Vaakakapina ei ole mikään laihdutuskampanja

Suurin osa suomalaisista on tyytymättömiä painoonsa. Siihen Vaakakapinalla halutaan tehdä muutos.

Kuva: xtock / Fotolia

Ylen Vaakakapina on painonhallinnan vallankumous, kampanja, joka taistelee myönteisemmän kehonkuvan, kehopositiivisuuden ja hitaan elämänmuutoksen puolesta. Vaakakapina herättää pohdiskelemaan tapaa, jolla painosta puhutaan perheessä, mediassa, kaveriporukassa ja myös oman pään sisällä. 

Kampanjan kapinajohtajana toimii Ylen toimittaja Jenny Lehtinen, joka on monelle tuttu ainakin YleX:n iltapäivästä muutamien vuosien takaa. Lehtinen on kyllästynyt ikilaihduttamiseen ja uskoo, että kampanjalla voidaan saada aikaan elämänmuutoksia armollisella tavalla. Vaakakapinan sivuilla julkaistussa manifestissa hän kirjoittaa:

Liian monilta ihmisiltä on viety valta omaan vartaloonsa. Ulkopuoliset tahot ja kenties lapsesta asti kuultu arvostelu ovat tehneet sen, että omaa kehoa inhotaan, ja sen myötä koko minäkuva on romuttunut. Omaa kehoa vertaillaan median tarjoamaan kuvastoon ja sen luomiin mielikuviin. Ajatellaan, että lihava on ruma, tyhmä ja itse aiheuttanut alennustilansa. Lihava on sairas ja kuluttaa yhteiskunnan rahat. Ja jos et vielä ole lihava, niin varo, ettet kohta ole!

Minä haluan antaa ihmisille vallan takaisin omaan vartaloonsa: Sinä et ole ruma. Et arvoton. Sinä et ole kävelevä terveysriski. Sinä olet ihminen, jolla on oikeus määritellä oma vartalosi juuri siten kuin haluat. Sinä saat olla terve, kaunis, urheilullinen, ahkera, seksikäs, mitä ikinä haluat. Sinulla on myös oikeus saada osaksesi asiallista kohtelua kaikkialla riippumatta siitä, paljonko painat.

Tiedän jo, mitä moni ajattelee. Huoh. Painonhallintakampanja tammikuussa, ylläri. Tai että juu juu, ylipainoisia siellä taas silitellään myötäkarvaan.

Väärin. Kampanjan suurin hienous piilee siinä, että se edistää kehopositiivisuutta. Kökkö sana, jolla tarkoitetaan sitä, että ihmiset tykkäisivät itsestään ja kropastaan enemmän, olivat he minkälaisia hyvänsä. 

Taloustutkimuksen teettämän kyselyn mukaan huimat 84 prosenttia naisista on tyytymättömiä omaan painoonsa. Miehilläkin vastaava luku on vain 78 prosenttia. Luvut ovat järkyttäviä, ja kertovat siitä, että kaikenlaisten kehojen rakastamisessa on vielä reilusti tehtävää. 

Olennaista ei ole suinkaan se, että epäterveelliset elämäntavat tai epäterveellisen painon tulisi antaa olla sellaisenaan. Olennaista on se, että jos painosta puhutaan alentavaan, loukkaavaan ja ällöttävään sävyyn, ja siihen kiinnitetään turhaa huomiota, oli kilomäärä sitten suuri tai pieni tai jonkun mielestä sopiva, ei hommasta tule mitään. Hyvinvointi on kaukana, kun oma kroppa inhottaa.

Kaiken kaikkiaan Vaakakapina on kampanja, joka koskettaa. Itku tirskahti viimeistään Nakit ja mutsi -blogin postausta Kerro vitsi, paksu tyttö ja Emmi Nuorgamin tekstiä Lihavan tytön identiteetti lukiessa. Kun joutuu todistelemaan muille, että on ihan hyvä tyyppi:

Olin kyllä kiltti ja ahkera koulutyttö, mutta kasvoin koulun pihalla rääväsuiseksi, koska pullean tytön oli oltava sanavalmis pärjätäkseen. Uskalsin usein täräyttää ilmoille sen, mihin muiden rohkeus ei riittänyt ja ajan myötä siitä tuli tapa selviytyä ja olla olemassa. Kun olin hauska ja pidetty, en ollutkaan välttämättä ensisijaisesti lihava. Olen aina myös ollut taipuvainen itseironiaan ja sivaltanut omaa ulkonäköäni estoitta. Koska niin ihmisen itsesuojeluvaisto ilmeisesti toimii. Kun itse kuulutat kovaan ääneen olevasi läski, teet samalla muille tiettäväksi, että turha tulla mulle aukomaan, ei tunnu missään. Vaikka oikeasti tuntuu, tietenkin. Joka kerta ja pahasti.

– Nakit ja mutsi

Ja kun tajuaa, että yleinen keskustelu tuomitsee ihan normaalipainoiset ihmiset jo varhaisnuoruudesta asti: 

On ollut musertavaa seurata keskustelua, jossa minä tai moni muu ei ole ulkomuotonsa vuoksi hyväksyttävä. Tiedän ilman vaakaakin, että lasten saannin jälkeen olen ihan eri mitoissa kuin ennen. Että nyt ihan aidosti olen kaikkien mittareiden mukaan lihava. Mutta tiedän myös, että nyt käytävä keskustelu siitä, saako Yle näyttää uutisissaan lihavia ihmisiä, koskettaa montaa teini-ikäistä tyttöä ja poikaa, joilla ei ole lihavuuden kanssa mitään tekemistä.

– Emmi Nuorgam

Itsekuri, pakotteet, ihmedieetit tai laihdutus- ja lihotuskuurit eivät välttämättä auta elämänmuutoksessa. Ei myöskään tough love tai se, että painosta puhutaan rumasti. Vaakakapinan tärkein teesi onkin hyvinvointi, ei laihdutus. Kuten slogankin sanoo: lopeta laihdutus, aloita elämä.

Vaakakapina netissä ja Facebookissa, myöhemmin myös televisiossa ja radiossa.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi