dyurdo

Olen asunut melko kiinteästi viime vuodet kainuun seudulla.
Varusmiespalveluksen takia on reissattu 3 eri paikkakunnalla. Myöhemmin 1 työvuosi oli etelä-suomessa, kehä III-alueen sisällä. Viime vuosina työt olleet määräaikaisia.
Viimeksi oli 12.4.2010-10.6.2011 kestänyt toimistotyöntekijän työ yhdistystasolla.
Sama työ oli myös 6/02-6/03, jonka jälkeen mm. armeijan kertausharjoitus ollut ja pari muuta määräaikaista työtä (3 kk ja 6 kk) ja kurssia (1 vko ja 1 kk).
Koulutusta on ollut peruskoulun jälkeen muutamia vuosia yhteensä.
Olen käynyt lvi-asentajan linjan Kainuun ammattioppilaitoksessa 1991, sen alan töitä ei hieman sivuavaa kesätyötä koulutusvuosien välillä 1990 lukuunottamatta, ole ollut.
Tätä ennen olin n. vuoden Kaj. Kauppaoppilaitoksessa, mutta en jatkanut silloin toista vuotta.
Oli siitä kuitenkin oma hyötynsä.
Varusmiespalveluksen jälkeen opiskelin Oulun yliopiston kursseilla Kajaanissa, iltaopiskeluna, 1993. Tietojenkäsittelystä olen sittemmin pysytellyt ajantasalla itse ja töissäkin perehtymällä.
CV:stä on lisää tietoa kotisivuillani, sis. runsaasti liitteitä. CV-netin tekstin alta löytyy linkki, jossa on tiivistetysti tapahtumat pdf-tiedostossa. (täällä ei sitä :)
En tarvitse tupakkataukoja, kun en tupakoi.
Harrastan kuntoilua säännöllisesti.
Henkilöauton ajokortti on 18.10.1990 alkaen.
Muita suoritteita:
- Kaj. käräjäoik. todistaja 18.2.09 (kolari 13.6.08 likellä)
- Kaj. käräjäoik. asianomistaja 19.4.2011, (päätös 17.5.2011) (korvaus 2085,25e 7.6.11 (tilillä 9.6.11), sekä yht. 71 eur todistelupalkkio ja matkakulut ennakkoon, em. 3.erässä, 1x ennen sekä 2x jälkeen)
​
Osaamista ja kokemuksia on siis koht. monipuolisesti.
Vakituisen työn tuoma turva puuttuu elämästä.

Pyrin syventämään osaamista.

---------------... ----------------... ------------

Vaikka kaikki ihmissuhteet on vakavasti otettavia, halutaan luottamusta ym., painotus itselläni on ollut ns. hyvin vakavalla ihmissuhteella, joka kestäisi sitten hyvin kauan alettuaan..

Nyt tuota pitkäkestoista kaikkein vakavinta etsiessä tuntuu olevan olleen turha hakea, kun siinä vain turhautuu ihmiset..
Ehkäpä voisinkin ajatella, että löytyisikö lenkki- tai saunaseuraa tms.. ns. yksinäisyyden lievittämiseksi?
Ainakin voi heittää ajatuksia.
Naiset on juuri tuossa kaikkein nihkeimpiä, mikäli suhde ei ole sitten kerralla elinkautinen.. Tässä kun on yksinäistä, ehkä ainakin keskustella voisi samaakin sukupuolta olevien kanssa.. Mietittäisiinkö yhdessä, mitä virikettä elämästä puuttuu, jos tunnemme jotain sopivaa, ettei kumpikaan aiheuta liikaa etomista, negatiivista toisessa?

Suomi on pienisuuri maa.
Jos ei turhauta, niin kirjoitellahan voi laidasta laitaan, pohjoisesta etelään ja keskelle... :)

Enempi yhdistyminen vaatii resursseja ja oikeaa ajankohtaa.
Kovin monimutkaista on, kun elonmittari etenee...

Olen aika nihkeä paheiden suhteen ja ahkera siivoamisen suhteen.

Välttämättä en ole kovin ankkuroitunut tänne kainuuseen, josta olen nuorempana kauempanakin toimitellut asioita.

Kevät kohta päättyy ja kesä tulee.

Minulla on aika laajat optiot, mutta voisi ajatella, että esim. ei- lisääntyvän kanssa voisi hyvin olla enemmänkin tekemisissä aika pitkään, ehkä ns. ikuisestikin. 10 vuoden päästäkin ehdin minä ainakin miettiä tilannetta lisää.

Nuorempi koulutettu nainen, jolla olisi kaikki optiot mahdollisia, saattaisi olla hyvä vaihtoehto.
Vanhempi vastaava taas voisi olla ajankohtaisin.

No katsellaan rauhassa, jos jotain keksittäisiin.
Ei luvata eikä pyydetä, niin hyvä tulee varmuudella.

Joku saattaa neutraalin asennoitumisen tulkita kieltäytymisenä, mutta eihän se niin ole.
Tietoa vain ei ole tällöin riittävästi.

Jos elättää pitäisi, ei onnistu. Toisaalta kun olemisesta jonkun kanssa ei ole mitään taloudellista hyötyä, ei ole kiire. Niinpä tämä touhu vain jatkuu. Lototaan. . Sieltä sitä tulee ainakin, jos tuuria. . Eikä etsitä mitään missään nimessä, silloin kun ei löydetä. . ei paineita. .

Ei muuta kuin viestiä siis keväisemmin miettein naisilta ja tosiaan ehkä jopa miehiltä, mieluummin ehkä itseäni nuoremmalta, naisten kohdalla ei iällä väliä, kunhan on erityisen sopiva.. :)
On kai minulla hieman tutuksi tulleita sananvaihtajia vuosien varrelta, kovin vaan kaukana kaikki asuu, ei sen kummempaa..

Jollain lailla ehkä nekin tuttavuudet syvenee vuosien myötä.

Eri asia vain, priorisoituuko koskaan etätuttavuus niin paljon, että tulisi enempää kohdattua.

-- t. Ilpo 25.5.2012 .. --