Blogi: 1108

AlkuunEdelliset1–10 / 13SeuraavatLoppuun

Tapahtui tänään töissä...

17.4.2009 17:34
...kolme ihmistä seisoo tupakilla (2xSuomalainen, 1xVirolainen). Kukaan ei puhu mitään ja sitten yllättäen tuuli paiskasee läheiseltä parvekkeelta maton alas. Käydään seuraavanlainen keskustelu:

Viro: Oho, vaippa lens.
Suomi1: Vai vaippa?
Suomi2: Pidetäänkös siellä Virossa uusia vai käytettyjä vaippoja lattialla?
Suomi1+2: *Naurua*
Viro: *ihmettelee* Kylä minu vaipat on kaikki käytettyjä...
Suomi1+2: *Huutonaurua*
Viro: *ihmettelee aivan h-moilasena.
Suomi1+2: *selittää asian*
Viro: *Hyppää autoon ja poistuu tuntia aikaisemmin työmaalta*

lulz.

Tilanne oli niin huvittava että ei ole ennen mulle tapahtunut moista.

Miksi minulle aina käy näin?

6.2.2009 16:05
Voi kilinvittu että sattu ja tapahtui taas töissä, mie kerron.

Olen töissä tirehtöörinä sellaisessa sirkuksessa nimeltä putkistosaneeraus. No aamutuimaan erään huoneiston asukas tuli kyseleen että kerkeisinkö poikkeen hänen huoneistossaan, no, potkin jätkät töihin ja taapersin mestoille. Jupistiin siinä niitä näitä ja suunniteltiin jätkän pesuhuonetta ja saunaa.

Olin siinä lähdössä pois kun kolli sanoi että on yksi ongelma.
Kämpässä on rotta.

Hetken ihmeteltyämme että mistä vitusta talttahammas on sinne ryöminyt teimme johtopäätöksen, ei ole hyvä rotta huoneistossa.
Rotasta on päästävä eroon.

No hain metsästyskaveriksi yhden timpurin ja aseistauduimme lekoilla, ei sattunut muuta käteen. Alettiin alakerrassa tökkiä paikkoja ja sieltähän se vaaleanruskea siimahäntä löytyi villakasasta, nopeat peliliikkeet ja ahdistettiin rotta nurkkaan ja hivautin siitä, kirjaimellisesti, paskat pihalle lekalla niin että hurme roiskahti. Fine, ongelma ratkaistu. Rotta jätepuristimeen ja se oli siinä.

Vai oliko?

Tossa vähän jälkeen kolmen tuli arka koputus työmaakopin oveen ja oven avattuani minua tapitti silmiin about 28-vuotias emäntä. Totesin että päivää ja jäin odottamaan että mitä tällä on naristavana (likan kämppä on jo saneerattu). No typykkä alkoi kertomaan että on ongelma, lemmikkirotta otti ja karkasi.

Kun sain nieleskeltyä sen kurkkuun nousseen palasen takasin paikoilleen niin kysäsin että minkähän värinen?

Vaaleanruskea oli vastaus.

Kelasin siinä että voi vittu, voi vittu, voi vittu...

Osannut muuta sanoa kuin että "Tota noinniin, ilmottelen jos satun näkemään."

Enhän mä nyt saatana voinut sille sanoa että:
"Joo, näin mä sen tossa aamulla ja sitten latasin siitä lekalla paskat pihalle, jos haluat pitää hautajaiset niin käy tonkiin se tosta jätepuristimesta."

Vai mitä vittua mun olisi pitänyt tehdä?

Miks aina mulle!?!??!!?

Hyvin mä vedän...penkinalle.

5.1.2009 15:18
Tuli eilen katsottua Life sarjan eka kausi pois ja siinähän meni jonnekin neljään aamusta, heräsin kello seitsemän kun sähkäreiden nokka soitti jotakin aivan vituntärkeää asiaa mielestään, vastasin ja jupisin asian pois, alkoi vituttaa ja täräytin puhelimen äänettömälle. Heräsin siinä joskus 12 pintaan ja aloin vilkuileen työpuhelinta ammukahvia lipittäessäni ja valmistuessani isän synttäreille lähtöön, 12 puhelua 8 viestiä. Olin vähän niiQ "WTF" ja aloitin soittelun pomon numerosta, ei vastannut, no pakkasin perseeni autoon ja lähdin runnoon kohti h-helvettiä. Kelailin pikkasen ja aloin pelkäämään pahinta. Vähän ennen Oritupaa pomo soittaa ja vastaan samantien lauseella "Älä nyt vaan sano että tänään on työpäivä?"

Vastaus oli "No totta kai on, normaali arkipäivä!"

Tempasin sitten ommoolommoo eli pakkopekkasen että napsahti.
Näin sitä laitetaan tämän vuoden työt käyntiin. Itse johtajalla olisi ollut aihetta antaa palautetta aika kiukkuseen sävyyn mutta otin oma-aloitteisesti syyt niskoilleni ja taisin tehdä siinä ihan oikein. Ei pitäisi olettaa mitään vaan tietää.

Nolottaa...

Vittu, vuodenalusta piti neuvotella palkankorotuksesta, autoedusta ja urakkabonuksen suuruudesta. Empäs taidakaan aloittaa neuvotteluja ihan vielä tällä viikolla, antaa pölyn laskeutua ensiksi. Mutta vittu, kai sitä tapahtuu paremmissa piireissäkin?

Googlettakaa perkele...

11.12.2008 22:32
...ette löydä. 100% minua.

Minulla on ongelma. Taisin ongelmasta mainitakin ja se on se sama munahaukka. Taisin jopa ketjun avata.

Mutta asiaan.

Tilannehan oli jo vähän aikaa ihan "neutraali", ei ainakaan perseelle läpsitty. Mutta katsokaas kun minä kyllästyin, kyllästyin kasvattaan tukkaa.

Katsokaas kun minä olen myrkyssä keitetty hevari ja kelasin että perkele, tukka pitkäksi ja se on soronnoo kaikelle muulle, kasvatin hampaat irvessä ja Burzumin tahdissa...siitä vittujakaan tullut. Hermot meni ja hoitoainetta kului. Menin parturiin, menin ja otin oikein tinttitukkaan väriä.

No jo muuttui asiakkaan puhe asiasta kujerrukseksi. "Ottaako Numba kahvia?" keikutetulla perseellä varustettuna kuulosti "Tahtooko Numba pillhua ja phulhaa". Olin hämilläni, oksetti ja tuntui...halvalta. Olin niin jyrkän asiallinen kuin vain voin olla ja sain pomoltani haukut koska muija oli käynyt kilahtamassa että "Se on töykeä ja asiaton".

Mie olen nyt vähän WTF, pitääkö minun edelleen suvaita yhden henkilön seksuaalista häirintää naimisissa olevana miehenä, ihan vaan sen takia että saan työmaan sujumaan hyvin? Mitä helevettiä???

Olen yrittänyt viestittää että about 40v nainen, vaikka onkin aika hehkeä, ei ole makuuni ja olen naimisissa. Mikään ei auta, tämä hakkaa päälle kuin pataljoona marttoja. Mä olen ns called kusessa tämän asukkaan kanssa. Töitä pitäisi tehdä ja laatua valvoa mutta ei kiinnosta hilpasta asunnon ovesta sisälle, ei sitten vaikka itkettäisi. Mösön sinne timpureita, putkareita ja saatana vaikka Jeesuksen, mutta minä en sen eteen enään tallusta, ei ymmärrä vihjettä eikä oikeastaan kokonaista kieltäytymistäkään.

I´m fucked.

PS: Niin ja teille kaikille tiedoksi että kirjoitin tämän omine pienine käsineni ja tällä kellonlyömällä

Joskus sitä maailma pysähtyy....

19.9.2008 18:49
...ja alkaa ajattelemaan.

Äitini oli sairaalassa leikeltävänä, tässä jokin aika sitten, ja poikkesin tänään moikkaamaan mutsia. Vitutti niin perusmeiningillä kuin voi olla vain ja purin vähän tunteita mutsille. Äiti kuunteli hetken ja totes "Kuule poika sulla on asiat hyvin." Olin että "No niin kai on mutta voisi olla paremminkin". Tämän jälkeen äiti kertoi tarinan sairaalasta tapaamastaan itseni ikäisestä ihmisestä joka pisti tosissaan minut ajattelemaan että vittujako valitan paskana olevasta olkapäästä ja kipeästä selästä...

Äiti oli samassa huoneessa kolmekymppisen naisen kanssa. Emäntä oli sairaalassa syystä, häneltä oli leikattu haimasyöpä pari vuotta sitten ja tytsy oli tullut lääkäriin kun vatsaa koski hassusti ja suolistossa tuntui omituisia pahkuroita. Oli ajatellut että on vähän jotakin vialla, ei todellakaan ajatellut sitä mitä kirurgit hänelle kertoivat viime torstaina.

"Sinulla on 2-3 kuukautta elinaikaa."

Nuori, kahdenlapsen äiti ja naimisissa. Kirkkaalta taivaalta pommi niskaan. Olin tämän kuultuani jo että "Ei saatana". Mutta asia mikä pisti minut todella miettiin oli naisen reaktio.

Häntä ei haitannut.

Ainoa mistä nainen kantoi huolta oli se kuinka sukulaiset ja perhe jaksaa hänen poismenon. Kelasin tätä asiaa kun ajelin takaisin himaan porukoilta. Siis vittu... Mä en tajua miten reagoisin samanlaiseen uutiseen. Sulla on perhe ja aviopuoliso. Sulla on elämä ja sitä ollaan ottamassa sulta pois, mitä helvettiä siinä oikein pystyy miettimään?

Mitenkä ihminen pystyy käsittelemään asian joka on vääjäämätön? Aika loppuu ja kilometrit on täynnä. Tämä nainen kuitenkin suunnitteli hiustenvärjäämistä ja lapsien kanssa leikkikentälle menoa sitten kun oikea kipulääkitys on löydetty. Puhui äidilleni että tässä on jonkun jaksettava ja hän on sinut asian kanssa että tilanne on tämä. Kertoi lapsistaan ja kuinka ylpeä hän tenavista on, puhui siitä kuinka nuoria lapset onneksi on.

Eivät tajua että äitiä ei kohta enään ole.

Mut pysäytti ehken eniten tämän naisen uskomaton sinnikkyys ja tahdonvoima. Itse en pystyisi samankaltaiseen toimintaan, en ainakaan usko niin. Se nainen on graniittia, sen tahto saa varmasti raudankin taipumaan, mutta ei syöpää kuolemaan. Vaikka en ole henkilöä tavannut niin jotenkin tunnen...en sääliä, en kaipausta, vaan jotakin... "Maailma on aivan helvetin perseestä" -tyylistä tuntemusta.

Jotenkin tajusin että aina ei pidä narista pienistä haistavitun murheista. Aina voisi asiat olla vielä enemmänkin päinvittua.

Stalkkaa saatana!

28.8.2008 12:47
Sinä.

Sinä siis et pääse menneisyydestä irti.

Sinä saatanan vatipää haluat inistä vaikka on todistettu fakta että olet susiruma huora jolla jalat ei pysy yhdessä nippusiteilläkään. Vakoile saatana, mailaa kirjoitukseni vaikka koko saatanan suvulle. Ei kiinnosta, mutta sinua varmaan kiinnostaa mielipiteeni sinusta?

Mitä helevettiä voi sanoa 30-vuotiaasta pissaliisasta jonka huvina on etsiä ladonkokoiseen pilluunsa täytettä Suomi24 treffeistä? Mitä voi sanoa pettäjästä, jonka elämä koostuu yksinhuoltaja-isien kanssa satunnaisesti harjoitetusta seksistä, asuntovelasta, paskasta duunista paskalla palkalla jonka päälle joutuu tekeen iltatöitä että saa maksettua paskalla paikalla olevan paskan kämpän asuntovelan. Mitä voi sanoa ihmisestä jonka suurin hupi on olla itsekeskeinen paska?

Tajua nyt jo saatana painua vittuun elämästäni, jos kaikkien näiden vuosien jälkeen koet jonkin kaltaista kaipuuta suuntaani niin voin todeta että se on täysin yksipuoleista, minä en tunne. Sinä olet paska, typerä ja läski. Ottaahan se varmasti pannuun että minä menestyn elämässä mutta sinä nysväät klittaasi poikaystäväsi kanssa jonka sukunimi on .jpg.

Hajoa huora siihen.

PS: Olet aivan luokattoman huono ottaan poskeen ja ihan oikeasti, harkitse pillusi tikkaamista kireämmäksi. Tai no, lehmillähän kuuluukin olla löysä.

Voi nyt vittu saatana perkele!!!

23.8.2008 15:19
Seuraa tilitys:

Epilogi

Mikä vittu meitä Suomalaisia oikein vaivaa? Miten helvetissä tämä juroksi haukuttu kansa pystyy saamaan sen saatanan turpansa auki jossakin niinkin ihmeellisessä paikassa kuin ruokakauppa? Siis vittu...

Tästä olen tainnut jauhaa aikaisemminkin mutta nyt vituttaa niin että purkaudun jälleen kerran aiheesta.

Menin kauppaan.

Siis menin kauppaan, eihän siinä mitään ihmeellistä ole. Kauppa on paikka josta saa ostettu tavaroita, ruokaa, bisseä, kaljaa, olutta, lantrinkia jne... Mutta vittu ei, kauppa on meille Suomalaisille joku vitun synagooga yhdistettynä sirkukseen.

Siinä kurvaan Turtolan Citymarketin pihaan. Väistelen ne saatanan 2-5 vuotiaat pikku paskiaiset jotka ravaavat vailla mitään kunnioitusta fysiikanlakiin (tarkoitan tilannetta kun auto osuisi heihin 40km/h vauhtia) valtoimenaan ja metsästän sitä parkkipaikkaa.
Väistän ensinmäisen mulkun joka yrittää peruuttaa ruudusta suoraan päälle, missaan ensinmäisen paikan johon tunkee joku mulkku (niin se minun vilkkuni ei varmaankaan tarkoita että haluaisin parkkeerata autoni), no saatana, löytyyhän se paikka ja ei muutakuin nokka kohti villiä seikkailua.

OSA I

Ja seikkailu alkaa.

Suomalainen tapa käyttää pankkiautomaattia on ilmeisesti geeniperintöä ruttoselta oravalta jota kanta-suomalainen esi-isä rynkytti ennenkuin antoi heimon vanhimmalle naiselle kankea kaikkein pyhimpään, tämä perintönä saatu geenimössö aktivoituu jossakin 40-50 vuoden iässä.
Kuten tänään, tallustan kohti maagista rahanluovutuspistettä, katseeni osuu nainen joka ilmeisesti haukankatseella havaitsee aikeeni ja aloittaa vitunmoisen loppukirin. Juuri niin... Siinä sitä seison ja katselen kun sitä korttia tuntuu olevan joka pankkiin ja kaikki sitä sitten pitää käydä lävitse. Ilmeisesti lapsien tilit kanssa...

No eihän minulla mihinkään kiire ollut. Siis jonotan ja mietin syntyjä syviä. Hermo alkaa meneen siinä vaiheessa kun tämä narttu alkaa suorittaan omituista riittiä:

Kortti sisään.
Saldo paperille.
Kortti ulos.
Rahaa pihalle.
Kortti sisään.
Saldo paperille.


Tämä kertaa kolme.

Mietin että 9mm buranan jako-oikeus tulisi määrätä minulle perustuslailla.

No sain nostettua rahaa ja jatkan Danten helvettiin sijoittuvaa infernaalista matkaani kohti itse kauppaa. TÖKS!!!!
Matkani keskeytyy, miksi?

OSA II

Miehet.

Nämä mystiset salihousuihin ja flanellipaitaan pukeutuneet olennot. Näitä näkee vain ja ainoastaan viikonloppuisin. Tiedättehän ne pikkuiset jännät portit jotka avautuu ajatuksenvoimalla kun niitä päin kävelee kaupoissa?

Miehet. He pakkautuvat niiden eteen ja aloittavat loputtoman keskustelun jostakin ilmeisen vitun tärkeästä aiheesta. Ne jupisee.
Ne jupisee vaikka portti hakkaa reittä ja yrittää työntää ostoskärryillä jupisijaa poistieltä. Jupina jatkuu katkeamatta. Aloin ihmetellä siinä kun kyselin mahdollisuutta päästä kauppaan sisälle että kuinka vitussa Suomi ei ole parempi jääkiekossa. Blokata perkele osataan.
No saan ohitettua esteen ja jatkan seikkailuani. WUHUU!!!! OLEN SISÄLLÄ!!!
Olo on kuin voittajalla, tuntuu kuin olisin saanut pillua ensinmäisen kerran neitsyeltä, niin tukalan ahdasta ja tuskaista oli sisälle pääsy.
Ei muutakuin ostoksia tekemään.

Suuntaan nokkani kohti olutta. Kas sitä tässä alkaa hermot tarvitsemaan. Kuittaan kierrellen jupisevia miehiä ja, ah, näitä aina riemastuttavia naisia.

OSA III

Naiset.

Puhuin jo miehistä, hyvin ne vetää.

Mutta voi nyt jumalauta naisia. Olen ollut vastaan naisten oloa armeijassa mutta siis jumalauta ne pitää saada eturintamaan jos sotaan joudutaan. Sellaista singahtelua "Kas tuolla on tarjous"/"kas tuolla on naapurin Mirkku"/"Ai kun ihana tyynyliina" välillä että vaatii suihkukonehävittäjälentäjä refleksit että pystyy väistelemään nämä käyttämättömät armeijan resurssit. Yritän väistellä mutta saan osumaa ostoskärrystä vuoroin vasemmalta ja oikealta. Vituttaa, mieleni mustuu.

Pääsen kaupan pyhimpään, olueiden läheisyyteen.

Nostan karhumäyräkoiran syliini ja alan suunnitella stragediaa. Miten päästä viimein maaliin eli kassalle??? Suunittelen reittiä kuin sissi.

OSA IV

Suunnitelma.

Hyökkään alusvaateosaston kautta, itselleni täytenä yllätyksenä, suoraan kassalle.

Vaan oliko tämä tässä?

No ei vitussa, edessäni on näitä viikonloppujen suuria vaeltajia. He keskustelevat keihäänheitosta. Sitä pitäisi päästä katsomaan, siitä he puhuvat. Kaupankassan edessä ilman ilmeistä aikomustakaan mennä maksaan ostoksia. Häkellyn, joudun paniikinomaiseen tilaan. Yritän kuitata ohitse ja yllättäen kärryt liikahtavat kohti ihanaa hihnaa joka kuljettaa ostokset kohti piippaavaa laitetta. Mutta järkytyn, minut otetaan keskusteluun mukaan.

Minut.

Minua kiinnostaa kepinheitto yhtä paljon kuin jonottaminen tässä saatanan luomassa laitoksessa. Käydään keskustelu:

Urpo: Heittäiskö se Pitkämäki kultaa?
Urpo2: Saattaa se heittää.
Urpo: Onhan se kunnossa
Urpo2: Mitäs sinä veikkaat?
Minä: No toivottavasti ei heitä liian korkealle.
Urpo: Kylähän se korkeakin voi lentää pitkälle.
Minä: Eikun ajattelin että Pitkämäki ei Jumalaan uskovana keihästä pyhää herraa.

Keskustelu loppui.

Prologi

Tallustin autolleni.
Sytytin tupakin ja kirosin hiljaa.

Miksi helpoista asioista voi muodostua näin vaikeita?

Onneksi olen nyt kotona ja saan imeä keskiketterää ja rentoutua. Saan nauttia kesälomasta ja toivon että vaimo hoitaa kauppareissut loman aikana.

PS: Tekstiä kirjoittaessani kuuntelin musiikkia:

Slipknot - All Hope Is Gone
Gorgoroth - Antichrist
Soulfly - Conquer

Ja jos on typoja niin antakaa olla, en jaksa korjata. Minun vitutus häipyi juuri silmienne eteen. Tai ainakin niiden jotka jaksoivat lukea loppuun asti ponnetonta paskaa.

Testasin sitten piruuttani....

21.7.2008 19:54
..uskokoon ken tahtoo, kyllä mie taidan allekirjoittaa silti.

Edellisten vastaustesi perusteella: Olet 100 % Impulsiivinen

Seuraava kaavio kuvaa vastaustesi sijoittumista
Ekstrovertti ----*---------------- Introvertti
Käytännöllinen ----------------*---- Intuitiivinen
Ajattelija ------------*-------- Tuntija
Impulsiivinen *-------------------- Harkitsija

Vastaustesi perusteella seuraava luonnehdinta kuvaa persoonallisuuttasi
Olet mieleltäsi avoin, sinulla on mielikuvitusta, olet huolehtiva ja ulospäin suuntautunut. Ihmistyyppisi nauttii elämän suuren näytelmän seuraamisesta, ja pohtii mielellään ihmisten motiiveja ja tarkoituksia. Kaltaisellesi ihmiselle mikään asia elämässä ei ole merkityksetön. Siksi toisten ihmisten mielestä saatat toisinaan olla liian varuillasi, herkkä tai epäluuloinen. Olet valloittava, karismaattinen ja nerokas supliikki-ihminen. Olet lahjakas moniosaaja, ja voitkin menestyä useilla alueilla elämässäsi. Sinua stressaavat ammatit, joissa on selvät säännöt ja toimintaohjeet "tee tämä tällä tavalla." tai joissa vaaditaan logiikkaa, faktoja ja yksityiskohtia. Ihmistyyppisi ei jaksa keskittyä kauaa samaan asiaan, ja monet mielenkiinnon kohteet saattavatkin vahingoittaa menestystäsi pitkäjänteisyyttä vaativassa työssä. Parhaiten sinulle soveltuvat ammatit, joissa voit aloittaa projekteja ja sitten innostaa toisia saattamaan ne päätökseen.

Ennen oli Suomessa paljon helpompaa...

7.7.2008 16:25
...siis todellakin.

Otetaan esim. urheilu. Ei tarttenu vittu jännittää ja valvoo yömyöhään etta pärjääkö Suomi kiekossa. Kun se ei pärjänny.
Jos nyt sattu voittaan säkällä vaikka esim Ruotsin niin viimestään itä-Saksalle sitten hävittiin tai se saatanan Kyynhakkel tuli ja teki kolme. Joukkue oli täynnä äijiä; kun niitä vitutti, joka oli varmaan jatkuva olotila, niin ne veti pään täyteen jossain paikallisessa baarissa, ja taas oli helppo käydä häviämässä seuraavana päivänä kauheessa kanuunassa. Nyt jos käyttää nuuskaa niin lehdet kirjottaa!!

Ja kesä urheilussa sai doupata niin paljon kun maksa kesti ja tiesi pomminvarmaan etta ainakin Vireeni tai Karppinen oli satsannu sen verran paljon kemikaali osastoon että mitaleja tuli. Nyt ne saatanat kyttää koko ajan, kun urheilijat yrittää keskittyä. Ota siinä nyt sitten mitaleja. Ja kiekosta vielä, ei tarttenu sitäkään jännittää, että jokkut saatanan Kiekko-Espoot tai Pelicansit tai jokkut muut paskajoukkueet olis edes yrittäny haaveilla voittamisesta.

Yleensä voitti Tappara, joka tottakai vähän vitutti, tai sitten korkeintaan Tepsi tai Ässät. Parasta kumminkin oli se, että mikään helsinkiläinen joukkue ei voittanu.

No mitäs sitten maailman politiikka, geopolitiikka ja kansainvälinen talous. Maailmassa on nykyään niin paljon maitakin että mukulat joutuu alkaa varmaan lukeen maantietoo vittu neljän vanhana etta ne oppii kaikki maat. Siis ihan kun sillä olis mitään merkitystä onko joku kongo kongo vai
Zaire; ne kuolee kohta kumminkin kaikki aidsiin.

Ulkopolitiikka oli helppoo; Kekkonen ja Karjalainen kävi pari kertaa vuodessa vetään pään täyteen preesnevin kanssa ja taas oli idänkauppa mallillaan.

Ja mikään lehti, ei edes hymy tai jallu, ei uskaltanu mainita vittu sanallakaan siitä että Kekkonen kävi paneen jotain naapurin ämmää. Nyt kun Kanerva kirjottaa pari pikkutuhmaa tekstaria niin heti joutuu eroon.

Vienti veti ; heti kun näytti vähan takkuavan niin ei muuta kun sellanen vähintään 20 % devalvaatio peliin. Ei tarttenu valittaa että kansalaisten ostovoima laski. Vittu sillon mitään ostovoimaa ollu ylipäätään eikä käyty ulkomailla. Ihmiset oli onnellisia jos ne pääsi lättähatulla Suinulaan asemalle ja siita kävellen kaks kilometriä mökille missä ei ollu sähköö, joten ei tarttenu kattella mitään nykyajan paskasarjoja. Ja jos oli sähköt ja mustavalkonen teevee niin pysty kattoon laatuohjelmia kuten Tankki täyteen tai Naapurilähiö.

Kesät on pitkiä ja lämpimiä ja sato vaan öisin. Ja järvissä oli vesi lämmintä. Tosin vähän paskasta kun viereinen sellutehdas puski vähän pitkäks menneen keiton naapurilahteen.

Talvella oli paljon lunta ja pakkasta oli just sopivasti, ja lumisade loppu aina just ennen kun alko peli Sorsussa Kalevan eetä vastaan.

Jää oli tasanen ja sopivan liukas. Ja kenttä-äijän kopissa oli lämmin, ja sen muija leipo ihan sairaan hyviä korvapuusteja. Mukulat sai rauhassa olla ulkona kun ei ollu jotain namusetää tai pedofiilia kokoajan runkkaamassa jossain puskassa. Ja jos oli niin Putkosen isä nappas pyörän liiteristä, sotki paikalle ja paino sitä niin vittu turpaan, että oli näkö ja kuulo sekasin. Ei tarttenu viedä sitä jonnekin helvetin terapeutille tai kuraattorille ja taas säästy veronmaksajien rahoja.

Mopolla sai ajaa ilman kypärää, ei ollu nopeusrajotuksia, bensa oli halpaa, autot alitehosia ja rumia, yms. Ylipäätään tieliikenteessä oli kaikki kunnossa. Kännissäkin taisi saada ajaan. Kohta on joka kulmassa valvontakamerat, ja varmaan jalankulkijoillakin on kypärät.

Tytöt oli kauniita eikä niiltä saanu pillua. Ja jos joku nyt sattu saamaan niin ei tarttenu kokoajan pelätä että kuolenko mää nyt kohta kun ei tarttenu pelätä aidista tai muita neekerisankkereita.

Homot oli reilusti homoja. Tosin niitä ei paljon ollu niinku nykyään. Ja jos oli niin pysty yrittään saada Putkosen isä vetään sitäkin turpaan, niin kyllä jätkältä homoiluinto haihtu. Neekereitä oli aniharvassa ja niitä sai sanoo reilusti neekereiks. Nykyään kun ei tiedä mitä pitäs sanoa kun joku voi vaikka luulla rasistiks.

Musiikissa oli selkeet kaavat. Kun radiossa oli vaan ne kolme kanavaa, josta yleensä tuli tosin jotain stereotestiä tai anneli tempakan valistusohjelmaa, niin ethän sää edes tienny mitä levyjä pitäis ostaa!!

Helpointa oli kattoo kerran vuodessa Syksyn Sävel ja Euroviisut ja valinta oli selvä; joku Finnhits 3, jos halus suomalaista tai sitten K-tel (teeveestä tuttu) jos halus kuunnella jotain kovempaa niinku Baccaraa tai jotain muuta. Nyt kun menee levykauppaan niin ethän saa edes löydä sieltä mitään kun et tiedä onko sun haluama levy housea, acid housea, räppia, tecnoa, dancea, tai jotain. Ei vaan löydy.

Laulajat laulo niin että sanoista sai selvää ja niitä lauluja pysty niinku yrittää hyräillä tai jopa laulaa mukana. Nykyään musiikki on sellasta renkutusta, että laula nyt siinä sitten.

Sitten ravintolat; tosin mun kokemukset on vasta 80-luvun lopusta kun alko pääseen paariin väärillä papereilla (paperitkin oli sillon helppo väärentää!!), ja elämä oli helppoo. Paarit meni kiinni puolen yön paikkeilla. Ei tarvinnu roikkua jossain vitun yökerhossa aamuneljään.
Pohjia alettiin ottaan jo hyvissä ajoin iltapäivällä, ja pohjia otettiin kunnolla. Ei tarttenu hiiviskellä ja häpeillä että joku luulis köyhäks kun joutu juomaan pohjia. Kaikki joi ja kaikki oli lähes yhtä köyhiä.

Siis tuliko selväks? Ennen oli helpompaa!!!

Pala autonkorjausta

3.7.2008 22:30
Voi vittusaatanaperkele.

Nyt nikertää ja pahasti, kerron.

Kas kun ostin navigaattorin. Ja sitähän pitää vähän niiQ ladata... No huomasin että auton savukkeensytytin ei toiminut, tai no toimi jos sitä laturia painoi pohjaan. No kelailin että kai siitä on kiinnike "jousi" (vai mikä se nyt on) kuoleentunut. No ei muutakuin tuhkakuppi irti (kas kun sytsä majailee siinä tuhkiksen vieressä) ja jousen kimppuun. Irroitin siis yhden ruuvin.

Tästä alkoi riemu. Ekaksi se saatanan paska sytsä ei halunnut mennä paikoilleen ja viimeinkä sen sain niin hommahan skulas ihan vitun hyvin. Jos laittoi stereot päälle ja laturin pistokkeeseen niin pamahti sulake ja sama toisinpäin. Siinä käryytin 3 röökiä, käräytin kourallisen sulakkeita ja funtsin riipaisua. Lopulta totesin että pakko painua broidin tallille kassoon mitä on tehtävissä.

42km ja 9 röökiä myöhemmin sain kojetaulusta revittyä sen verta palasta irti että sain sytkän liittimen näkyviin. No tässä vaiheessa se vitun homosytkä hajos palasiksi kiinnikkeistään ja taas palo röökiä ja päreitä. No vittuakos nilkat paskassa miettimään, kokopaska kourassa talliin ja kolvi kiltisti käteen. 2h ja lopulta koko paska on uudelleen kasassa ja kaikki toimii... Paitsi tuhkakupin valo.

Vitun valo, en tule vaihtamaan vaikka itse Mooses tulisi ja käskisi vaihtamaan.

Siis yksi vitun ruuvi irti ja helvetti pääsi valloilleen. Riipaisututtaa.
AlkuunEdelliset1–10 / 13SeuraavatLoppuun