Blogi: Antisankaritar
23.5.2012 21:37 Ja kävipä sitten niin pitkästä, pitkästä aikaa että yörauhaani häirittiin mitä räkäisimmällä tavalla.
Joku ruskeaan nahkarotsiin pukeutunut pomarfinin edustaja halusi vieraisille viime yönä juurikin siinä noitien hetken jälkeen ja täräytti A.Sankarettarelta lähestulkoon hyvät ja huonot lakanoihin.
Kämppäni sijaitsee ekassa kerroksessa. Ikkunat on kuitenkin sen verran korkealla, ettei siihen normijamppa heittämälläkään ylety. Kävi kuitenkin niin että kesken makoisimman uneenliukumisen, juuri siinä nirvanan rajamailla, hetki ennen täydellistä nukahtamista, joku koputteli makkarin ikkunaan, örisi, mölisi ja raapi ikkunalautaa.
En suinkaan liiottele kun sanon että säikähdin ihan perkeleesti.
Tähän asti mummojen valtaama taloyhtiö ei ole tuottanut kuin muutaman harmaan hiuksen, ja nekin on tulleet muiden kuin toisten asukkaiden puolesta. Tai toisaalta ei. Yläkertaan muutti kuukausi sitten perhe, joka oli lähtöisin "jostain muualta" ja joiden elämöinti on vähintäänkin mielenkiintoista, mutta kertoilen siitä sitten myöhemmin.
Kuten todettu, joku rapisteli ikkunan toisella puolella keskellä yötä. Koska heräsin säikähtämällä, mielikuvitus pääsi valloilleen. Olin ihan varma että tyyppi, joka sovittelee itseään ikkunanpieliin, takuulla onnistuu keplottelemaan itsensä kammariini tuuletusikkunan kautta ja voihan pojat että jo hetken harmitti kun hyvä itikkaverkko menee pilalle!
Kuului jonkinlainen muksahdus. Saattoi olla pauhaava sydämeni tai taivaita hipova verenpaine, en ole ihan varma. Tempaisin ryysyt niskaan ja pakenin makuuhuoneesta henkeni edestä vain todetakseni olkkarin ikkunasta, että siellä joku nutipää nojailee pihalaatoitukseen perseellään eikä pääse ylös. Jostain syystä se oli riisunut rannekellonsa ikkunani alle ja tupakkamassinsakin näkyi levittäneen pitkin pihaa.
Perkeleen nuijapää, säikähdin sitä ihan tosissaan.
Otin neuvoa antavan puhelun ja lohdutuksen sanoina kuulin "ettet vaan kuvittele koko juttua...?"
Vähän vaikea kuvitella, siinä se istui perseellään mikä lie äijänjämä päätänsä haroen.
Ruskea nahkarotsi, farkut ja ne perhanan pomarfinnit. Ajattelin ettei äijästä voi olla paljoakaan harmia, se kun ei päässyt edes konttausasentoon. Ihmettelin kyllä miten se oli ylettänyt naputtelemaan neidonkammarini ikkunaa.
Soitin tietysti virkavallan paikalle, tein asiallisen ilmoituksen elämän syrjäyttämästä veronmaksajasta ja kapusin parvekkeelle katsomaan äijää tarkemmin. Myönnettäköön, sen verran paskahousu olin (ja jopa varovainen) etten mennyt ulko-ovelta kurkistamaan ukon kondista, eihän noista tiedä, katujen ja rantaremmien sankareista että millä ne seuraavaksi vaikutuksen yrittää tehdä.
Tilanne selkeni mulle edelleen: ukko oli päissään kuin apina, ei päässyt eteen eikä taakse joten uskaltauduin ovelle katsomaan. Samalla ajoikin poliisipartio pihaan ja mietin mielessäni että tän täytyy olla noin tuhannes kerta kun soitan virkavallan paikalle kun yörauhaani on häiritty. Onkohan niillä minusta joku tilasto? Pitäisköhän muuttaa sukunimi..? Hmmm..
Siniset miehet vetivät kumirukkasta käteen ja naureskelivat makuukammarihäirikön vilpittömille yrityksille taistella oikeutta vastaan, sen vastarinta ei ollut ainakaan väkivaltaista saati tehokasta. Ukkoa nostettaessa totesi vain että "elekee pojat rikkoko hyvvee vyötä!" Virkavalta nosti sedän vyöstä pidellen miekkataksin kyytiin, rannekellonkin ottivat mukaan. Mitäpä minäkään sillä olisin tehnyt?
Siinä savuketta poltellessa hoksasin sitten miten tämä katujen sankari ja yön ritari oli ylettänyt ronkkimaan minulle herkkää kohtaa:
viimeksi taloon muuttanut apinalauma (tai joku muu apina, ei ainakaan se seinän taakse muuttanut sikaiso äijä) oli jättänyt ikkunan alle valkoisen rottinkituolin.
Olinkin jo miettinyt että ton vois tosta hyödyntää mutta koska en liiemmälti ole varastelevaa tyyppiä, annoin tuolin olla. Ja näin tein karhunpalveluksen itselleni.
Kammariini pyrkinyt yöllinen muotineuvoja oli siis kiivennyt rottinkiräyskän päälle ja näin ylettänyt untani häiritsemään. Todella ihmettelen miten sen tasapaino kesti tuon ikuisuudelta tuntuneen koputteluhetken?
Hieman harmistuneena heivasin tuolin nurkan taakse ja mietin jo että asettelen sen naapurin ison äijän ikkunan alle, siitä sopii yrittää. Veikkaan että vastaanotto olisi vallan vallaton.
Sain unen päästä kiinni vasta muutaman tunnin kuluttua ja kun oli aika herätä, klo 5.15, soin itselleni "hetken ylimääräistä" lepoa. Virittelin kännykän herättämään varttia myöhemmin vain herätäkseni tuntia myöhemmin, armottoman myöhässä ja lievässä vitutuksessa.
Kun vihdoin pyyhälsin kohti työpaikkaa, huomasin että joku huomaavainen kusipäärunkelo oli asetellut arvohuonekalun takaisin lähtöpaikalleen, mun makkarin ikkunan alle.
Taidan polttaa mokoman vehkeen. Jotain äkäisiä lappuja ajattelin myös kirjailla ilmoitustaululle.
Perkele.Tagit: vitutus yörauha
8.5.2012 14:38  Tagit: syrän
8.5.2012 10:46 Tässäpä kuva eiliseltä päiväkävelyltä.
Ja sitten löytyi tämmösiä. Näissä oli (joissakin) sisällä asukki, mutta annoin niille kyytiä. Yhdestä ryömi ulos iso ja ruma joku-helevetin-vesihämähäkki, hyi säätänä.
Löytyi myös simpukoita, joista ravistelin asukkaan ulos ja jätin aurinkoon kuivumaan. Näistä tuloo vielä taidetta!
 Tagit: kotilo lenkkari simpukka
26.4.2012 20:45 Moikka.
Halusin vain kertoa tämänkin kaikelle kansalle että nyt kypsässä 32-vuoden iässä kaverini kertoi minulla olevan ihan vitun omituiset peukalot. Joo, tiesin tämän jo ihan niinku ennestään mutta tälle on nimikin ja se lukee tuolla otsikossa.
Googlesta löytyy kuvia tästä omituisuudesta ja Megan Foxillakin on nähtävästi tämä sama "ongelma":
www.handresearch.com...umbs/megan-fox-thumbs-brachydactyly-stub-thumb.htm
Reilu meininki. Taas.Tagit: brachydactyly fox megan peukalot
19.4.2012 16:41 Flunssa:
Ei vaadi monimutkaisia toimenpiteitä. Vähän särkylääkettä, nenäliinoja ja jotain hyvää mussutettavaa samalla kun katsoo leffaa. Kuuma juoma on aina plussaa.
Miehillä on kiusallinen taipumus muuttua mihinkään-kykenemättömiksi nyyteiksi tätä sairastaessaan. Mies ei mielellään halua lievittää oloaan lääkkeillä vaan potee niinkuin "miehet", eli vapisee horkassa peiton alla ja kaikenlaiset parantamisyritykset ja -ehdotukset torjutaan päättäväisen vaisusti. Tiskejä on turha pyytää tiskaamaan, mies ei vaan kykene "kun on tämä flunssa".
"Vatsatauti":
Vatsatauti my ass... Tämä on se kaikista kiusallisin lottovoitto tautiarpajaisissa. Vaatii pitkiä hermoja. Ihan helevetin pitkiä. Vetää aikuisen ihmisen ventiksi, ei juuri anna ennakkovaroitusta ja ryskää mielensä mukaan ihmisruumiin kuntoon, joka saa toivomaan että kuolo korjaisi.
Jostain syystä vatsatauti iskee aina öiseen aikaan. Oireina voi olla ensin julmettu vatsakipu, jota uhri kovasti muovaa mielessään jäytäviksi ilmavaivoiksi toivoen että ei tää pitkään kestä, kyllä tän kestää. Jonkun tunnin kuluttua epäilee tulehtunutta umpisuolta, kunnes pahoinvointi alkaa.
Sekään ei välttämättä anna täyttymystä; pitkää sylkeä toivoessa kroppa luovuttaa pahaisia, kouristelevia ysköksiä joita tulee tiheään. Ylösnousevan tavaran määrä on jonkinlaisessa korrelaatiossa syödyn ja juodun ravinnon määrään. Joku höperö saattaa myös epäillä ruokamyrkytystä. Pahoinvointi on myös erittäin jäytävää: ei pysty nukkumaan, ei pysty valvomaan. Ei pysty mihinkään. On vaan.
Uhri yrittää mahdollisesti rauhoittua omaan sänkyynsä toivoen saavansa levätä edes 10 minuuttia ennen seuraavaa koitosta vesiklosetissa, mutta toivoton yritys päättyy edestakaiseen ovenpieliin törmäilyyn pimeässä asunnossa. Tunnin verran kun oot repiny itseäs makkarin ja hyyskän väliä, älyää ehkä jättää toiseen valot että löytää seuraavan kerran nopeammin perille. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että seuraavan koitoksen lottopotti osuu lähellekään aiottua maalia, vaan samalla kun kouristelee pää punaisena, miettii että tarttee varmaan siivota tää lattia ennenkun muut herää.
Vatsatautia olisi ihan kiva potea yksinään. Lähinnä syystä ettei muut samassa asunnossa nukkuvat ihmiset heräisi jatkuvaan huussissa ramppaamiseen ja tämmösiä kelaillessa olo ei kun paranee: Mä oon sori! Älkää antako mun häiritä!
Myös pirullinen vilu kalvaa yöllistä seikkailijaa. Vatsataudin aikatauluun ei kuulu osio "lepää lämpimässä peiton alla vartti, sitte taas mennään". Ehei, siinähän vapiset horkassa ja toivot kuolemaa kunnes 2.20 päädyt itkuisena soittamaan ensiapuun ja valitat tuskiasi. Asiallinen hoitaja diagnosoi vatsataudin mutta uhrin on pakko saada selittää ettei ole koskaan ikinä ennenkään vatsatautia juuri potenut. Huomautus siitä, että asiakaspalvelutyössä tartuntariski on moninkertainen, ei lohduta.
Minut on myrkytetty! Lähettäkää poliisi, ambulanssi ja palokunta! Ja rukoilkaa kuolemattoman sieluni puolesta, pliis..
Että tämmöstä. Aamulla oli ihan kiva "heräillä" soittelemaan ensin työpaikalle, sitten työterveyshoitajalle. Tunnin odottelun jälkeen hoitaja totesi että selvä tapaus, muista käsihygienia, älä syö käristettyä ruokaa, juo vähän kerrassaan, limpparit saattaa laukaista oksennusrefleksin ja nyt pitäis kyllä levätä. Oma siippa totesi töistä tullessaan että kylläpä näytät ryytyneeltä. No elä helevetissä!
Olen lojunut sohvalla puoli päivää ajokoiran kainalossa surkutellen kohtaloani. Jostain syystä mulla on reisi- ja pohjelihaksetkin ihan vetelät. Hyvää yrjötautia vaan mulle.
Rakkaudella,
Antisankaritar
*Antisankaritar-blogi löytyy myös Facebookista. Hus tykkäämään siitä!* :DTagit: paskatauti vatsatauti yrjötauti
9.4.2012 21:49 Ihan ekana haluaisin ilmoittaa että olen matkustanut kotikaupungistani, tuosta jääkarhun anustakin pienemmästä kylästä toiseen pienempään kyläpahaseen. Täällä on paljon tehtaita.
Kyseessä on kerrankin ihan asiallinen reissu: A.Sankaritar lähti opiskelemaan ruotsia, omaan ammattialaansa erityisesti liittyen.
Tarkoitus oli matkustaa yli 400 kilometriä autokyydillä. Sitten tapahtui kaikenlaista ja autokyyti piti perua. Sitten piti mennä junalla mutta tarjoutui toinen autokyyti.
Hienoa, ajatteli A. Sankaritar ja pakkasi matkalaukkuunsa vihkoja, kyniä ja ruotsin sanakirjan. Ja kaikkee muuta tarpeellista kuten ..öö.. kolme astmapiippua (jos rupee ahistamaan), tyhjän purukumipussin, mustaa lankaa, kihartimen, passin, kahdet korvakorut, hirveästi kosmetiikkaa (kaikki täysin välttämättömiä kolmen päivän oleiluun vieraalla paikkakunnalla), kolmea eriväristä kynsilakkaa: sähkönsininen, turkoosi sekä tummanvihreä ja tyhjä piilolinssikotelo jossa kylläkin on vielä nestettä. Siis tärkeät kamat. Ja läppäri.
Sitten A. alkoi laskemaan että bensaan menee kyllä ihan helvetisti rahaa koska kuljettajan pitää päästä vielä kotiinkin. Käytännön ihmisenä sankaritar laski vain menomatkan bensakulut ja täten romutti huolella laaditun budjettinsa.
Illalla vielä kamoja tsekkaillessa hermoili aikatauluista, lumipyryistä, rumista vaatteista ja sen sellaisesta. Piti nimittäin valita junakyyti kaikesta huolimatta, jatkoyhteys bussilla ja pyhällä hengellä. Kohdepaikkakunnan taksin numerokin tuli kaiveltua kaiken varalta, jos jokin, ihan mikä tahansa menee pieleen.
Aamujuna olisi ollut toki liian aikainen Antiässälle joten päädyttiin ratkaisuun "pikajuna se ja se, klo 12.47". Siihen tähdättiin ja lippua sankaritar oli ostamassa naftisti vartti ennen junan lähtöä.
Vr:n virkailijalle esitetty pyyntö "lähelle tupakkavaunua, jos onnistuu" tuotti vastauksen "ei onnistu, juna on täynnä". Tästä innostuneena punaposkinen sankaritar ehdotti varovasti että "no kunhan jonnekin, kyllä mää voin kävellä sen verran". Virkailija ilmoitti melkoisen turhautuneena ettei hän voi myydä minulle minkäänlaista lippua koska juna on täynnä.
Ei käynyt sitten mielessäkään että pääsiäinen tosiaan lisää junissa olevaa ruuhkaa, että ehkäpä lippu olisi tosiaan pitänyt varata ja lunastaa jo edellisellä viikolla. Ehkä tosiaan olisi pitänyt..
Selän takaa lippujonosta kuului hätääntynyttä kuiskintaa "ei saa lippuja, ei oo paikkoja".
Junaan olis voinut mennä 5 euroo kalliimmalla piletillä ja istua jossain lattialla 5 tuntia, mutta tässä kohtaa Antisankarettaren urheiluhenki katosi.
Virkailija pahoitteli tilannetta mutta kerrankin pystyin toteamaan samantien, ilman väittelyä että moka on minun, ei hän tälle mitään mahda. Hyvää päivänjatkoa!
Ring-a-lin saatana ja kuljettajan kanssa uusintaneuvottelu.
Mun täytyy olla maailman onnekkain pirulainen siinä mielessä, että alati herrasmiesmäisesti käyttäytyvä herraseuralaiseni lupasi kuskata minut tänne yli 400 kilometrin päähän. Hän ajaa parhaillaan vielä takaisin lähtöpaikkaamme, luultavasti vielä pari tuntia.
Navigaattorimme, apukuljettajamme ja luonnonvoimat olivat tuntikausia kestäneen automatkan ainoita haittatekijöitä. Kun navigaattori sanoi "käänny vasemmalle", minä viittasin oikealle ja muutaman väärän eleen jälkeen suljin alati pauhaavan kitani ja annoin kuljettajalle luvan käyttää omaa arvostelukykyään ja ajotaitoaan. Niin hän tekikin ja olimme perillä klo 19 ja risat.
Kultainen kuljettajani <3 Joudun leipomaan sitä vielä hyvän tovin jotta matkan aiheuttama rasitus on korvattu korkoineen kaikkineen.
Perillä en meinannut löytää majapaikkaani. Avaimenperässä luki 3D mutta missään ovessa saati rakennuksessa ei lukenut näin. Hasardilla yhtä uksea aukomaan ja ovikelloa soittamaan: Bingo!
Sain oman yhden hengen lukaalin tästä isohkosta soluasunnosta ja aloin riemuissani purkaa romppeita kaappiin (pöydälle, lattialle, nojatuoliin). Eväät sulloin huoneesta löytyvään jääkaappiin. Nyt siellä on kaksi banaania ja purkki chilitonnikalaa, huomisen eväät.
Automatka oli sen verran rasittava että päätin käydä suihkussa.
Pyyhkeen olin unohtanut kotiin, huomasin. Tiedän vieläpä tarkalleen missä se on: rullattuna vaatteiden kuivaustelineen päällä. Siellä yli 400 kilometrin päässä. Mutta toisaalta, vittuako sitä pyyhkeellä tekee kun ei ole shampootakaan mukana. Joku hiusväripaketista napattu hoitoaine kyllä löytyi.
Pesin hiukseni Daily-tiskiaineella ja pyyhin itseni huoneesta löytyvään pöytäluutun tapaiseen, hikiseen toppiin sekä pussilakanaan jonka kyllä muistin pakata koska ohjeissa luki että omat lakanat täytyy tuoda.
Ei muuta kuin hyvää ruotsinopiskelua mulle.
Ajattelin kohta mennä lukemaan kirjaa ja nukkua hyvin.
En ole vuosiin osannut nukahtaa ilman kirjaa ja justiinsa tuossa hoksasin että kirja, jonka olin aikonut ottaa mukaan, on kotona yöpöydällä. Ei se mitään, onhan mulla tuo ruotsin sanakirja tuossa. Ja jostain, helvetin hyvästä, syystä matkalaukussa on myös englannin taskusanakirja.Tagit: autokyyti juna matkustus opiskelu ruosinkieli
7.4.2012 13:03 Pääsiäisturneeni päättyi tänne hankien ja nietosten keskelle lumierämaahan. Pakoauto jolla tänne saavuin, erotti pakoputken palveluksestaan ja tänä aamuna ihmettelimme, kuinka ja missä välissä tämä tapahtui?
Nyt odotamme korjausratsuväkeä saapuvaksi jotta menopelillä pääsee arkena töihin.
Tässä linkkinä vielä pääsiäisen suurin hitti, eikun vaan korvamatoa hankkimaan evribadi! :D
www.youtube.com/watch?v=iDVTQ9K9u9k
(Robin: Faija skitsoo)Tagit: pakoauto pakoputki pääsiäinen
21.3.2012 09:27 :)
 Tagit: missxl
20.3.2012 21:49  Tagit: fööni johdot kuulokkeet sotku
13.3.2012 10:24 Täten ilmoitettakoon että Rimmelin Extra WoW lash - lash building mascara on paskaa.
Ilmoitetaan myös että kovalla volyymillä markkinoitu Maybellinen Illegal Length - fibre extensions mascara on vielä paskempaa.
En ostanut näitä mainoksien perusteella vaan tsekkasin minkälainen harja näissä on. Kummassakin näytti olevan tarkat makukriteerini täyttävä harja mutta paskaa nää on silti.
Eniten ottaa päähän tuo Illegal length - laiton pituus-skeida, jonka mainoksia näkee töllössä harva se ilta. Ymmärrän toki että ripsivärimainoksissa käytetään tekoripsiä ja animointia jotta tuote saadaan näyttämään paremmalta, mutta Illegal lengthin tapauksessa sanoisin että nyt ollaan eksytty erehdyttämään kuluttajaa rikollisella tavalla.
Kuluttaja on myrtynyt ja haluaa rahansa takaisin ja mielellään muutaman kosmetiikkateollisuuden päänahan lautaselle: ala- tai yläpäänahan, kaikki käy.
Kehuja sen sijaan saa aivan poskettomasti Nivean pinkkiin putkiloon pakattu Volume Nanodefinition-ripsari. Tämäkin kyllä kuivui aika äkkiä mutta kun harjaa käväyttä veden alla, avot! Johan tuloo räpsyttimet joissa on volyymia.
Näitä mainittuja Nivean ripsivärejä mulla on kaksin kappalein, olivat alennuksessa 4 euroa joten kuivakas olemus selittynee huimalla alella.
Ensiksi mainitut kökköripsarit, Rimmel ja Maybelline, maksoivat 12-14 euroa tsipale ja ne oli ihan kuraa.
Laittoman huonoa kosmetiikkaa on taas markkinoille työnnetty. Haistakaa shiiiiit Maybelline ja Rimmel.
Go Nivea Nanodefinition! ♥Tagit: maybelline nivea rimmel
|
4 kommenttia 
Facebook
MySpace
Delicious
Tilaa syöte
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta