The Darkness

One Way Ticket To Hell... And Back

35-minuuttiseen albumiin on turboahdettu kaikki mahdolliset rock-kliseet. Vaikea sanoa, onko tämä hienoa rockoopperaa vai vain 2000-luvun paranneltu versio Spinal Tapista?

***

Juhani Sirén

Käyttäjien arvostelut

Uusimmat käyttäjäarvostelut. Kaikkien arvosteluiden keskiarvo: *****

  • mathe 26.8.2006 13:51 On hassua, että jotkut kustuvat The Darknessia vitsiksi. Voisiko vitsi tehdä näin hyviä biisejä? Ei turhaa yritystä olla jotain uutta ja erikoista ja taiteellista, vaan aivan mielettömän hyvää musiikkia. Tarttuvat, sopivan simppelit melodiat ja sovitukset eivät ole huono asia. Justinin ääni, joka on muutakin kuin kiekumista, ja bändin hillitön asenne kruunaavat koko paketin.*****
  • HLWF 9.2.2006 20:18 Darkness on kypsynyt, mutta ei onneksi aikuistunut. One Way Ticketillä ei ole niin selkeitä hittibiisejä kuin ensimmäisellä levyllä, mutta kokonaisuutena uutukainen toimii paremmin.

    Queen-vaikutteet ovat varsinkin levyn loppupuolella läsnä hyvin vahvasti. Ideoiden puutteesta tai plagiaatiosta ei kuitenkaan ole kysymys, vaan lapsuuden sankareille kumarretaan syvään. Toki läsnä ovat myös Thin Lizzy, 80-luvun kulta-ajan rokkaava Def Leppard ja monet muut klassikot. Vaikka The Darkness kieltämättä on kliseinen ja vaikutteet erottuvat selkeästi, onnistuu bändi silti sekoittamaan ainekset siten, että se kuulostaa nimenomaan itseltään.

    Tekemisen ilo kuuluu koko levyn ajan. Darkness ei ota itseään liian vakavasti, mutta tekee silti tosissaan rockoopperaansa. One Way Ticket to Hell... And Back on kertakaikkisen riemastuttava levy!
    *****
  • ac3 6.2.2006 15:25 Tällä levyllä on tosiaan kliseitä melkoinen läjä, mutta mitä väliä? Levy rullaa hyvin, eikä tätä kuunnellessa tarvitse murehtia opintolainasta, kaljuuntumisesta tms.****
  • Vaasalaisjuniori valloittaa listoja

    Kuva : Niklas Nabb Ruotsissa listaykköseksi asti päässyt suomalainen Daco...

    City-lehti • 17.2.2011 (4)