän arvokas kuin mikään muu kieli.
UNESCO:n mukaan saami sattu olemaan maailman uhanalaisimpia kieliä, tiedoksi vaan. Tämän ”mutun” todistaa myös Helsingin yliopistossa tehty tutkimus.
http://www.helsinki.fi/~tasalmin/europe_index.html#seriously
Maailman 6,500 kielestä puolen arvioidaan väistämättä kuolevan pois kuluvan vuosisadan mittaan. Tämä on jopa optimistinen arvio. Joissakin uhkakuvissa maalataan vieläkin synkempi näkymä, jonka mukaan englanti, kiina, espanja jne. syrjäyttävät jopa 90 % maailman muista kielistä 100 vuoden sisällä. Tämä tarkoittaa ensi päässä suomen ”serkkukielten” poistuminen näyttämöltä.
Katso vaikka itse:
http://encyclopedia.quickseek.com/index.php/Finno-Ugric_languages
http://www.hs.fi/english/article/1076153713329
Eikö tämä saa sinua havahtumaan, että kieliserkut kuolevat sukupuuttoon ennätysvauhtia? Tai niin, vastauksesihan on "bound to happen". Näetkö mihin filosofiasi johtaa? Ja 100 vuoden tähtäimellä tälle sun ”bound to happen”-listallesi joutuvat myös suomi ja ruotsi!
http://www.ubu.com/ethno/discourses/rothenberg_endangered.html
Samassa veneessä ollaan. Pohdipa tätä. Tulisiko ehkä puhaltaa yhteen hiileen? Runebergin ja Lönnrotin kaltaisten ansiosta suomea edes puhutaan nykypäivänä. He näkivät pienessä ja uhanalaisessa kielessä jotain, mitä sinä et havaitse: kulttuurillisen arvon, joka tuo rikkautta.
Suosittelen lämpimästi luettavaksi David Crystalin teoksen "Language Death"
http://www.amazon.com/Language-Death-David-Crystal/dp/0521012716
Palataan asiaan kun olet tutustunut metaperspektiivin putkinäköisen mikroperspektiivin sijasta.
Muuten, hyvää itsenäisyyspäivää vaan. Juhlitaanko niitä sitten 100 vuoden jälkeen, ja millä kielellä, on asia joka pistää miettimään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
TGV
6.12.2006 17:23
"Tässä filosofinen väläys: Rikkaus joillekin on köyhyys toisille. Mutta loppupäässä olemme kaikki riippuvaisia toisistamme. Tähän samaan päätelmään päästään aina kun on kyse niistä "rajallisista resursseista" joista fyysinen elämämme koostu (raha, aika jne). Elämässä on kuitenkin toinenkin dimensio, materialistisen lisäksi: henkinen".
Pyysin konkreettisia esimerkkejä mitä uniikkia ruotsi tuo suomalaisille, etkä pystynyt vastaamaan kuin abstrakteilla käsitteillä, joilla voi argumentoida minkä tahansa kielen tai asian puolesta.
"Maamme on sikäli henkisesti rikas ja pilalle hemmoteltu (!), että saamme jopa kolmen kielen taidot puoli-ilmaiseksi (tekstitys TV:ssä, leffojen dubbauksen sijasta kuten on tapana tehdä Saksassa, Ranskassa jne)".
Edelleenkään et pysty asettumaan suomenkielisten asemaan, sillä sujuvaa ruotsin taitoa ei hankita "puoli-ilmaiseksi", vaan se on kovan työn takana.
"Samalla saattaa älytä miten toinen kulttuuri ajattelee ja tuntee, eli kyse on oman itseilmaisun rikastuttamisesta. Tätä kutsutaan yleensä kulttuuriksi, ja se auttaa meitä ymmärtämään omaa maailmaamme sekä omaa kieltämme entistä paremmin. Se edistää suvaitsevaisuutta ja pluralismia, joita ilman maailmamme menisi henkiseen konkurssiin. Jollet sinä suostu näkemään sitä, en voi auttaa. Ajatteletko pitkän päälle kaiken, joka ei tuota rahaa käteen heti ja suoraan, aiheuttavan "pelkkiä kuluja ja haittaa". Noin en itse järkeilisi pitkän päälle. Maailmamme olisi henkisen vararikon edessä aika äkkiä".
Menisikö Suomi henkiseen konkurssiin, jos ihmiset saisivat vapaasti opetella haluamaansa kieltä pakkoruotsin tilalla? Emmekö itse asiassa edistäisi suvaitsevaisuutta, jos suuntaisimme resurssejamme myös muidenkin kulttuurien ymmärtämiseen?
"On myös arvomaailmasta kiinni, suljetaanko silmiä mahd. positiivisilta asioilta kun ylikorostetaan hämäriä ”epäoikeudenmukaisuuksia”. Faktoilla voidaan argumentoida tiettyyn pisteeseen, sitten niiden takana paljastuvat jo aatteet".
Eikö humanistisessa tiedekunnassa opeteta muuta kuin abstraktien käsitteiden pyörittelyä? Olenko mielestäsi kenties korostanut epäsuvaitsevaisuutta, kun olen perustellut, että suomalaisten olisi hyvä olla tietoisia myös muista kuin ruotsalaisesta kulttuurista?
"Totta on, että positiivinen syrjintä voi pitkän päälle kääntyä tietynlaiseksi nepotismiksi. Kuitenkin ko. tapauksessa taustalla on oikeutettu tavoite: esim. ruotsia puhuvien lääkäreiden y.m. vähimmäislukumäärän varmistaminen".
Oletko muuten huomannut, että nämä yhteiskunnan kouluttamat lääkärit lähtevät usein kovien palkkojen perässä esim. Norjaan töihin?
"Lisäksi on olemassa monta tieteenalaa, joita ei voi opiskella Suomessa muuten kuin suomeksi. Onko tämä syrjintää"?
Kerrotko mitä nämä alat ovat?
"En väitä, vaikka sinä varmaan tekisit niin tilanteessani, tietäen maailmankatsomuksesi."
On yleinen argumentaatiovirhe, että hyökätään väitteiden esittäjää, eikä hänen ajatuksiaan vastaan, joten jätän tuon kommentin omaan arvoonsa.
"Prosenteilla kelaamisesi johtaa umpikujaan. Jos tuo "bound to happen"-on jonkinlainen deterministinen dogma, niin ruotsia puhuvia on yhteensä 100 % enemmän kuin suomen kääpiökieltä, skandinaviaa puhuvia on 300 % enemmän, saksaa puhuvia koko EU:ssa x % enemmän kuin englantia puhvuia jne. jne. Näetkö mihin se johtaa"
Jos kelaat taaksepäin, huomaat että aloitit itse prosenteilla leikkimisen. Pakkohan niihin oli vastata samalla tavalla ja osoittaa, että niillä perustelu ei ole yksinkertaista.
"Kärjistetty pakkosaamianalogiasi tuo melko vinksahtaneen perspektiivin tähän muutenkin turhauttavaan touhuun. Historiallisista ja kulttuurillisista syistä ruotsin kielen asema on, mikä on. Taas opitaan jotain tuntemalla historiaa. En toki sano, että pakkoruotsia olisi säilytettävä historiallisista syistä".
Et tuntunut tirauttavan kyyneleitä saamelaisten kohtalon vuoksi vaan perustelit mm. pakkoruotsin tarvetta suomenruotsin häviämisellä. Eikö saamelainen kulttuuri ole yhtä arvokasta kuin ruotsalainen?
"Mutta ruotsinkieltä sopisi välillä edes yrittää arvostaa arvostelemisen sijasta".
Kerrotko tosiaan vielä syitä, miksi sitä pitäisi arvostaa niin paljon, että se on meillä pakollisena vieraana kielenä kouluissa, silloin kun maailman globalisoituessa muiden maiden ja kulttuurien ymmärtämisen merkitys kasvaa?
Ja muuten, miten Ruotsissa ei opiskella suomea ja näin osoiteta arvostusta suomalaista kulttuuria kohtaan? Eikö tämän kulttuurien kohtaamisen pitäisi olla resiprookkista? Vai pitäisikö meidän vain kiltisti opiskella ruotsin kieltä ja ihailla tuota koko länsimaisen kulttuurin kehtoa?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
oma nimi
6.12.2006 20:22
Svenskatalande folk:
"Siihen on aina varaa, mihin haluaa satsata. Jos kulttuurillinen monimuotoisuus päätetään karsia rahallisista syistä, häviää eräs korvaamaton asia."
En nyt ehkä aivan käsitä, että millä tavalla kulttuurinen monimuotoisuus katoaisi, jos minä ja monet muut eivät puhuisi huonoa ruotsia? Tosiasiahan on, ettei pelkällä koulussa opitulla ruotsilla tee yhtään mitään, jos ei sitä aktiivisesti käytä. Eihän tässä kukaan kuitenkaan ole suomenruotsalaisuutta teilaamassa. Sen sijaan se järjetön byrokratia, mikä jo pelkästään dokumenttien kääntämisestä tulee, olisi mukava karsia.
"Jatkokysymys joka herää on: millä pakkoruotsi sitten korvataan? "Turhilla" taideaineillako? Tai muunmuotoisilla vapaavalinaisilla pakkokielillä? Jos jälkimmäisellä, jäänkin pitelemään peukkuja, että jengin motivaatio riittää toisten vieraskielten opiskeluun. Ja toivottavasti nämä uudet kielitaidot tuottavat Suomelle enemmän, niin että BKT:mme nousee pilviin. Tähän yritän kiinnittää huomiota: kuinka loppuun mietityt ja realistiset vaihtoehtoiset toimintamallit pakkoruotsille ovat?"
Tuohon kysymykseen ei liene mitään selvää vastausta, mutta mielestäni nuorille voitaisiin opettaa vaikka päivittäisten asioiden seuraamista. Mutta eiköhän Saarela-kampela-vienonen tuohon jonkun ratkaisun keksisi, sillehän siitä maksetaan :)
"Minäkin odotan mielenkiinnolla sitä päivää, "kun" venäjää puhuvia on enemmän kuin ruotsinkielisiä. Jotenkin epäilen ettei näin käy, joten turhaa spekulointia."
Jaa, eeeei välttämättä. Jos katsotaan tilastokeskuksen lukuja huomataan, että ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on vähentynyt vuodesta 90 5,94 -> 5,50 eli vajaa puoli prosenttiyksikköä. Käytännössä siis 15 vuoden aikana hävinnyt ~5000 ihmistä. Tämä lienee selitettävissä perinteisellä syntyvyyden pienenemisellä ja suomenruotsalaisten ja pelkästään suomea puhuvien ihmisten liitoilla, jossa lapsi merkitään suomenkieliseksi. Kun vielä huomioidaan, että myös suomenruotsalaisissa on "suuret ikäluokat", voidaan olettaa, että näiden heittäessä lusikan nurkkaan tuosta lähtee vielä pari prosenttiyksikköä (myönnän, tuon luvun heitän stetson-harrison menetelmällä). Mutta entäs venäjänkieliset ystävämme? vuodesta 90 lähtien heidän määränsä on kasvanut 0,08% -> 0,75. Lisäksi on oletettavaa(?), että rajan tälle puolelle tulee nuoret ihmiset leveämmän leivän perässä, jolloin nämä myös lisääntyvät ja määrä senkuin nousee.
Mitäs tuosta nyt sitten pitää päätellä? Ei välttämättä yhtään mitään. Mutta, pitäisin silti aivan mahdollisena, että venäjänkielisten määrä jossain vaiheessa pääsee lähelle ruotsinkielisten määrää.
"Historianopetuksesta: ymmärrät varmaan, että historia on suhteellinen käsite, ja sitten kansallisvaltioiden synnyn omia henkseleitä on pyritty kouluissa paukuttelemaan patriotismin luomiseksi. Opetusjrjestelmämme on politisoitunut, kuten kaikkialla muuallakin maailmassa."
Jep, historiaa nyt voi aina tulkita miten halutaan.
"Kielten omatoiminen oppiminen sekä kulttuureihin tutustuminen on erinomainen rokote tälle putkinäköisyydelle."
Onko tuo kielen osaaminen nyt aivan välttämätön osa tuota kokonaisuutta? Maailmalta kuitenkin löytyy kirjallisuutta, jotka käsittelevät eri maita ja kulttuureja. Tietenkin jos haluaa syvemmin tutustua johonkin maahan, tarvitsee kyseisen kielen taidon, mutta silloin tarvitaan jo vähintään puolen vuoden oleskelu kyseisessä maassa (oma mielipide, ehkä väärä sellainen).
"Yleissivistys sen paremmin kuin ruotsinopetus ei saa/voikaan olla pakko, mutta siitä tulee aina minkä siitä tekee. Vastenmielisyys / optimismi ovat omien korvien välissä. Eli kyse asenteista sekä arvovalinnoista."
Mielestäni yleissivistyksen tulisi olla pakko :) Vai oletko sitä mieltä, että ihminen, joka äänestää Toni Halmetta on syyntakeinen?-) Mutta vakavasti puhuen olet oikeassa siinä, ettei kukaan väkisin opi mitään.
"Ja jos väittämäsi ettei "suurin osa kansasta ei ole kiinnostunut muistakaan asioista mitkä ei välittömästi näy omassa lompakossa", niin kumoat samalla heitolla pääargumenttisi että ruotsi on resurssihukkaa."
Tuo oli ehkä vähän huonosti muotoiltu. Pointtina oli, että ihmisiä yleensä ei kiinnosta muu kuin oma tilinauha. Se, miten valtio tuhlaa rahaa aiheuttaa paheksuntaa, mutta kukaan ei asialle mitään tee.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
TGV
6.12.2006 22:08
till Svenskatalande,
"Suomea on kritisoitu mm. UNHCR saamien huonosta kohtelusta ja pakkointegraatiosta".
olipas pitkä raportti, hauska maininta oli viittaus romanien heikompaan työllisyyteen Suomessa. Varmasti saamelaisia voitaisiin kohdella paremminkin, kunhan tosiaan ei ihan pakkosaamea lähdetä vaatimaan.
Eivätkö mielestäsi suomenruotsalaiset "osaa sopeutua valtaväestöön"? Millä tavalla?
Sitä saattaisi jo joku kuvata sopetumattomuudeksi, kun vaaditaan 95-prosenttiselta enemmistöltä ruotsin opintoja.
"Aika hyvin mielestäni ns. hurrit ovat sulautuneet tähän yhteiskuntaan, joidenkin mielestä jopa liiankin hyvin? Tämä kielii taas niistä enemmistön tyrannian, kielihygienian ja kulttuurillisen homogeenisuuden suosivista piiloasenteistasi".
Kyllä, monet hurrit ovat merkittävässä asemassa tässä yhteiskunnassa, mikä tietenkin parantaa heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan. Oh my god, ethän lähde nyt syyttämään minua rasistiksi ja "enemmistön tyrannian" kannattajaksi.
"Osaatko mutten hieman tarkentaa ja yksilöidä niitä syytöksiäsi nepotismista ja korruptiosta"? Muistaakseni Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa... Tai niin, ehkä suomenruotsalaiset ovat taaskin asialla jos sitä havaitaan täälläkin.
No kuten jo mainitsin, niin jos päättävässä asemassa olevalla henkilöllä on vahva suru-tausta, niin on mahdollista, että hän tekee päätöksiä kuten vuoden 2004 kielilaki, pakkoruotsi, RKP:n 50-luvulta alkanut hallitustaival, ruotsinkielisten yliopistokiintiöt, Ahvenanmaan ns. verovapaus jne.
"Mikään kieli ei ole arvokkaampi tai sivistävämpi kuin toinen, tämä tarkoittaa myöskin sitä ettei ruotsi ole vähemmän arvokas kuin mikään muu kieli".
Tämä oli hienoa kuulla. Eli periaatteessahan me olemme samaa mieltä siitä, että pakkoruotsista voi tehdä vapaaehtoisen.
"Eikö tämä saa sinua havahtumaan, että kieliserkut kuolevat sukupuuttoon ennätysvauhtia? Tai niin, vastauksesihan on "bound to happen". Näetkö mihin filosofiasi johtaa? Ja 100 vuoden tähtäimellä tälle sun ”bound to happen”-listallesi joutuvat myös suomi ja ruotsi"!
Kielet kehittyvät, maailma muuttuu. Jos ymmärrät tuon "bound to happen"-lausahduksen merkityksen, niin se viittaa hyvin ns. fatalistiseen asenteeseen. Jos ihmiset näkevät että on fiksumpaa alkaa puhumaan jotain toista kieltä, niin he tulevat myös tekemään niin. Viittaisin myös siihen, että suurin osa suruista on geneettisesti suomalaisia mutta silti puhuvat ruotsia, koska heidän esi-isänsä ilmeisesti Ruotsin vallan aikana hoksasivat tietyt edut äidinkielen vaihtamisessa. Kelaa sitä.
"Samassa veneessä ollaan. Pohdipa tätä. Tulisiko ehkä puhaltaa yhteen hiileen"?
Ööh, onko Suomen edun ajaminen kenties jotain muuta?
Vai pitäisikö meidän kaikkien opetella puhumaan sujuvaa ruotsia, jotta "puhaltaisimme yhteiseen hiileen"?
Runebergin ja Lönnrotin kaltaisten ansiosta suomea edes puhutaan nykypäivänä. He näkivät pienessä ja uhanalaisessa kielessä jotain, mitä sinä et havaitse: kulttuurillisen arvon, joka tuo rikkautta".
En muista, että Runeberg olisi kirjoittanut suomeksi, toisin kuin vaikkapa Aleksis Kivi. Lönnrothan on alunperinkin "suomalaisesta" perheestä. Ei siinä, kaikkihan ovat merkittäviä suomalaisia kirjailijoita.
"Palataan asiaan kun olet tutustunut metaperspektiivin putkinäköisen mikroperspektiivin sijasta".
Pitäisikö tuo tulkita niin, että heität pyyhkeen kehään? Jaksoitkin kyllä kertoa mielipiteistäsi oikein urakalla, pointsit siitä. Ehkä ensi kertaa varten kannattaisi käydä joku joka humanistin väittelyn peruskurssi.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Svenskatalande
10.12.2006 16:29
TGV,
Onpa kerta kaikkiaan neliömäinen tapa hahmotella ympäröivää maailmaa. Kommenteista päätellen tuskin kukaan täällä on humanisti (en muuten itsekään). Omasta jämähtäneestä perspektiivistä on tosiaan vaikea astua ulos, mutta joskus älyää mihin se johtaa. Tosiaan tämä vaatii näkemystä ja mielikuvitusta. Humanistin ja ekonomin (tai vastaavan) ajatusmaailmat harvoin kohtaavat, sillä eivät kirjaimellisesti puhu samaa kieltä.
Idea jonka mukaan ”taloudellinen realiteetti sanelee sitä tai tätä” kätkee aina taakseen tarkoitushakuisen tulkinnan maailmasta. Antaa kaikkien kukkien kukkia, sanon minä.
Mikä kieli, paitsi jo nyt pakollinen lingua franca eli englanti, olisi niin hyödyllinen että se toisi jotain lisäarvoa verrattuna ruotsiin? Venäjä lienee ainoa realistinen vastaus. Englanniksi kun jo pärjätään riittävän hyvin Euroopassa.
Mutta on hyvä muistaa, ettei lopulta ole kielistä sinänsä, vaan identiteeteistä. Ruotsi on kaikin puolin Suomen luonnollisin partneri, ja yhteinen kieli tuo etulyöntiaseman sekä bisnekseen että kulttuuriin. Bound to happen-filosofian mukaan lapsi heitetään pesuveden mukaan. Tämä on loppumaton tie, vrt. esim. baskeihin, kurdeihin, Alsaceen, bretagnelaisiin, sudetinsaksalaisiin, Baltian venäjänkielisiin jne.
Fatatalismi on sosiaalidarvinismia, siinä kaikista tulee ennen tai myöhemmin uhreja. Tämä on sitä samaa tekopyhyyttä jota esiintyy Nato-keskusteluissa. Nostakaamme kissa pöydälle, vai eikö asioita uskalleta kutsua niiden oikealla nimellä?
Joku haluaa siis eroon jostain Ruotsin historiallisesta mutta nyttemmin kuvitellusta holhouksesta, ja samalla kielivähemmistön identiteetti laitetaan pölkylle. Indikaatiot tästä antavat kaikki puheet genetiikasta, ihmeelliset saamiparallellit, historian vääristynyt tulkinta (historiallisesti ja symbolisesti tärkeät suomenruotsalaiset henkilöt ovat ”aitoja suomalaisia”, muut näemmä ei). Ovathan suomenruotsalaiset rakentaneet maan muidenkin lailla, Nyt kun Suomi seisoo omilla jaloillaan, ja hyvä tahto kielivähemmistöjä kohtaan on loppunut vaikka kansantaloudellisesti menee ennätyksellisen hyvin.
Suomi on maantieteellisesti, kulttuurillisesti, kielellisesti Euroopan isoloiduin maa. Ihmekö se on niin rasistinen ja ennakkoluuloinen vieraskulttuureja kohtaan.
Katso pakolaiskiintiöitä, miksi ne täyttyvät niin hitaasti. Miksi islamilaisen nimen kantavia vierastetaan työelämässä? Pakolaisia saapuu Suomeen vuosittain n. 1000 kpl, ml. turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset, Esim. v. 2003 Suomen kiintiö oli 750, kun Ruotsin oli pakolaiskiintiö oli 1 700. Läheskään kaikki turvapaikkaa hakeneet eivät sitä saa. Vuonna 2003 turvapaikkaa haki Suomesta 3443 henkilöä. annettiin 347:lle. Mitä siitä voi päätellä. Usein jaksetaan herjata sveduja, samaan hengenvetoon muitakin vähemmistöjä.
Moniko kannattaa IS:n mukaan kuolemantuomiota - kolmasosako? Mitä tämä kertoo mielipidetilastoista ja demokratiasta? Ehkä että eduskunnan tehtävä on kitkeä näitä kansan syvissä riveissä piileviä tendenssejä pois? Nimenomaan keski-ikäiset oikeistolaiset miehet tukevat tätä kuolemantuomiota, koska rikollisia ”on turhan kallista elättää” – tyypillinen esim. perussuomalaisten kannattajan profiili, jonka mielestä EU:kin on turhan kallis, on aina ajateltava omaa etua eikä solidaarisuutta saa osoittaa mihinkään suuntaan.
En haluaisi elää sellaisessa maassa, jossa itsekkyys sanelee kaiken. Tämän mukaan kaikki turha luksus on karsittava tuota pikaa - hyvinvointiyhteiskunnan tyypillinen probleema. Enemmistö ei läheskään aina ole oikeassa, koska siitä puuttuu visio - vaikka jotkut saattavatkin kuvittelevat edustavansa sitä ”oikeaa” enemmistöä.
Oikea syy joidenkin asioiden vastustamiseen ei ole se sosiaalisesti hyväksyttävä naamio, joka laitetaan päälle, vaan liiankin usein kätketty sovinismi ja etnosentrismi. Toivottavasti ette edusta sitä. Olenko aivan vainoharhainen, vai mitäköhän ulkomaalainen tuumisi lukiessaan näitä kommentteja ja kirjoituksia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
TGV
10.12.2006 21:49
svenskatalande,
"Omasta jämähtäneestä perspektiivistä on tosiaan vaikea astua ulos, mutta joskus älyää mihin se johtaa. Tosiaan tämä vaatii näkemystä ja mielikuvitusta".
Eli olet vihdoinkin hypännyt omasta boksi-ajattelustasi ulos ja oppinut empaattisena ihmisenä ymmärtämään myös vastapuolen argumentteja? Onnittelut.
"Idea jonka mukaan ”taloudellinen realiteetti sanelee sitä tai tätä” kätkee aina taakseen tarkoitushakuisen tulkinnan maailmasta. Antaa kaikkien kukkien kukkia, sanon minä".
Tämä on taas vähän hämärästi ilmaistu, eikä sisällä yhtään argumenttia pakkoruotsin puolesta. Itse asiassa lause "antaa kaikkien kukkien kukkia"
voitaisiin tulkita kannanottona kielivapauden puolesta.
"Mikä kieli, paitsi jo nyt pakollinen lingua franca eli englanti, olisi niin hyödyllinen että se toisi jotain lisäarvoa verrattuna ruotsiin"?
Eikö liberaali ihminen huomaa, että sen voi antaa ihmisten vapaasti päätettäväksi, esim. että kunnat velvoitettaisiin tarjoamaan vähintään n:n vieraan kielen opetusta.
Ja kuten jo aikaisemminkin kerroin, tietyn kielen(espanja, venäjä, ranska, you name it) sujuva osaaminen voi muodostua henkilökohtaiseksi valttikortiksi ja avaimeksi vieraan kulttuurin ymmärtämiseen.
"Englanniksi kun jo pärjätään riittävän hyvin Euroopassa".
Tämä väite on suorastaan uskomaton. Oletko kenties joskus käynytkin Euroopassa muualla kuin Ruotsissa? On selvää, että ruotsalaisten englannin taito on pienenä kansana keskimääräisesti huomattavasti paremmalla tasolla kuin muualla Euroopassa Alankomaita ja tietenkin muita pohjoismaita(ja luonnollisesti myös Brittejä)lukuunottamatta.
"Mutta on hyvä muistaa, ettei lopulta ole kielistä sinänsä, vaan identiteeteistä. Ruotsi on kaikin puolin Suomen luonnollisin partneri, ja yhteinen kieli tuo etulyöntiaseman sekä bisnekseen että kulttuuriin".
Sinulla saattaa olla ruotsinkielisenä ruotsalainen identiteetti. Oletko ajatellut asiaa myös niiden 95% kannalta? Pitäisikö meidän heikentää asemaamme muun maailman kulttuurien ymmärryksen suhteen, jotta voisimme olla läheisessä kanssakäymisessä Ruotsin kanssa? Eivätkö ruotsalaiset käy kauppaa myös niiden kanssa, jotka käyttävät bisneskielenä englantia? Eivätkö ruotsalaiset puhu keskimääräisesti huomattavasti parempaa englantia kuin vaikkapa suomalaiset? Ruotsissa taitaa 2. vieraan kielen opetus olla vapaavalintaista, miksi näin ei voisi tehdä myös Suomessa?
Valtaosa suomenruotsalaisista on etnisesti suomalaisia - eivät siis ruotsalaisia, jotka ovat vain vaihtaneet kielensä ilmeisten etujen vuoksi, sen takia katsaus heidän genetiikkaansa oli ihan aiheellista.
Saameanalogia oli taas tarpeellinen - monesta suomalaisesta tuntuu yhtä relevantilta opetella pakkoruotsia. Pääsitkö siis ulos omasta "neliömäisestä ajattelustasi".
Loppuosa tekstistäsi alkoi olla aika vahvasti ns. off topic. Ihan mielenkiintoista mutta ei mielestäni kuulu tähän keskusteluun. Kannattaa tietenkin tutustua Halla-Ahon kirjoituksiin.
Itse en todellakaan kannata ps:ia, valitettavasti he ovat ainoita jotka ajavat pakkoruotsin lopettamista. RKP tekisi fiksusti, kun lopettaisi pakkoruotsin oma-aloitteisesti ja saisi samalla paljon Goodwilliä suomenkielisten keskuudessa.
Vastaa kommenttiinSinänsä olit ottanut aimo harppauksen loogisen ajattelun suhteen sitten viime kerran. Kerrotko vielä joitain konkreettisia syitä miksi nimenomaan pakkoruotsi on rikkaus suomenkielisille?
Vastaa kommenttiin
Vapaus, veljeys ja tasa-arvo
11.12.2006 23:27
Svensktalande:
<Mikä kieli, paitsi jo nyt pakollinen lingua franca eli englanti, olisi niin hyödyllinen että se toisi jotain lisäarvoa verrattuna ruotsiin? Venäjä lienee ainoa realistinen vastaus. Englanniksi kun jo pärjätään riittävän hyvin Euroopassa.>
Oletko koskaan käynyt Skandinavian ulkopuolella? Minä olen. Muun muassa Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa eivät välttämättä edes nuoret puhu englantia pahimpien turistirysien ulkopuolella. Ellet usko, etsi Lonely Planet käsiisi ja koeta varata itsellesi huone vaikkapa lissabonilaisesta hostellista englanniksi.
Kuulutat arvoja suvaitsevaisuudesta ja myös muiden kuin taloudellisten arvojen huomioon ottamista. Ruotsi avaa ovet skandinaaviseen kulttuuriin, mutta jos joku onkin skandinaavisen kulttuurin sijaan kiinnostunut espanjalaisesta tai ranskalaisesta maailmasta, miksi hänet pitäisi pakottaa lukemaan ruotsia? Joku saattaisi haluta tutustua johonkin hieman erilaisempaan maailmaan kuin oma kotoinen pohjoismainen maailmamme.
Latinokulttuuri poikkeaa hyvin paljon skandinaavisesta. Espanja avaa ovet suomalaisten matkailumaana suosiman Espanjan lisäksi koko Latinalaiseen Amerikkaan. Siellä on aika erinäköisiä ihmisiä kuin Euroopassa, mielenkiintoinen historia ja rikas kulttuuri. Voisi jopa sanoa, että uusi maailma. Ja tulee se portugalin kielikin siinä puoli-ilmaiseksi mukana (omaa ilmaustasi lainatakseni). Samalla tulee siis myös Brasilia tutuksi.
Ranskan kulttuurisen rikkauden ja aseman sivistyskielenä tunnemme kaikki. Euroopan ranskankielisten maiden lisäksi aukenee tie myös Pohjois- ja Länsi-Afrikkaan. Sieltä saattaa löytyä jotain aivan erilaista. Afrikkalaisen kulttuurin lisäksi saattaa myös päästä tutustumaan nykyään esillä olevaan islamilaiseen kulttuuriin. Tällainen erilaisten maailmojen ovien availu vasta kasvattaisikin suvaitsevaisuutta ja sitä kautta ehkä myötämielisyyttä vieraita vaikutteita ja pakolaisia kohtaan.
Sitä paitsi, kun on lukenut ranskaa, ovatkin espanja ja italia sitten jo aika helppoja nakkeja. Englantikin on aika vaivatonta ranskan jälkeen. Porttiteoria ja esilletuomasi synergia näyttävätkin puoltavan kovasti esimerkiksi ranskankielen opintoja.
Kun on nuori ja mieli vielä avoin oppimiselle, kannattaisi sinun mukaasi opetella joku sellainen kieli, jonka pohjalta on helppo opiskella muita sukulaiskieliä (muistan sinun tarjonneen tähän ruortsia). Olen samaa mieltä ja sanoisin jopa, että tämä mahdollisuus kannattaisi hyödyntää panostamalla johonkin vähän vaikeampaan kieleen. Tähän sopisivat ranska, portugali, saksa ja venäjä. Portugalin opettajia ei valitettavasti taitaisi olla tarpeeksi sen paremmin kuin opiskelijoitakaan, mutta eihän maailma koskaan ole täydellinen. Onneksi sen sijaan on jonkun verran espanjan opettajia.
Näitä asioita minä kutsuisin lisäarvoksi.
Mielestäni yhden kielen ja kulttuurin pakkotuputtaminen on suvaitsemattomuutta mitä suurimmassa määrin. Tämä suvaitsemattomuus johtaa turhautumiseen, mistä kumpuaa ruotsin kielen pakollisuutta koskevan keskustelun ympärillä liikkuva asiaa sivuava asiallinen ja osin asiatonkin keskustelu.
Onko laissa muuten säädetty, että englanti on pakollinen kaikille? Itse kirjoitin ylioppilaaksi 90-luvulla lukematta pakollista englantia. Kaikkihan sitä toki lukevat, ja usein ei resurssien puutteen vuoksi edes ole valinnanvaraa, mutta lukeeko jossain, että se on pakollista?
Jos Suomessa haluaa päästä ylioppilaaksi on luokat 7-9 ja lukion kolme vuotta (aikoinaan n.9 kurssia) opiskeltava ruotsia. Aiemmin unohdit tämän lukio-osuuden. Yo-kirjoitusten vapaaehtoisuus ei poista kurssien pakollisuutta. Yhteensä kuuden vuoden opiskelujen tuloksena saavutettua kielitaitoa en kutsuisi puoli-ilmaiseksii saavutetuksi kielitaidoksi.
Kiitos Ari Peltoselle erinomaisesta keskustelunavauksesta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
oiiiiiiii
20.12.2006 16:16
PAKKORUOTSI POIS!!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
tafu
29.12.2006 00:28
Ja mikä mua vituttaa, on se, että mun saamelaisena on pakko suorittaa virkamiesruotsi, sen sijaan että lukisin saamea. Saame on kuoleva kieli, ja sitä ei voi suorittaa ruotsin sijaan, joka on vallan elävä kieli....
Prkl!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
suomalainen mies
13.1.2007 19:00
En voi tajuta miksi ruotsia pitäisi osata, varsinkin kun perusteena on että se on "sivistyskieli", eikö sitten venäjä, saksa, ranska, espanja, italia jne. ole?
Pointti saamelaisuuden syrjimisestä tekosyynä ruotsin sivistystä ei pitäisi vedellä itsenäisessä oikeusvaltiossa.
Esimerkkinä nykyisen tilanteen hullunkurisuudesta voin antaa seuraavaa; Jos Suomi liitettäisiin Venäjään ja mikäli kyseisessä tapauksessa sovellettaisiin samaa kuin Suomessa ruotsinkieleä osaaviin kapinallisiin, olisi jokaisen n.150 000 000 venäläisen osattava suomea. No, onnistuisiko?
Mielestäni tilanteessa jossa puhutaan hyötyruotsista pitäisi oppilaille opettaa vain muutama ruotsinkielinen haukkumasana, jotta osaavat tintata mokomia kapinallisia suoraan naamaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ari Peltonen
28.1.2007 12:29
Kommentoin vasta nyt(jos tätä keskustelua nyt kukaan enää seuraa)kun tuli oltua Kuubassa(missä espanjaa olisi tarvinnut useamman tuhat kertaa,saksaa,ranskaa ja italiaa muutaman ja ruotsia-no,arvaatte varmaan itsekin kuinka monta kertaa).
Vastaa kommenttiinVieläkin tuntuu uskomattomalta,että syytetään rasistiksi jos vastustaa pakkoruotsia.Kun ainutkaan em.tehnyt ei ole vastannut kysymykseeni,että tekeekö heidän todennäköinen pakkopuolan vastustus heistä puolalaisia vihaa rasisteja otetaan uusi vertaus:
Veikaan ylivoimaisen enemmistön ruotsalaiista vastustavan pakkosuomea,vaikka meillä on yhteinen historia ja ruotsissa on prosentuaalisesti saman verran suomea puhuvia kuin täällä ruotsia puhuvia.Ovatko ruotsalaiset siis suomalaisia vihaavia rasisteja!?Ja vastatkaa nyt saatana edes yksi rehellisesti tuohon kysymykseen!
Nyt loppuu nettiaika,myöhemmin lyhyt lisäys...
A.
Vastaa kommenttiin
Jag älskar mitt land
6.2.2007 23:29
Kaikkia kouluaineita on pakko opiskella. Joku väitti täällä, että esim pakkokemiaa tarvitaan sentään joissain ammateissa, ruotsia ei. Väittäisin, että ruotsia tarvitaan aika lailla enemmän työelämässä kuin kemiaa, palveluammatissa pitää pystyä palvelemaan myös ruotsinkielisiä asiakkaita. Eräs "huippu"asiakaspalvelija oli ärtynyt siitä, että hänen pitää osata ruotsia, mutta "eikö ruotsinkielisen asiakkaan tarvitse osata suomea?". Haloo, sä saat siitä palkkaa, että palvelet ihmisiä...
Ja miksi luemme pakkohistoriaa? Siinä nyt ei todellakaan ole mitään järkeä. ;)
Ehkä Arikin jonain päivänä löytää itselleen mukavan suomenruotsalaisen tyttöystävän ja tajuaa miten kivaa on osata kieltä. Niin kävi minun avomiehelleni. Kyselin häneltä äsken mitä mieltä hän on pakkoruotsista, ja hän ei vaikuttanut aiheesta kovin kiinnostunut. Totesi vain, että koulussa opiskellaan jotta opitaan. Piste. Ja vaikka hän ei erityisesti välittänyt ruotsista, tai välttämättä muistakaan aineista koulussa, hän on aikuisena ollut iloinen siitä, että on sitä opiskellut. Minä ehdotin jossain vaiheessa, että tilaisimme Hbl:än sijaan Hesarin kotiin, mutta hän oli sitä mieltä, että Hbl on parempi lehti kun oli siihen päässyt tutustumaan, joten pysyimme siinä. Hän itse asiassa kiitti minua siitä, että olen avannut hänen silmänsä monelle uudelle, hienolle asialle. Myös hänen perheensä lukee nykyään Hoblaa. :)
Te jotka kehutte riikinruotsia ja haukutte suomenruotsia, oletteko tietoisia siitä, että suomenruotsi on lähempänä "aitoa ruotsia", eli alkuperäistä kieltä? Ruotsissa kieli on saanut rehottaa vapaasti kun Suomessa kieli on pysynyt kurissa. Koulun historiatunnilla meille opetettiin, että suomenkieliset ja ruotsinkieliset mahdollisesti tulivat suunnilleen samoihin aikoihin maahamme eri teitä. Suomenkieliset idästä ja ruotsinkieliset lännestä. Eli täällä kohtasimme ja täällä meillä kaikilla on oikeus elää ja kukoistaa. Ja puhua omaa kieltämme, keskenämme ja yhdessä.
Mielestäni voisi hyvinkin olla perusteltua, että opiskelisimme myös saamea koulussa. Saame on kuoleva kieli sen takia, ettei sitä kukaan opiskele. Ruotsinkielelle saattaa käydä samalla tavalla, toivon todellakin ettei näin käy.
Minun pitää itse asiassa soittaa Arille työaiheisessa asiassa (googlettamalla Aria eksyinkin tänne) ja nyt tekee todella mieli soittaa hänelle ja puhua ruotsia. Klarar du av det, Ari? ;)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ari Peltonen
11.2.2007 12:56
No kiva että ruotsille on käyttöä jos menee kimpaan suomenruotsalaisen kanssa ja voi lukea HBL:ää.Samalla lailla on saksasta hyötyä jos menee naimisiin saksalaisen kanssa ja ranskasta jos alkaa styylata ranskalaisen tai Pohjois-Afrikkalaisen kanssa. Ja veikaan että Der Spiegelistä löytyy HBL:ää enemmän Hesarista poikkeavia artikkeleita.Jos ruotsista on on ollut hyötyä jollekin ei se tietenkään tarkoita sitä, että siitä olisi sitä kaikille. Minullekin olisi ollut TODELLA paljon hyötyä opiskella koulussa espanjaa,vaan ei tule mieleenkään vaatia, että kaikkien suomalaisten olisi sitä opiskeltava koulussa.
Vastaa kommenttiinTässä on huvittavaa kuinka pakkoruotsia puolustavat syyttävät kielten valinnaisuutta ajavia suvaitsemattomuudesta, kun itse toimivat juuri niin(vai onko jonkun mielestä pakollisuus suvaitsevampaa kuin valinnaisuus).Lisäksi ruotsinkieliset nostavat oman kielensä joksikin ylikieleksi jota täytyy osata voidakseen oppia muita kieliä. Suomestakin on hyötyä Virossa,vaan eipä suomenkieliset ole asialla lähteneet metelöimään tällä palstalla.
Kielten opiskelu pelkästään sen takia,että ne ovat katoamassa on todella typerä perustelu. Niitä on tuhansia, eli ei muuta kuin pänttäämään! Toki alueellisuus pitää ottaa huomioon, joten saamen lisäksi kaikkien pitäisi osata jotain kieltä(ei nyt muistu nimi mieleen) mitä etelä-Virossa puhuu enää muutama kymmenen. Ja jos suomen kielen puhujat olisivat vaarassa,pitäisikö kaikkien ruotsalaisten opiskella suomea vain sen takia että se on katoamassa?Ja mikä ihme siinä on, että ollaan huolissaan ruotsin kielen katoamisesta jos se kerran on niin ylivoimaisen hieno ja hyödyllinen kieli?Luulisi asian olevan täysin päinvastainen.Tietty on mahdollisuus,että ruotsi on vain tavallinen pieni kieli muiden samanlaisten joukossa...
Bulgaria muuten auttaa venäjän opinnoissa.Eli kaikki,jotka puolustavat ruotsia saksan opiskelun takia opiskelevat tietty ensiksi Bulgarian jos haluavat oppia venäjää?Samat 10 miljoonaa puhujaa löytyy kuin ruotsista.Paitsi että itse en ole kertaakaan ollut tilanteessa jossa ruotsi olisi välttämätöntä,ainoastaan parin viikon Bulgariassa olon aikana taas tuli aika monta kertaa tilanteita jossa bulgaria olisi ollut välttämätöntä osata.
A.
Vastaa kommenttiin
nog är det som fan
9.3.2007 19:37
Nyt alkaa vituttaa. Kaikki tuntemani suomalaiset, jotka ovat opiskelleet pakosta ruotsia, kertova aina koppavaan sävyyn että "niin, minähän puhun vähän ruotsiakin". Ruotsinkielen-taidolla kehuskellaan ja pröystäillään milloin missäkin. Ulkomailla olen kuullut että on se hienoa kun on kaksikielinen maa. Ja ei siitä nyt mitään miinusta tule jos työhakemuksessa lukee että puhun ruotsia. Kielestä ei ole mitään haittaa. Ja minä en ymmärrä miksi Ari on matkustanut Norjaan puhumaan ruotsia.
Vastaa kommenttiinAlkaa pikku hiljaa potuttamaan tämä.
Vastaa kommenttiin
nog är det som fan
9.3.2007 19:42
ja sitten vielä. JÄTTÄKKÄÄ SUOMENRUOTSALAISET RAUHAAN!!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
että näin
14.3.2007 18:50
Pakkoruotsista pitää syyttää eduskunnan enemmistö joka yllättäen puhuu suomea äidinkielenään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Hellanlettas
19.3.2007 22:16
Jos kerran suomenruotsalaiset voivat puhua tyyliin: "Jag hörde ingen hälytys." niin kai minä voin koulun kokeissa jättää myös ne ruotsinkieliset sanat pois, joita en osaa. PAKKORUOTSI POIS! RKP ulos hallituksesta!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Linus-
29.3.2007 17:48
No mutta ilman ruotsia mulla ei olis työpaikkaa. Joten olen aika kiitollinen siitä että osaan ruotsia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
luokittelematon lukiolapsi
29.3.2007 21:24
Hyvä artikkeli, pakko sanoa näin aluksi.
Tuo pakkoruotsi tosiaan laittaa pinnan kireälle. Olen nyt lukiossa ensimmäistä vuotta, ja vielä muutama kurssi pakollista ruotsia jäljellä. Sen jälkeen voisin periaatteessa sanoa että "jesh, se on ohi", ja aion sanoakin. Ja sen jälkeen menen ja otan lisää ruotsin kursseja. Voisin jopa oikeasti opiskella ko. kieltä.
Kotona on opetettu tasa-arvoa jne., ei ole mitään ruotsalaisia yms. vastaan. Kuitenkin tuo pakkoruotsi on typerää, ja kiristää välejä naapurimaan kanssa entisestään. Aiemmin, kakarana, luulin että ruotsalaiset olivat niin ilkeitä että pakottavat meidät edelleen opiskelemaan kirottua kieltään. Kuinka kamalalta se kuulostaakaan!! Sittemmin, yläasteella, ymmärsin enemmän mutta edelleen olin pakkoruotsia vastaan. Ja vihasin ruotsalaisia niin paljon kuin suinkin hyökkäämättä kuitenkaan kenenkään kimppuun. Ruotsin risteilyilläkään en suostunut tulemaan laivasta perheen mukana ennen kuin oltiin palattu Suomeen.
Nyttemmin olen miettinyt asioita enemmän. Aion kirjoittaa ruotsin, koska siitä on minulle enemmän hyötyä kuin matematiikasta. Aion myös alkaa opiskella sitä paremmin, mutta miksi vasta nyt? Siksi, koska pakkopullana en ole nähnyt mitään intoa tai halua opiskella tätä. Se oikeasti kuulostaakin kamalalta. Mutta kai sitä kestää - siihen asti kunnes törmää johonkuhun joka ei suostu kommunikoimaan suomeksi vaikka suomea osaisikin!
Pakollisen englannin, kemian ja tällaisen ymmärtää. Englanti käy lähes kaikkialla maailmassa (tai ainakin sen pitäisi käydä), se kuulostaa mukavalta ja on avaimena muiden kielten opiskelulle. Kemia on ya:lla pelkkää huvia, ja lukiossa vaivainen yksi kurssi ei vedä vertoja ruotsin ah-niin-ihastuttavalle pakolliselle 5 kurssille. Kaikki paitsi PAKKOruotsi näistä pakollisista aineista on yleissivistystä.
Ja sitten tarkastellaanpa näitä, jotka haukkuivat artikkelia. Ettekö vain itse olisi nyt naiiveja ja rasistisia? Miksi meidän tulisi tosiaan opiskella ruotsia pakolla, kun oppisimme enemmän vapaaehtoisella opiskelulla. Suurosa teistä ei osaa edes suomea kunnolla, päätellen kommenteistanne. Kuinka moni teistä kirjoitti kommenttinsa täysissä järjissään???
Hieman vapautta, kiitos!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Tuoppi 88
31.3.2007 16:25
Uskomaton artikkeli! 100-prosenttista faktaa!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Abi07
31.3.2007 20:29
Mahtava artikkeli. Pakkoruotsin kannattavaksi väittäminen on lähestulkoon sama asia kun väittäisi kolmiossa olevan neljä kulmaa. Toivon että tulevaisuudessa ihmiset, suomen kansalaiset oppisivat elämään fiksussa sovussa sen kanssa, että pakkoruotsin ylläpitäminen tässä maassa on täysin turhaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Sutemi
22.6.2007 09:29
Kiitoksia Ari, kunnioitus sinua kohtaan nousi tämän artikkelin myötä monta monituista astetta! Sympatiat sinulle että jäit ruotsin takia luokallesi.
Itse en ole törmännyt suomenruotsalaisiin kuin muutaman kerran elämässäni. Kerran olin erotuomaroimassa miesten jalkapallon vitosdivarimatsia jossa toinen joukkue tuli ruotsinkielisestä kunnasta. Huolimatta siitä että kapteeni puhui täysin moitteetonta suomea, hän halusi väenväkisin puhua ruotsia erotuomareiden kanssa. Me kieltäydyimme jyrkästi moisesta, joten hän puhui suomea. Lopuksi hän kiitti jokaista meistä sanomalla "Kiitos tack".
Yksittäistapaushan tämä oli, mutta jäi mieleeni todella surullisena tapauksena suomenruotsalaisten suhtautumisesta kielikysymykseen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Harmaa-Virtanen
4.9.2007 08:11
Loistava artikkeli, vaikka olikin aika kärjistävä. Toisaalta pienellä kärjistämisellä asiat tulevat helpommin ymmärrettäviksi. Lisää asiaa tästä aiheesta kiitos.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
oma nimi
19.9.2007 12:06
Vähän myöhässä tämäkin vastaus, mutta ei nyt anneta hyvän ketjun kuolla :)
"Kaikkia kouluaineita on pakko opiskella. Joku väitti täällä, että esim pakkokemiaa tarvitaan sentään joissain ammateissa, ruotsia ei. Väittäisin, että ruotsia tarvitaan aika lailla enemmän työelämässä kuin kemiaa, palveluammatissa pitää pystyä palvelemaan myös ruotsinkielisiä asiakkaita."
Kaikkia kouluaineita tosiaan on pakko opiskella, mutta nyt voisi olla aika miettiä tarvitaanko näin intensiivistäruotsin (ja ruotsinkielisille suomen) opettamista. Eiköhän kaikki ne, joita asia kiinnostaa, osaa ilmoittautua kyseisille kursseille. Kysymys lienee siitä, mitä koulussa halutaan opettaa. Käsittääkseni peruskoulun ja lukion tehtävänä on toimia yleissivistävinä laitoksina ja täten valmistaa oppilaita tuleviin opintoihin sekä antaa heille pohjaa elämään. Tässä voidaan nyt hetken aikaa miettiä, onko ihan oikein, että ruotsin opiskelu vie niin suuren osan verrattuna vaikka tuohon kemiaan, joka kuitenkin on yksi luonnontieteiden perusteista. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että ihminen, jolla ei ole luonnontieteet hallussa ei ole mitenkään erityisen sivistynyt, kun taas puolestaan yksittäisen kielen hallinta ei vielä kerro ihmisestä paljoakaan. (Ja kyllä, sivistykseen kuuluvat myös taideaineet ja erityisesti historia)
"Eräs "huippu"asiakaspalvelija oli ärtynyt siitä, että hänen pitää osata ruotsia, mutta "eikö ruotsinkielisen asiakkaan tarvitse osata suomea?". Haloo, sä saat siitä palkkaa, että palvelet ihmisiä..."
Miksi tehdä tästä ongelma, jos paikalta löytyy henkilö joka osaa ruotsiksi palvella. Villinä oletuksena heitän, että tämä palvelupiste sijaitsee helsingissä, jossa 6,2 prosenttia väestöstä on ruotsinkielisiä. Eli käytännössä sadasta asiakkaasta kuusi ei _mahdollisesti_ puhu kuin ruotsia, monet suomenruotsalaisethan ovat aidosti kaksikielisiä. Vaikka asiakas on aina oikeassa, niin minun mielestäni tekee itse asiat hankalaksi, jos ei viitsi(?) puhua toista hallitsemaansa kieltä, vaikka kuinka olisi oikeus saada palvelua vain äidinkielellä. Ja en minä ainakaan ahvenanmaalla käydessäni erityisesti ole loukkaantunut ja vaihtanut liikettä jos myyjä ei ole osannut suomea vaan pyytänyt kieltä hanskaavan työtoverinsa hätiin. Eli ei tehdä asioita suotta hankaliksi niin hyvin menee.
"Ehkä Arikin jonain päivänä löytää itselleen mukavan suomenruotsalaisen tyttöystävän ja tajuaa miten kivaa on osata kieltä. Niin kävi minun avomiehelleni. Kyselin häneltä äsken mitä mieltä hän on pakkoruotsista, ja hän ei vaikuttanut aiheesta kovin kiinnostunut. Totesi vain, että koulussa opiskellaan jotta opitaan. Piste."
Hmm, mun anoppi on suomenruotsalainen, ja hyvin pärjään sen kanssa. Sekun osaa puhua myös suomea. Ja vaimoni sukulaisetkin on sen verran kohteliaita, että puhuvat seurassani suomea. Eli eipä oo hirveästi ollut tarvetta yksityiselämän puolella ruotsille, ehkä menen joskus uusiin naimisiin ummikkoruotsalaisen kanssa niinkuin sievinen, niin alkaa ruotsintunneilla käynnit maksaa itseään takaisin. Sitä odotellessa.
"Ja vaikka hän ei erityisesti välittänyt ruotsista, tai välttämättä muistakaan aineista koulussa, hän on aikuisena ollut iloinen siitä, että on sitä opiskellut. Minä ehdotin jossain vaiheessa, että tilaisimme Hbl:än sijaan Hesarin kotiin, mutta hän oli sitä mieltä, että Hbl on parempi lehti kun oli siihen päässyt tutustumaan, joten pysyimme siinä."
Mäkin pärjään mainiosti ilman hesaria. Se tosin kertoo paljon enemmän hesarin tasosta. Sitä paitsi näppärämpi kaveri lukee uutiset internetistä jo tänään eikä vasta huomenna.
"Te jotka kehutte riikinruotsia ja haukutte suomenruotsia, oletteko tietoisia siitä, että suomenruotsi on lähempänä "aitoa ruotsia", eli alkuperäistä kieltä? Ruotsissa kieli on saanut rehottaa vapaasti kun Suomessa kieli on pysynyt kurissa."
Mahtavaa! Onkohan sillä mitään väliä, mikä kieli on "aitoa" ja mikä ei. Kieli näetsän kehittyy kokoajan ja kehityshän on aina hyvästä, eikös? Joten miksi vertailla sitä, mikä on aidointa ja jämähtäneintä?
"Mielestäni voisi hyvinkin olla perusteltua, että opiskelisimme myös saamea koulussa. Saame on kuoleva kieli sen takia, ettei sitä kukaan opiskele. Ruotsinkielelle saattaa käydä samalla tavalla, toivon todellakin ettei näin käy."
Tämä on perusteluista kaikkein oudoin. Mitä itseisarvoa kielellä on, miksi se tulisi säilyttää? Jos kulttuuri kuolee, niin sille ei vain voi mitään. Ihmiset muodostavat kulttuurin ja jos ihmisiä ei oma kulttuuri kiinnosta, niin miksi muiden pitäisi siitä olla niin täpinöissään? Jos saamelaiset(ruotsinkieliset) hylkäävät oman kielensä, niin auttaako siihen se, että Petäjävedeltä otetaan Paavo ja pistetään se opiskelemaan saamea/ruotsia, että kyseinen kultturi olisi hyvissä voimissa ja eläväistä? Sehän on tieto, että jossain vaiheessa suomenkielelle käy aivan samoin, mutta ei tämä minun yöunia haittaa, kieli on vain työväline ihmisten välillä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
sexyvideo
9.10.2007 10:47
Mulle kelpaisi,,,...,, pari venäjän sanaa,..ei tullut vaan koulussa opiskeltua,..eihän sitä missään opetettu,,,, onneksi sentään englantia,,,..
http://www.veoh.com/channels/veohparty
Anna,,,Lena...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Tempsi
15.12.2007 11:47
Ei ruotsi ole yo-kirjoituksissa "vapaaehtoinen" sen enempää kuin matematiikka, reaali tai A-kieli. Näistä kaikista neljästä on pakko kirjoittaa kolme. Jos on esimerkiksi huono matikkapää, joutuu edelleenkin kirjoittamaan ruotsin vaikkei halua.
Ongelma on se, ettei ruotsi ole kouluissa "kieli" vaan "aine". Toisaalta esimerkiksi englanti ei ole aine, vaan se on kieli, kuten muutkin valinnaiset A-, B2-, C- ja D- kielet.
Yo-uudistus oli naurettava temppu, jolla huijattiin suomalaisia. RKP ikäänkuin pitkin hampain antoi periksi, mutta tosiasiassa siis ruotsi ei edelleenkään ole varsinaisesti vapaaehtoinen kieli yo-kirjoituksissa.
Toisaalta on melko yhdentekevää onko kieli pakollinen kirjoituksissa vai ei, jos sitä joka tapauksessa joutuu väkisin opiskelemaan ainakin noin 5 kurssia. On laiha lohtu, jos ruotsin pystyy yo-kirjoituksissa kikkailemalla välttämään. Se ei korvaa niitä satoja hukkaan heitettyjä tunteja pakkoruotsin parissa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Jaahas...
24.12.2007 12:59
Mikä on koko tämän, pitkän jutun, pointti? Kylvätä vihaa ?
Vastaa kommenttiinVahvistaa jo valmiiksi olevia käsityksiä? Monotonista, sanon minä.
Lähdin lukemaan juttua koska luulin että oli puhu "rikkauksista".
Vastaa kommenttiin
fistknullaa ruotsinkielelle
25.12.2007 11:46
Se on minulle ihan sama mitä kieltä tässä maassa kukin vääntää.
Mutta ylenpänä olevaa kommenttia:
"Eräs "huippu"asiakaspalvelija oli ärtynyt siitä, että hänen pitää osata ruotsia, mutta "eikö ruotsinkielisen asiakkaan tarvitse osata suomea?". Haloo, sä saat siitä palkkaa, että palvelet ihmisiä..."
on pakko kommentoida, Suomessa suomenruotsalaisia:
Suomen väestöstä on ruotsinkielisiksi ilmoitettu 289 609 henkeä (5,5 %) vuonna 2007, ja mitä vittua, se on teidän tarkoitukseni puhua suomea, eikä sitä vitun paskakieltänne. PISTE.
Juuri valmistuvana joudun vielä vetämään itse jonkun saatanan virkamiesruotsin korkeakoulussa, onneksi en ole ikinä (yhteenkään) suomenruotsalaiseen törmännyt rakennusalalla. Joten tästäkään ei minulle ole mitään hyötyä. Ja mitä tulee kieliin ja rikkauksiin, kumpi on parempi?
Että poikani oppii ranskaa vai ruotsia? Yksi maailman puhutuimmista kielistä ja n 7,5 milj puhuma snobikieli???
Valintani olen tehnyt.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Lukiolainen
11.1.2008 18:20
Niin. Olen toista vuotta lukiota käyvä opiskelija Savosta ja kirjoitukset ovat minunkin kohdalla syksyllä edessä. Valitettavasti ruåtsi on minullakin niissä mukana.
Vastaa kommenttiinKun ruosista tehtiin vapaaehtoinen kirjoituksissa, ei kirjoittajien määrä paljoa laskenut, vaikka toisin oli epäilyksiä. Tähän löytyy yksinkertainen selitys. Lukiossa tulee suorittaa vähintään 75 kurssia. Ruotsia on viisi pakollista kurssia sekä vaihteleva määrä syventäviä ja soveltavia kursseja lukiosta riippuen. Kirjoituksia varten on suositeltavaa käydä kaksi tai enemmän syventäviä kursseja. Lukuvuodessa on viisi jaksoa ja jokaisessa voi käydä vain rajallisen määrän kursseja (seitsemän siinä lukiossa, jota käyn) sekä lisäksi itsenäisesti suoritettavan kurssin, jos haluaa/ei muuten onnistu. Viisi kurssia ruotsia kuulostaa vähälle, mutta vie yllättävän paljon tilaa "kurssitarjottimelta". Itse olisin käyttänyt nämä kurssit venäjän opiskeluun, mutta tila ei riittänyt muulta opiskelulta (ma, fy, ke). Nykyään kuulen kadulla enemmän venäjää kuin suomea ruotsista puhumattakaan. Olisi vaan mukava käyttää opiskeluun menevät rahani* hyödyllisesti, sillä en ole kertaakaan joutunut tilanteeseen, jossa olisin tarvinnut ruotsia, MUTTA venäjää olisin jo useamman kerran tarvinnut.
*HUOM alakantiin arvioituna pakkoruotsiin uppoaa 130€
Vastaa kommenttiin
Ari Peltonen
9.2.2008 12:38
Jaahakselle:
Vastaa kommenttiinJutun tarkoituksena ei TODELLAKAAN ollut,eika ole,kylvaa vihaa.Etko sina TODELLAKAAN ymmartanyt mika oli jutun tarkoitus!?Se oli kritisoida pakkoruotsia(ja siina ohessa kyseenalaistaa se,etta kaksikielisyydesta olisi vain ja ainoastaan positiivisia seuraamuksia-minusta kun ei ole hyva asia etteivat ihmiset ymmarra toistensa puhetta).
On se kumma kun vapaaehtoisuuden kannattaja leimataan vihanlietsojaksi.Meikalaisen logiikalla pakon vaatijat ne tuppaavat suvaitsemattomia olemaan.Vai!?
PS.Olen kohta ollut kolme kuukautta taalla Vietnamissa,arvatkaapa kuinka monta kertaa olen ruotsia tarvinnut...
Ari Peltonen.
Vastaa kommenttiin
tsiktsik
7.4.2008 18:34
Mielestäni pakkoruotsi oli loistojuttu koska mulle ruotsi oli tosi helppoa ja kymppi todistuksessa näytti vielä paremmalta ku muut rähmäs siellä vitos-sarjassa :)
Mut vakavasti puhuen kannatan vapaaehtoisuutta. Toivottavasti vaan nuoret jaksais opiskella ruotsiakin, monikielisyys on rikkaus.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Viippo
1.5.2008 12:52
Herold sitten tukeutuu noihin kaikkein yleisimpiin olkinukkeihin.
Koskaan ei ole kyetty millään tavalla perustelemaan, miten ruotsin voisi lukea pakollisen koulutuksen ohjelmiston yleissivistäviin aineisiin. Aivan yhtä hyvin samaa voisi soveltaa joka ikiseen maailman kieleen.
Rinnastus englantiin on aina yhtä kaukaa haettua (tokikaan ei niin kaukaa kuin rinnastus matematiikkaan). Englanti on yleishyödyllinen maailmankieli, jonka pakollisuus on silkka selviö nykymaailmassa. Silloin kun Suomessa vielä oli ruotsinkielisiä kymmeniä prosentteja väestöstä, pakkoruotsissa oli edes pikkuriikkinen rahtunen järkeä. Ruotsi ei ole suomalaisille yhtään sen luonnollisempi tai kotimaisempi kieli kuin englantikaan. Siispä tuo "kulttuurin ymmärtäminen" on huvittava perustelu. Erona on, että englannilla todella pärjää ympäri maailman.
Sitä paitsi, millä tavalla englanti edes "korvaisi" ruotsin, vaikka jälkimmäinen ei enää pakollinen oppiaine olisikaan, Herold?
Heroldin tekstistä paistaa läpi myös se peruspaniikki, joka esimerkiksi Ruotsalaista kansanpuoluetta rassaa eli että pakkoruotsin poistaminen olisi jokin uhka ruotsin ja suomen yhteiselolle. Pakkoruotsin poistaminen päin vastoin lisäisi ruotsin mahdollisuuksia säilyä; pakottamalla porukka sen opiskeluun tuhoaa asenteita sitä kohtaan tehokkaammin kuin yksikään pakkoruotsia vastustava henkilö.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
tasapuolinen heppu
6.6.2008 20:16
Tämä vahvistaa käsitystäni munattomista/munasarjattomista politikoista. Mennään mistä aita on matalin ja äRKoPe oikein tarjoaa madalluksen lisäksi koroketta.
50 vuotta demokraattisen maan hallituksessa kertoo tulliviristä paljon. Menisivät varmaan kommarienkin kanssa samaan hallitukeen.
Näin ensi kertaa ruotsia puhuvan henkilön livenä yläasteella hän oli tietysti suomenkielinen.
Kerran kävin Vaasassa siellä niihin törmäsi jonkin verran. Täällä Keski-Suomessa olen yhden kuullut puhuvan ruotsia puhelimeen linja-autossa. Olisi ollut hänelläkin tuota intimiteettiä enemmän jos en olisi ymmärtänyt 85 % hänen puheistaan. Itse en pysty minkäänlaiseen keskusteluun virkamiesruotsilla.
Olen myös käynyt Ruotsissa ja eihän siitä mitään tullut korostus menee yli hilseen. Englantia käytin.
En koe mitään yhteyttä Skandinaviaan. Olisin todennäköisemmin opiskellut viroa jos olisi pitänyt valita. Heillä on sitä kuuluisaa alapäätä näyttää venäjänkilisille kaapin paikka. Maassa maan tavan tosin hyväksyn tuon sovellettavaksi kunnassa kunnan tavalla, joissa kaksi - ja yksikielisyys on helpommin perusteltavissa.
En ole rasisti. Olen kokenut joutuneeni rasismin uhriksi, kuten niin moni meistä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
tsopin
23.6.2008 21:10
Oikolukia voisi painua sinne missä pippuri kasvaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Jukka Riksusta
23.8.2008 09:48
Siitäkö Paska on ruotsin kieltä kohtaan katkera, että jäi luokalleen?
Olin muuten päättämässä Paskan päästämisestä Rock-SM-kisoihin esikarsintoihin Riihimäellä vuonna 1985.
Paska sai silloin encoren (koska 10 minuutin aikaa oli jäljellä yli puolet). 20 kilpailijan jälkeen esiintynyt Popeda ei saanut.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Paska puhuu asiaa
28.9.2008 19:40
Paska puhuu asiaa. Ruotsin kielen hyödyllisyys ja ihanuus on tyhjää sanahelinää 98%:lle suomalaisista. Pakkoruotsia ei tarvita. Piste. Suomenruotsalaiset vähenevät ja häviävät ehkä kokonaan parissa vuosikymmenessä. RKP on tähän suurin syypää umpimielisellä kielipolitiikallaan.
Niille suomalaisille jotka brassailevat ruotsinkielentaidoillaan kannattaa vain sanoa kuivasti: tuo hurrina esiintyminen on niin eilistä päivää että!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Paska opettele ammattisi!
29.9.2008 22:44
Hei kuule oli ihan käsittämätön se Paskan pakkoruotsiohjelma.
Hei, flaulein Björnberg-Enckell todisti vastaansanomattoman selkeästi kuinka ylimielinen ja itseään täynnä RKP on kielivimmassaan. Hei pakkoruotsissa ei hänen mukaansa ole kyse kielestä vaan todellakin kulttuurin pakkosyötöstä, bättre folk -mentaliteetista jolla pääsee takahuoneiden kautta pitkälle. Peltonen ei ollut ajan tasalla, hän on liian tyhmä ollakseen väittelyvastustaja, mutta hei, Björnberg-Enckellin olisi saanut hiljaiseksi helposti vaatimalla selkeitä vastauksia selkeisiin kysymyksiin.
Hei, suomenruotsalainen kansa on pääosin hyvinkin suvaitsevaista ja ymmärtää pakkoruotsin järjettömyyden ja hei kuule suoranaisen haitallisuuden. RKP on hei menettänyt kosketuksen todellisuuteen ja rakastaa ihanassa ruotsikulttuuri-innossaan silmät kiinni. Hei, vaaleilla on voimaa: myös suomenruotsalainen fiksu väki varmasti sen myös ymmärtää ja pistää RKPn kuriin.
Hei, pakkoruotsin poisto ei ota mitään pois suomenruotsalaisilta. Suomenruotsalainenhan oppii hei äidinkielensä kotona ja opiskelee ruotsinkielisten idylleissä ja menee juonittelemaan ja rakastamaan ruotsiksi takahuoneisiin ruotsalaisten omistamiin fimoihin. Hei ruotsiahan saa puhua koko päivän ja yön vaikka suomalaiset eivät sitä koulussa pakolla lue. Hei, loogisesti ajatellen olisi suomenruotsalaisten kiellettävä ruotsin opiskelu, miksi niitä umpimielisiä suomenkielisiä edes päästetään huippuvirkoihin?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
NinjaturtlE
29.9.2008 22:45
Hei vaan pakkoruotsi! Bye bye!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ari Pletonen
30.9.2008 12:43
Mikä mun ammatti on? Ja nimi on Ari.
Vastaa kommenttiinSiitä oltiin RKP:läisen kanssa eilen radiossa samaa mieltä,ettei missään muualla ole samaa järjestelmää, eikä pakkoruotsia voi järjellä eikä kieltä puhuvien määrällä perustella. Miten voi väitellä rakentavasti jonkun kanssa joka sanoo suoraan ettei hyväksy tosiasioita eikä järjen käyttöä...?
A
Vastaa kommenttiin
Ari Peltonen
30.9.2008 12:44
Ai ni, ja sukunimi on Peltonen.
Vastaa kommenttiinA.
Vastaa kommenttiin
Hejppådei
9.12.2008 20:56
Olo on kuin hyvän saunaillan jälkeen (ei bastu illan): ei lisättävää!
Vastaa kommenttiinTässä tuli kaikki. Kiitos hyvästä jutusta. Tilanne ei tule muuttumaan koska suomalaiset ovat niin mukavuudenhaluisia ja henkisesti laiskoja, etteivät lähde taistoon vaatimaan ruosinkielisiltä kohtuutta asiassa. Valta ja raha on siellä missä se on. (hakemaan kohtuutta = meidän osamme on sujuva käskyläisyys)
Vastaa kommenttiin
ifolokysp
26.12.2008 21:21
Suomea ja englantia puhuvana ihmisenä suostun koska tahansa ottamaan skabat Kimin kanssa yleistiedossa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
tänkordentligtefter
21.3.2009 15:46
Miltä tuntuisi jos suomi olisi vähemmistön kieli, eikö siinä tapauskessa se vähemmistö puolustaisi omaa kieltänsä sillä perusteella että suomessa on ollut aina kaksi virallista kieltä ruotsi sekä suomi. Olen itse syntynyt kaksikieliseen perheesen käynnyt koulun ruotsiksi ja tietenki jotunut opisekelememaan suomea(ja siitä ei kystty vanhempieni mielei pidettä vaan oletetaan että kaikkien ruotsinkielisten on opittava suomea..)ruotsinkieli antaa enemmän mahdolisuuksia kuin mitä suomi, tällä logiikalaa olisi myös helpompi sada maahan muuttajat integroitua maahammae sillä ruotsin oppii nopeasti ja sitten kouluss lapset oppisivat suoema siinä suoemn ryhmässä mikä on tehty ei äidinkieltä puhuville lapsille(nin miellä on kaksi kielitasoa: äidinkielisuomi ja aloiteliasuomi tätä mahdolisuutta ei suomenkielisissä kouluissa anneta) Uskon vaan vakaasti sihen että jos mielipiteet muuttuisivat myönteisemmiksi saataisin hyvä kaksikielinen suomi jossa päästään uudelleen esim. pisa tutkimuksen kärkeen. Itse puhun 4 kieltä sitä teettä tämä globalisoituminen, kansainvälisyyttä. ruotsin oppiminen antaa esim. lisää palkaa.. kuka ei sitä haluaisi? tietenkin pystyy keskustelemaan skandinaavien kanssa, mutta se auttaa oppimaan englantia sekä esim. ranskaa. eikö lisäksi ole mukavaa pystyä näyttämään että on älykäs, kieliä tarvitaan mitä arvaamattomammissa tilanteissa:) niin monet tääysin ruotisnkieliset kaveini puhuvat sujuvasti suomea sekä 3 muuta vierasta kieltä.. kaikki riippuu asenteesta, ja suomessa suomenkielisillä on valitettavasti paljon asenne ongelmia:/
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Minorea
10.5.2009 16:16
Olisi mukava jos sen ruotsin siasta voisi opettaa sitä ÄIDIN KIELTÄ kun niin monella nuo YHDYS SANA VIRHEET tuppaa tulemaan!
Jumaliste, pitääkö alkaa tuputtamaan jotakin kieltä vielä jolla mitään oikeasti maailmanmarkkinoilla tee, kun omaa äidinkieltäkään osata puhua tai kirjoittaa?!
Täälläkin moni kommentoija tuppaa latelemaan yhdyssanoja vähän miten sattuu, tulee mielenkiintoisia liiteitä sanastakuinsanasta tai uusia sanoja yhdesta pitkä stä sanas ta.
Jos käytettäisiin sekin aika suomenkielen opiskeluun, mitä ruotsiin käytetään, tämäkin asia korjaantuisi. Ei tarvitsisi hikeentyä, kun tulevat ihmiset kertomaan mielipiteitään vieraasta kielestä ja sen ''tarpeellisuudesta'' kun ei osaa edes suomea kirjoittaa. Tietääkö porukka muute, kirjoitetaanko se Suomenkieli, suomenkieli, Suomen kieli vai suomen kieli?
Jos ei, kannattaisi miettiä, opiskelisiko vaikka ruotsin sijasta, miten tuo sanahirviö kirjoitetaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Totuuss
1.9.2009 21:03
tänkordentligtefter
Miksi puhut noin paljon paskaa ?
Et perustellu sanallakaan, ruotsin pakollisuutta. Sun väitteet sopii jokaiseen kieleen. Suomesta on tehtävä virallisesti yksikielinen maa ja luopua pakkoruotsista kaikilla koulutuksen tasoilla.
Turusta näkyväruotsi pois kiitos.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Espanjan aikuisopiskelija
18.9.2009 09:05
Asuin lapsena Porvoossa. Ruotinkielisiä naapurinlapsia nurkat pullollaan, mutta aina puhuivat kanssamme suomea. Ei sitä lapsena edes ihmetellyt. Ei tarjonnut piha kielikylpyä, ei.
Kirjoitn ylppäreissä ruotsista L:n, mutta olisin lukenut mieluummin jotain muuta kieltä (ne naapurilapset osasivat edelleen suomea). Pitkän matikan ja fysikkan opiskelijana ainoastaan saksa mahtui englannin ja ruotsin lisäksi kursseihini. Työskennellessäni Brysselissä jouduin opiskelemaan auttavan tankeroranskan pärjätäkseni. Nyt opiskelen tankeroespanjaa pärjätäkseni ensi vuonna Etelä-Amerikassa. Ruotsia en ole tarvinnut missään. Ainoastaan yhdessä kansainvälisessä työpaikassani kiusoittelimme italialaista pomoamme norjalaisen kollegani kanssa puhumalla viikonlopunvietostamme ruotsiksi. Nuo keskutelut eivät olleet yli kuuden vuoden ruotsinkielen opiskelun arvoisia.
Mielestäni kielitaito on rikkaus ja suomalaisten tulee opiskella koulussa ainakin kahta vierasta kieltä. Valinnan tulisi kuitenkin olla vapaa. (Ihme muuten, että virolaiset työkaverini osasivat Brysselissä työskennellessään mitään kieliä, kun eivät ole saaneet ruotsia pohjakielekseen muita kieliä opiskellessa. Opiskelivat pirulaiset ranskankin ihan suoraan...)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
historiaopettaa
6.5.2010 15:26
"Parisataatuhatta suomalaista voisi muuten muuttaa piruuttaan Latviaan asumaan, ilmoittaa omahyväisesti meidän rikastavan heidän elämäänsä ja vaatia sitten kaikkia opettelemaan suomen kielen. Vastaanotto olisi varmasti lämmin."
tämä osoittaa vain kuinka pihalla historiasta kirjoittaja on, 800 vuodella ja juuri maahan muuttaneilla on ero, mutta sitä on ilmeisen vaikea ymmärtää
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
AriPeltonen
16.6.2010 13:16
Ja vieläkin viestiä tänne tulee!
Vastaa kommenttiinHistorialle:
Eli 800 vuoden kuluttua pakkosuomi Latviaan, vai!? Jos siis sinne nyt änkeisimme.
Ja Suomeen sitten 600 vuoden kuluttua pakkovenäjä ja ruotsiin 750 vuoden kuluttua pakkosuomi. Eikö niin, siis sinun perustelullasi.
Ja kyllä nykyisyys ja tulevaisuus ovat tärkeämpiä asioita kuin menneisyys. Vai?
Ari Peltonen
Vastaa kommenttiin
asemalla
17.6.2010 10:01
Mikä on tämä väkäleukojen korpi-klaani, joka mistä lioe savokarjalasta on perässä pitkin Eurooppaa?
seissoo suomalaiset rtakana kameran kanssa kun käytän tietokonetta keski-euroopassa, ja kun istuu
jonnekin niin näitä juoksee kuvaamaan niin että näyn kuvassa.
onko Tarja halonen tätä väkäleuka-suku eliittiä?
ps. muuta:
Laillisia kommentteja
Ei kai ainakaan Kolbe Thule-seuroineen kuulu Helsinkiä hallitsevaan illuminaatti-komiteaan?
Ei kai ainakaan Sofi Oksanen ole Hells Angels?
Ei kai ainakaan Ile Kanerva ole Bandidos-yhteyksinen ja Katainen Wincapita-yhteyksinen?
http://keskustelu.plaza.fi/ellit/kulttuuri-ja-viihde/julkkisjuorut/1706495/vanhanen-varottelijan-roolissa/sivu2/
mitä tekoa Suomen ulkoministerillä on rikollisjengin kanssa
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5322177
Sama kuin maailmallakkin:
http://www.nogw.com/illuminati.html
Vastaa kommenttiinhttp://www.bibliotecapleyades.net/sociopolitica/esp_sociopol_illuminati_12.htm
Vastaa kommenttiin
TapsaS
30.1.2011 10:30
Äänestämällä tästä pakosta päästään. Pakkohan se on ja sitä ei voi edes millään järkisyillä puolustella. Matikkaa tarttee, että pärjää kaupassa ja englantia on hyvä osata ku lähtee maailmalle lomailee. Ruotsissakin pärjää hyvin englantia höpöttämällä. Ruotsissa opiskellaan kouluissa englantia, jotta osaavat tehdä arabien ja kiinalaisten kanssa kauppaa. -- Äänestämään 17.4.2011 urpilaiset, stubit, virkkuset ja sasit mäkeen ja uudet tyypit eduskuntaan. Vain edustajia vaihtamalla saadaan järkevät lait tai sitten kansannousu kuten Tunisiassa niin hallitus lähtee. Tai sitten kieltäydytään vaan menemästä ruotsin tunneille, lakko. Ehkä toi äänestäminen on helpoin tapa. Ota selvää ehdokkaastasi ja puolueestasi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
ereerer
29.8.2011 08:32
Hyvä artikkeli Peltonen.
Vastaa kommenttiinSääli, että artikkeli on viisi vuotta vanha, mutta asiaan ei ole vieläkään saatu muutosta. Samassa ajassa on tuhlattu kymmenen miljardia tähän paskaan. Kreikan tukipaketti ei todellakaan tunnu enää missään!
Vastaa kommenttiin
Sauniz
20.10.2011 22:53
Pakkoruotsi on naurettavaa. Tilalle saatava vapaaehtoista (hyödyllisen) vieraan kielen opiskelua.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
anonyymittelija
8.11.2011 09:40
On vain yksi puolue, joka oikeasti äänekkäästi vastustaa pakkoruotsia, eikä ole valmis syömään asiassa sanojansa. Muistakaa äänestää, koska muuten mikään ei tule muuttumaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Paskapeltonenvoihaistaavittuu
28.12.2011 20:55
Ennen tätä artikkelia luulin että City oli hyvä lehti.
Tämä artikkeli kuitenkin pilasi koko vaikutelman City-lehdestä.
Tämähän muistuttaa melkein natsi-saksaa ja juutalaisten sortamista, tai samanlaista agressivisuutta tässä on suomenruotsalaisia kohtaan ilmassa..
En voi käsittää että tällaista on joskus julkaistu, kyllä minä ymmärrän jos jotain ottaa pattiin että joutuu opiskelemaan jotain kieltä joka ei kiinosta, mutta olisihan sen voinu sanoa vähemmänkin radikaalisti.
Tätä artikkelia olisi voinu keskittää enemmän siihen koulu-kieleen kun yheteen minoriteetiin ja johonkin olemattomiin TV ja radiokanaviin. Onko se niin väärin jos TV:ssä ja radiossa kuuluu yksi kanava ruotsiksi?!
"Mitä iloa suomenruotsalaisista on suomenkielisille?" Mikä helvetin kysymys toiki on olevinaan?!
Ja toi "Suomenkielisten sorto" kohta on myös melko naurettava. Kyllähän tässä voi ruveta kilpailemaan siitä että mitä kieliryhmää on sorrettu enemmän viimeisen kymmenen vuoden aikana ja viitata yksittäisiin tapauksiin, ruotsinkieliset voitasivat sen kuitenkin 100-0.
/yks 14wee joka ei oo viel aivopesty
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
aaaaaaaaaahas
20.7.2012 03:30
^Huhhuh. Hyvin huolestuttavaa.
Tiedätkö "neljä_toista wee" kuinka kalliiksi kaksikielisyys tulee maallemme? Se maksaa pari miljardia vuodessa (+välilliset kustannukset), mikä tarkoittaa 4% Suomen valtion vuosibudjetista. Kirjoituksestasi huomaa ettet vielä maksa veroja, kun ei aihe kiinnosta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
AikuistenOikeesti
1.11.2012 14:21
Kuusi vuotta vanha artikkeli, eikä mikään muu ole muuttunut, kuin RKP:n suomenkielinen nimi. Heja Sverige, huhhah hei.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Espoolainen
28.12.2012 16:26
Ruotsin kielen osaaminen ei ole mielestäni mikään valttikortti (työ)elämässä, ainakaan eteläisessä Suomessa. Tämän kielen osaajia löytyy aina. Sen sijaan korkeakoulutettu, sujuvasti kiinaa ja/tai venäjää puhuva on varmasti tosella haluttua tavaraa. Pitäisi pikkuhiljaa alkaa elämään nykypäivää myös tämän asian osalta ja ajatella mikä on oikeasti kannattavaa. Historia on historiaa ja se siitä mihinkään muutu, vaikka pakollinen ruotsin opiskelu loppuisikin.
Huvitti myös tuo yksi kommentti, joissa uskoteltiin "pakkohistorian" olevan isompi paha, mitä pakkoruotsin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Pakkoruotsi_haisee
25.3.2013 20:30
Seitsemän vuotta vanha artikkeli, 281 kommenttia ennen omaani eikä yhtään asiallista järkiargumenttia pakkoruotsin puolesta ole ilmaantunut. Yhtään perustelua myöskään Peltosen rasistisuudelle ei ole tullut.
Netissä on 4.9.2013 asti kansalaisaloite, joka ajaa vapaata kielivalintaa. Tätä kirjoitettaessa jo 15 237 kansalaista on ilmaissut aloitteelle tukensa. Itsekin olen vapaan kielivalinnan puolella ja aloite on allekirjoitettu.
Harmi, että paperinen City-lehti lopetettiin. Arin vetämät provo-haastattelut olivat ehdottomasti parasta antia Pasan ja Atpon v**utuskolumnien ohella.
Tässä linkki kansalaisaloitteeseen:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ari-fani
4.6.2013 12:01
Kansalaisaloite pakkoruotsin poiston puolesta on ollut pystyssä jo kolme kuukautta. Vielä on toiset kolme kuukautta jäljellä. Hieman yli puolet vaadittavista allekirjoituksista on jo kasassa. Tätä kirjoitettaessa aloitteella on tarkalleen ottaen 25 763 kannatusilmoitusta.
Käykää antamassa tukenne aloitteen puolesta.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Hilpeä hippo
11.8.2013 22:54
Aloite vapaan kielivalinnan puolesta sai tarvittavat 50 000 kannatusilmoitusta. Syksyllä alkaa eduskunnassa aloitteen käsittely ja saamme kuulla kiivasta väittelyä puolin ja toisin.
Kannattaa kiinnittää huomioita pakkoruotsin puolustajien argumentteihin. Kun niitä vertaa aikaisempiin puheenvuoroihin asian tiimoilta, huomaa että 95 % perusteluista toistuu tuon tuostakin, ainoastaan ilmaisumuoto on eri.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
dddh
13.8.2013 12:17
Tässä on vastauksia usein esitettyihin väitteisiin vapaaehtoisesta ruotsista:
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/ukk.php#väitteet
Varsinkin pakkoruotsin puolestapuhujien kannattaa tutustua, ettei keskustelu mene näihin samoihin jo moneen kertaan kumottuihin argumentteihin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ari on kova jätkä
15.8.2013 10:03
Paska huastelee asiaa :D
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Skit
15.8.2013 19:10
Teksti valaisee hyvin, miksi nilkin lempinimi on skit. Täyttä paskaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Riittää hurrisorto
3.9.2013 12:37
Asian ydin on se, että Suomessa pakkoruotsia tuputtava puolue:
- EI OLE Suomen Ruotsinkielinen Puolue
- EI OLE Suomen Ruotsalaisten Puolue
- EI OLE Suomen Ruotsinkielinen Puolue
Se on Suomen RUOTSALAINEN kansanpuolue !!!!
Kysymys kuuluukin, että mitä hel***iä varten Suomessa voi toimia puolue, joka edustaa selvästi naapurimaan etuja ja naapurimaan siirtolaiset toimivat Suomessa jatkuvasti siten, että suomalaisilta kupataan rahaa joka vuosi miljardikaupalla ja se siirretään suomenruotsalaisten avulla naapurimaan hyödyksi.
Missä muussa maassa tahansa tuollainen toiminta luokiteltaisiin maanpetokseksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Suosittelija
16.10.2013 17:32
Tuusulalainen Jaakko Häkkinen on kirjoittanut blogissaan paljon ruotsin pakollisuutta kyseenalaistavia tekstejä kiihkottomasti ja analyyttisesti. Kannattaa lukea, niissä on paljon asiaa.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Konradi
2.12.2013 09:56
Pakkoruotsi katoaa aivan varmasti. Ei nuo suomenruotsalaiset jaksa keskenään naida ikuisesti.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Niin_noI
20.2.2014 16:23
Onko SFP:n puheenjohtaja Carl Haglund rikollinen? Nimittäin EU:n jäsenmaat ovat hyväksyneet uuden rasismin vastaisen lain.
Vanhassa Etelä-Afrikan tasavallassa harjoitettiin rotuerottelua ihonvärin mukaan - Suomessa sitä harjoitetaan kielen mukaan.
Tässä on pieni vertailu siitä, mikä oli tilanne vuosia sitten RSA:ssa ja mikä se Suomessa yhä on:
........................................fd.RSA............Suomi
...............................................................
Majoritet befolkningen........svarta............finnar
Minoritet befolkningen........vita..............svenskar
Majoritet språk förbjudet.....ja................ja
Minoritet språk förbjudet.....nej...............nej
Separat utbildning............ja................ja
Separat hälsovård.............ja................ja
Separat transport.............ja................delvis
Högre levnadsår...............vita..............svenskar
Högre levnadstadard...........vita..............svenskar
Majoritet diskrimineras
på arbetsmarknaden............ja................ja
Majoritet diskrimineras
på utbildningen...............ja................ja
Rasism mot majoritet..........ja................ja
Rasistisk lagstiftning........ja................ja
Herrefolk........................vita..............svenskar
Folkmord hade hänt............ja................ja
Erövrare.........................vita..............svenskar
Läget i dag också.............nej...............ja
No, eikä tässä vielä kaikki. Suomalaisten lasten henkinen selkäranka yritetään katkaista kaikin mahdollisin keinoin. Esimerkiksi pakkoruotsilla, svenska nu:lla, FST:llä ja monilla muilla vieläkin kieroontuneemmilla keinoilla.
Ymmärtääkseni jo tällaisen yritys on rasismia kansanryhmää kohtaan. Puhumattakaan siitä, että se on härskiäkin härskimpää ja erittäin julmaa - puolustuskyvyttömiä lapsia kohtaan. Eikö suomalaisten etninen alkuperä olekaan yhtä arvokas kuin muiden naapurimaidemme kansalaisten?
Eikä siinäkään vielä kaikki. Carl Haglund on sanoutunut irti demokraattisista periaatteista: Ruotsin kieli ja vahva ruotsalaisuus ovat tärkeämpiä kuin kansanvalta.
Kuinka on mahdollista, että tällainen vieraan vallan etua ajatteleva suomenmaalainen on Suomen hallituksessa? Kuinka on mahdollista, että puolue, mikä edustaa pimeintä keskiaikaa, voi toimia Euroopassa?
Joko YLE on SVT?
Vastaa kommenttiinHS = Röyhkeää lehtimiestaidottomuutta!
Iltalehti nyt = Pakkoruotsi aina!
Olen allerginen Närpiön tomaateille.
Sanonpa vielä yhden asian: Ahvenanmaa
Vastaa kommenttiin
Vapaa kielivalinta
9.9.2014 17:13
Tätä artikkelia kannattaa levittää ja jakaa, kun piakkoin eduskunta käsittelee kansalaisaloitetta kielivapauden puolesta.
Pidin myös artikkelista, jossa Peltonen hiillostaa Stefan Wallinia. :) :D
Vapaata kielivalintaa ajavien kannattaisi lanseerata helppo ja tarttuva slogan. Se voisi olla "ruotsi hyvä, pakko paha".
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Pakko on pahasta
7.10.2014 14:48
Kahdeksan vuotta sitten Ari "Paska" Peltonen julkaisi lehtikirjoituksen City-lehden edesmenneessä paperiversiossa, jossa hän arvosteli pakkoruotsia. Kyseinen artikkeli on edelleenkin ajankohtainen.
Vapaata kielivalintaa vaativa kansalaisaloite on eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyssä. Parhaimmassa tapauksessa se pääsee eduskunnan keskusteltavaksi ja pakottaa kielipakottajat perustelemaan kantaansa. Kannattaa kiinnittää näihin perusteluihin huomiota. Ne toistuvat 95 %:sti samanlaisina, ainoastaan ilmaisumuoto vaihtelee.
Yhdistys nimeltä Vapaa kielivalinta Ry on aloittanut rahankeräyskampanjan. Lisätietoja löytyy täältä:
http://vapaakielivalinta.fi/lahjoitukset.php
Täytyypä tehdä rahalahjoitus.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Surströmming
31.12.2014 10:41
74 % suomalaisista kannattaa ruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi. Samalla kuitenkin enemmistöllä ei ole mitään ruotsin kieltä tai ruotsinkielisiä vastaan.
Pakko on se mikä tässä hiertää. Käsitteitä ei pidä sotkea.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Pepparkakor
31.12.2014 10:50
Jaakko Häkkiseltä painavaa asiaa pakkoruotsin mielettömyydestä.
* http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182978-pakkoruotsin-tilalle-kotimaa-kurssi
* http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181538-raaseporin-kielisuunnitelma-on-epaoikeudenmukainen
* http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182220-sipoon-ei-pida-lahtea-raaseporin-linjalle
* http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183305-ruotsinkielisten-itsekkyys-leviaa-porvooseen
Muitakin hänen blogitekstejään kannattaa silmäillä.
Raaseporissa, Sipoossa ja Porvoossa ollaan menossa huolestuttavaan suuntaan. Nuo suunnitelmat jos mitkä ovat lisäämään kitkaa kieliryhmien välillä. RKP on tekemässä ruotsin kielelle ja ruotsinkielisille karhunpalvelusta.
Kaikesta huolimatta ja joka tapauksessa, onnea tulevalle vuodelle.
Och samma på svenska: Gott Nytt År.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
1979-2015
30.12.2015 11:25
RKP joutui huhtikuisten eduskuntavaalien jälkeen oppositioon ensimmäistä kertaa 36 vuoteen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Party Party
30.12.2015 11:29
Ensi vuoden lokakuussa tämä Peltosen mainio artikkeli täyttää 10 vuotta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Onnittelija!
11.10.2016 15:37
Torstaina tämä artikkeli täytti 10 vuotta. Onnittelut päivänsankarille! :-)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Epenepeli
21.12.2016 17:50
Komment nummer trehundra. :-)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
11-25-300
31.10.2017 22:42
11 vuotta ja 25 päivää. 300 kommenttia, joista viimeisin joulukuulta 2016. On kyllä mennyt todella hiljaiseksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin