Kielletty hedelmä
 Raakelilla (Marjut Maristo) ja Marialla (Amanda Pilke) on syntisen jännää Helsingin yössä. Hyvä ohjaaja ja hyvä käsikirjoittaja tuottavat yhdessä yleensä hyvän filkan. Tässä tapauksessa ovat samaan tuhkaan puhaltaneet Dome Karukoski ja Aleksi Bardy, alan ykkösukkoja molemmat. Mutta nyt notski jää roihahtamatta, takkatakkatuli ei lämmitä ja yksi (väkinäinen) metafora vielä: kaksikaan sytytystulppaa ei tätä bensaa räjäytä. Ei, vaikka se on monen tekijän osalta korkeaoktaanista.
Yksi oktaani (puristuskestävyys) on uskonto. Tässä maassahan ei, jumalauta, saa pilkata Jumalaa. Toisen uskonnollisten kuvitelmien loukkaamisesta on olemassa jopa jokin laki. Outo laki. Niinkuin kaikki puoluekirkon säätämät lait ovat.
Tässä tapauksessa uskontona on lestadiolaisuus, joka rajoittaa seurakuntansa toimia enemmän kuin inkvisitio. Kun rytmimusiikki, elokuvat, telkkari, muotivaatteet, viina, tupakka ja meikit on kielletty, on nuoren vaikea nykymaailmassa kasvaa. Niistähän nuoren identiteetti muodostuu. Mutta ne ovat Isästä Perkeleestä.
Toinen oktaani on heräävä seksualiteetti. Kapinallinen Maria (Amanda Pilke) haluaa tietää mitä se sellainen synti on ja miltä se tuntuu. Siksi hän karkaa sodomaiseen Helsinkiin. Perään läheteään vähän vanhempi Raakel (Marjut Maristo), jonka on tarkoitus pitää huolta eksyneestä lampaasta. Sitten käy, kuten arvata saattaa. Tai ainakin ankarien sielunpaimenien olisi pitänyt arvata.
Aavistettavuus, tarinan kömpelöhköt käänteet ja raittiusrainalta vaikuttava dramaturgia alkavat melko pian tuntua riparin isosille suunnatulta opetuselokuvalta. Tytöt ovat osissaan hyviä, mutta se ristiriita, jonka piti olla tulkittavana, ei ole heille tuttu. Kumpikin siviilissä varmaan normaaleissa oloissa kasvanut?
Hihhuleiden kummaa käsitystä elämän realiteeteista onnistutaan jossain määrin hahmottamaan, mutta varsinainen kritiikki ei silti pure. Missä muka näinä pakollisen peruskoulun päivinä vielä tällaisia lapsia kasvaa? Mille typer... ai niin, se laki.
Näillä viidellä leivällä ja kahdella kalalla katsoja yritetään silti ruokkia. On poikia, viinoja, tupakoita, kapakoita ja elokuvia. Jopa City-lehti sateen suojana, ellet muuten Saatanan juonia ymmärtänyt. Mutta kaikenlaisesta hengellisyydestä huolimatta kovin hengetöntä tyhmyydelle irvailua. Alkaa tuntua, että jompikumpi tekijöistä on ollut vanhoillislestadiolaisen kultin vaikutuspiirissä ja haluaa nyt kostaa lapsena kärsimänsä tukahduttamisen. Se saattaisikin olla ihan oikein, ellei leffa olisi suvisista stadikuvistaan huolimatta näin kömpelö ja laiha laiho. Ettei vain olisi Saatanan kylvämää lustetta?
Ensi-ilta 13.2. 
Harri NärhiFile: Kielletty hedelmä- Ohjaaja: Dome Karukoski.
- Käsikirjoitus: Aleksi Bardy.
- Osissa: Marjut Maristo, Amanda Pilke, Malla Malmivaara, Joel Mäkinen, Jarkko Nieminen, Olavi Uusivirta.
- Musiikki: Adam Nordén.
- Kesto: 1 h 50 min.
Käyttäjien arvostelut
Uusimmat käyttäjäarvostelut. Kaikkien arvosteluiden keskiarvo: 
 | Pilkunhyväilyn puolesta Fonttisota - IKEA hylkäsi Futura-kirjasinlajin siirtyen nykyiseen Verdanaan... Kimmo Laakso • 18.5.2012 (1) |
| 
Facebook
MySpace
Delicious
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta