Varsin viehko elokuvallinen leikki ja elämänmyönteistä valoa tulviva neitofantasia on tämä ranskalaisraina, jota ranskalaiset ovat katselleet pilvin pimein ja muutkin syvät rivit sankoin joukoin. Sen tekijät ovat ymmärtäneet, että elokuvaviihteen ykkösfunktioina pitäisi sittenkin olla mielihyvä ja elähdys, eikä järkytys, pelko ja ahdistus.
Kuin tynnyrissä kasvanut tyttö on Amelie (Audrey Tautou kirpakka kuin A. Hepburn) saanut (joutunut) elää suojatun lapsuuden. Niinpä maailman pahuus ei olekaan häntä vielä turmellut ja hänestä sinkoilee onnellisuuden kipunoita kuin taikapölyä Helinän siivistä. Päättäessään palauttaa jonkun pikkupojan kauan sitten unohtaman romulippaan nykyiselle aikuiselle miehelle, tyttö oppii, että iloa voi levittää maailmaan myös tieten tahtoen. Ja että niin on oikein.
Mathieu Kassovitz valloittaa keijukaisen sydämen maailmassa, jossa kaikkea katsellaan vähän toisesta vinkkelistä. Ehkä sekin on oikein?
Facebook
MySpace
Delicious
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta