Suhteet

"Avaa sydämesi mulle / mitään piilottaa et sä saa."

Fredin iskelmäsanoitus on yksi kammottavimmista, minkä Lapin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kaarina Määttä tietää.

"Ei sellaista oppia voi olla, ettei rakkaussuhteessa olisi oikeutta yksityisyyteen", Määttä sanoo.

Rakkausprofessoriksikin kutsuttu Määttä on tutkinut suomalaisten rakkauskokemuksia ja -käsityksiä yli kymmenen vuotta. Hän tietää, että rakkaussuhde on tasapainottelua erillisyyden ja läheisyyden välillä.

Kaarina Määttä ei yritä neuvoa, mitä kannattaa kertoa ja mitä jättää kertomatta kumppanille. Sääntöjä on vain yksi: kaikkea ei tarvitse jakaa.

Määtän mukaan paljastamisen ja salaamisen peliä pelataan erityisesti suhteen alkumetreillä. Kun kiinnostus syttyy, mietitään mitä toiselle voi sanoa – ja mitä kannattaa sanoa. Pelin henkeen kuuluu edullisen ensivaikutelman antaminen. Kaikkea ei pidä paljastaa, muuten jännite katoaa.

"Ensivaikutelma kestää sitten muutamasta sekunnista viikkoihin", Määttä sanoo.

Amerikkalaisissa rakkaustutkimuksissa on virallisesti todettu se, minkä baaritiskilläkin oppii: hard to get kiinnostaa enemmän kuin piece of cake.

"Pelaamisessa on puolensa, mutta pitkään jatkuessaan se voi aiheuttaa ongelmia."

Lemmen alkuhuumassa jotkut haluavat jakaa rakastettunsa kanssa kaiken. Tilaa kutsutaankin symbioosivaiheeksi.

"Useimmat eivät sentään yritä kertoa kaikkea, mutta rakastumisvaiheessa korostuu tunne että kumppanille on helppo avautua ja häntä on helppo lähestyä. Toinen ymmärtää, sanojakaan ei tarvita."

Sanoja ei välttämättä tarvita myöhemminkään. Kun suhde vakiintuu, monet arvelevat tuntevansa kumppanin ajatuksetkin.

"Tutun turvallisen yhdessäolon vaiheessa pitäisi löytyä tarpeeksi sekä tasapainoa että jännitettä. Jokaisella on oma linjansa siinä, kuinka paljon kertoo itsestään kumppanille. Se vaihtelee myös elämäntilanteen mukaan."

Määttä vahvistaa kliseen, että naiset ovat innokkaampia puhumaan asioista, etenkin parisuhteen ongelmista. Tosin hän kutsuu tätä "feminiiniseksi" toimintatavaksi. "Maskuliininen malli" - jonka mukaan toki naisetkin voivat toimia - taas on turhan löpinän välttely.

"Toista ei voi pakottaa puhumaan. Se voi jopa vaikeuttaa asioita. Joskus puhe auttaa, mutta toisinaan vain lamaannuttaa."

Määttä arvelee, että ihmiset jotka haluavat tietää kumppanistaan kaiken, ovat itsetuntonsa kanssa hakoteillä.

"He ovat usein takertujia, läheisriippuvaisia tai ainakin hyvin omistushaluisia. He tarvitsevat jatkuvasti näyttöjä toisen rakkaudesta."

Asiantuntija neuvoo

Mitä ei kannata kertoa kumppanille?

Seppo Pietikäinen:
1. Naiselle ei kannata kertoa, että innostun enemmän hänen sääristään kuin älystään.
2. Valehtelen joskus välttääkseni riidan.
3. Usein viettäisin mieluummin iltaa jätkien kanssa.
4. Usein söisin mieluummin muuta kuin hänen laittamaansa ruokaa.
5. Ajattelen häntä päivän joka toisena hetkenä.

Maria Guzenina:
1. Miehelle ei kannata kertoa, että unelmoin kuitenkin myös muista miehistä.
2. Isovarpaassani kasvaa karvoja.
Parisuhdepalvelu Guzenina & Pietikäinen Radio Ainossa (103,7 MHz) perjantaisin 18.

Katso nämä

1. Wong Kar-Wai: In the Mood for Love. Petettyjä aviopuolisoita 1960-luvun Hong-Kongissa.
2. Diane Kurys: Vuosisadan rakkaustarina (Les Enfants du Siecle) George Sandin ja Alfred de Mussetin rakkaustarina. Sikaria polttelevana Sandina Juliette Binoche.
3. Virginie Wagon: Suhde (Le Secret). Kolmekymppinen ranskalaisrouva ja musta amerikkalaismies jakavat salaisuuden.
Elokuvat tulevat ensi-iltaan heinäkuussa 2001.