Suomalaisen erikoisoluen aika

Panimokenttä paisuu molemmista päistä: pienet kasvavat ja entistä pienempiä syntyy tilalle.

Kuva: hiddenhallow / Fotolia

Panimokenttä kuhisee parhaillaan ympäri Suomen. Uusia oluita pannaan jatkuvasti ja erilaisia yhteistyömuotoja viritellään sekä panimoiden kesken että ravintoloiden ja panimoiden välillä.

Panimoiden suosiosta kertoo se, että yhä useamman yrittäjän ympärille muodostuu oma fanikuntansa. Tästä esimerkkinä Brewcatsin panevien tyttöjen suosio somessa sekä Tornion Panimo, joka tuli Facebookiin ryntäyksellä ja keräsi vuorokaudessa yli 3000 tykkääjää sivuilleen. Sivulla haetaan kannatusjoukkoja panimotoiminnan uudelleen käynnistämiselle. Tornion panimolla paneminen lopetettiin 2010 ja tarkoitus on saada koneet laulamaan uudestaan jo tänä keväänä. Ensimmäiset isommat erät oluista tähdätään Oulun QStock-festareilla myytäväksi.

Panimojen välisestä ja kenttää yhdistävästä yhteistyöstä erinomainen esimerkki on Malmgårdin panimon ja Saimaan panimon ravintoloille räätälöity yhteistyö. Panimot valmistavat tänä vuonna yhdessä neljä uniikkia käsityöolutta, jotka vuorottelevat ravintoloiden hanavalikoimissa. Näin asiakkaille saadaan sesongin mukaan vaihtuva makukokemus.

“Tunnemme toisemme ja arvostamme toistemme tuotteita ja valmistustapaa. Olemme esiintyneet yhdessä kymmenillä olutfestivaaleilla Suomessa. Tämä on aivan luonnollinen jatke jo pitkään toimineelle yhteistyölle”, olutmestari Markku Pulliainen Malmgårdin panimosta kertoo.

Yhteistyön helmenä syntyneistä oluista ensimmäinen tulee markkinoille huhtikuussa, seuraava kesäkuussa, kolmas syyskuussa ja viimeinen ravintoloiden jouluvalikoimiin. 

Satojen tuhansien litrojen pienpanimot ovat suomalaisen pienpanimokulttuurin toinen puoli. Samaan aikaan mustalaispanimot ja mikrokokoiset panimot lisääntyvät pikku hiljaa ja kotona paneminen kiinnostaa jo isoa määrää ihmisiä. Yksittäisten ihmisten, firmojen ja erilaisten porukoiden panemistaitoa kohennetaan erilaisilla kursseilla ja kotisetti varteenotettavan oluen panemiseen irtoaa muutamalla sadalla eurolla. Mustalaispanimot eli kiertolaispanimot eivät itse asiassa ole panimoita, sillä termi tarkoittaa vain oluen suunnittelua ja teettämistä jonkun toisen panimon laitteilla. 

Suomalaiseen panimokulttuurin voi tutustua tuopillinen kerrallaan himassa tai ravintolassa, mutta aiheen ympärille vihkiytyneet tapahtumat ovat erinomainen tapa ottaa kokonaiskuvaa haltuun. Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtuma järjstetään touko-elokuun välillä Tampereella, Lahdessa, Helsingissä ja Jyväskylässä. Rautatientorilla puolestaan vietetään kesäkuussa BBQ Festiä, jossa pienpanimot ovat isossa roolissa.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi