Kierrätetty Helsinki, osa 6: Kimmo Helistö

Helistö moittii Helsingin kiinteistökäytäntöjä jäykiksi ja toivoo, että "entinen talonvaltaaja" Anni Sinnemäki tuo muutosta asiaan.

Kimmo Helistö.
Kimmo Helistö. Kuva: Jakke Nikkarinen

Juttusarja Kierrätetty Helsinki käsittelee Helsingissä sijaitsevien vanhojen ja arvokkaiden kiinteistöjen tulevaisuutta, niiden nykyistä käyttöä sekä tiukkoja säännöksiä koskien vanhojen tilojen hyödyntämistä helsinkiläisten päättäjien, kulttuurivaikuttajien ja kaupunkiaktiivien näkökulmasta.

Juttusarjaan on haastateltu:


Kimmo Helistö, Yrittäjä:

"Helsingin kaupungilla on uskomattoman paljon tyhjillään olevia, käyttämättömiä tiloja ja kiinteistöjä. Usein nämä tilat ovat alkuperäisestä käytöstään poistuneita ja huonoon kuntoon päästettyjä kiinteistöjä, jotka odottavat uutta asemakaavaa ja purku- tai kunnostuspäätöksiä. Tiloja saatetaan pitää tyhjillään vuosia, jonka aikana ne rappeutuvat pahimmillaan korjauskelvottomiksi.

Kiinteistötoimen tapa pitää tiloja tyhjillään ilman pätevää syytä on järjetön. Lapinlahden sairaalan nykytilanne on tästä malliesimerkki. Myös Lauttasaaren vesitornin kohtalo on käsittämätön: kaupunki ei halua ylläpitää sitä, mutta ei anna kaupunkikuvallisista syistä myöskään rakentaa siihen asuntoja, joten kaupunkikuvaan jo yli 50 vuotta kuulunut torni mieluummin puretaan kuin säilytetään - jotta "kaupunkikuva" ei muuttuisi!

Helsingin kiinteistötoimen jäykät käytännöt ovat uhka kaupungin tasapainoiselle kehitykselle. Samaan aikaan kun kaupungilla on tuhansia kerrosneliömetrejä tyhjillään, on lukemattomia tahoja, jotka voisivat näitä neliöitä kaikkien edun mukaisesti hyödyntää. Helsingin kannattaisi kiinteistöpolitiikassaan ottaa kaikki hyödyt irti erilaisista pienyrityksistä, kulttuuri- ja taidealojen toimijoista sekä kolmannen sektorin palvelutuottajista ja tarjota näille tiloja edullisilla vuokrasopimuksilla. Näille kaikille tahoille toimitilojen löytyminen on todellinen ongelma.

Helsingissä on muutama kannustava esimerkki, joista pitäisi ottaa rohkeasti mallia. Lepakko oli 80- ja 90-luvuilla aikaansa edellä oleva start up -hautomo, jossa yhdistyi niin kansalais-, kulttuuri- kuin yritystoiminta. Myös Oranssi ry on eri osoitteissa osannut muuttaa hylätyt kiinteistöt nuorten asunnoiksi ja kulttuuritoiminnaksi. Kaupunki itse ymmärsi 90-luvun alussa perustaa Kaapelitehtaan kiinteistöyhtiön, joka on osoittautunut menestyksekkääksi tavaksi muuttaa vanha teollisuuskiinteistö kulttuurin ja yritystoiminnan keskukseksi. Kaapelin mallia kannattaisi monistaa muuallekin kuin Suvilahden kaasulaitokselle. Pieni valopilkku ja poikkeus normikäytännöistä on myös töölöläisen kansanliikkeen ostama ja kunnostama Hietsun uimarannan vanha paviljonki, jonka kiinteistöpuoli olisi halukkaasti purkanut asukkaiden nenän edestä.

Toivottavasti Helsingin kaupungin kiinteistöpolitiikan kurssi muuttuu avoimemmaksi ja joustavammaksi, kun kiinteistötoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana aloittaa vuoden 2015 alussa entinen talonvaltaaja Anni Sinnemäki. Tyhjät tilat käyttöön, edes väliaikaisesti!"


Juttusarjan tuottanut Studio Skaala on toiminut vuodesta 2000 lähtien VR:n konepajalla Helsingin Vallilassa. Uuden kaavan mukaan on vaarana, että pienet luovat toimijat joutuvat lähtemään suurten tieltä. Yhteistyössä suunnittelutoimisto Måndagin kanssa Skaala haluaa herättää keskustelua siitä, miten Helsingissä tiloja voitaisiin käyttää luovasti eri tahojen välillä ja miksi on tärkeää pitää päätösprosessit avoimina.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi