Blogi: Caduceus
7.2.2012 15:54 Viime viikolla täällä päin elettiin kireiden pakkasten keskellä. Pakkaseen tottui sangen nopsaan ja rutiininomaisesti varasi aamulla ylimääräiset kymmenen minuuttia siihen, että töihin lähtiessään pakkasi päälleen puolet kaikesta siitä, minkä omisti, ja töihin saapuessaan purkautui siitä kaikesta hikisenä ähisten.
Tänä aamuna herätessäni pakkasta oli vain kuusi astetta. Piti jatkuvasti muistuttaa itseään pukeutuessaan, että kuusi astetta pakkasta on sama kuin mitä se oli ennen tulipalopakkasia. Kuusi astetta ei siis ole yhtäkkiä muuttunut esim. -15c vastaavaksi, vaan se on edelleen se -6c. Mukava pakkasilma. Niinpä työmatkapyöräilyyn ei tarvita villakalsareita, tuulikalsareita, toppahousuja, vaellussukkia, villasukkia, lampaankarvasaappaita, pitkää aluspaitaa, tavan pitkähihaista, untuvatakkia, pitkää villakaulaliinaa, karvarukkasia ja fleecevuorattua 100% shetlanninlammasvillapipoa, vaan ihan tuulihousut, tavan talvitakki, normaali pipo, kaulaliina ja sormikkaat riittävät päällysasuksi eikä allekaan tarvitse naparetkeilijän varusteita. Onnellisena pyöräilin töihin naama jäätymättä, kädet lämpimänä ja varpaat sulana. Pyöräkin liikkui niin ketterään, kun laakerit eivät olleet jäässä.
Äsken aloin tehdä lähtöä töistä ja satuin vilkaisemaan työpaikan keittiön ikkunassa olevaa lämpömittaria. Olin saada paskahalvauksen. -19c. Ajattelin, että tämä on naurettavaa ja katsoin uudelleen.
-19c.
Jep jep. On sitten vähän pakkanen kirinyt. Tarkastin asian vielä netistä. Paitsi että on -19c niin siellä tuulee 8m/s.
Ei kait siinä muuta, mutta mulla on tosiaan päällä sen verran, ettei epämukavasti hikoile -6c pakkasessa töihin pyöräillessään.
No, veikkaan että ei hiki haise kohta.
1.2.2012 20:16 Sinun oli aika mennä. Mennä, niin kauan kuin sulla oli vielä saappaat jalassa, niin kauan kun olit vielä kingi. Nyt olet siellä, missä riistalinnut on kesyjä, lentävät suoraan leukojesi väliin. Sää on aina sopivan tuulinen, eikä emäntäkään ammu koskaan ohi.
Rakastin sinua. Lepää rauhassa, uskollinen ystäväni. Jonain päivänä kyyneleeni kuivuvat ja muistan vain hyvät hetket.
12.12.2011 18:29 Aamuna muutamana lattialla lainehti. Kyse ei ollu putkirikosta, niinku nesteen määrästä olis voinu kuvitella. Kyseessä oli kusijärvi. Yksi eteisen matoista otti eniten osumaa hautautumalla the Kusijärven Tulviin kaksi kertaa. Muuten paikat on olleet randomit. Asialla vanhuskoira, joka oli muutaman päivänä juonut kuin sieni, vettä siis.
Koska koira on ollu aina sisäsiisti, päättelin että jotain on selkeästi vialla. Sain ajan eläinlääkärille ja kiikutin koiran sinne. Eläinlääkäri kyseli oireita, koputteli ja kuunteli, ja pamautti sitten tuomion: joko munuaisvika, maksavika tai diabetes. Koska kyseessä on 13,5v ikäinen koira, en suuria toiveita hoidosta antanut, vaan päätin, että vanha kaveri saa sitten lähteä kitumatta viimeiselle matkalleen. Pissanäyte ja verikokeita kuitenkin otettiin ja sitten istuuduimme odotushuoneeseen kiduttavan pitkäksi tunniksi. Sen tunnin aikana tapahtui kahdesti niin, että vastaanottohuoneesta kannettiin liikkumaton, huopaan kääritty mytty käsiään vääntelevät, surun murtamat omistajat perässään, mikä ei varsinaisesti nostanu mun mielialaa.
Sit meidän nimi huudettiin uudelleen. Yllätys yllätys, vanhuskoiralla olikin virtsainfektio! Maksa- ja munuaiskokeet oli kaikki ihan priimat, hemoglobiini kunnossa ja sokerit normaalit. Saatiin antibioottikuuri ja vaikka se on vasta puolivälissä, on lattiat pysyneet kuivana.
Vielä sai rakas lisäaikaa, mutta kuinka kauan? Jatkoajallahan tässä mennään koko ajan, sen tiedän.
Mun rakas harmaakuononi <3
5.12.2011 19:27 Perjantaina oli duunipaikan pikkujoulut. Oli ihan kivaa jonnee kahteen saakka yöllä, mut sit alko yleisö olla sen verran päissään, et kädet eivät enää pysyneet omalla puolella. Kun ystävällinen "Älä pliis koske" -kehoitus ei auttanu, päätin että oli aika lähteä. Lähdin. Taksia ei tietenkään saanu, joten kävelin kotiin sen reilut viis kilsaa. Ei haitannu, hyvät saappaat jalassa ja silleen, mut se virkisti liikaa. Unen päästä sain ehkä tunti sen jälkeen ku olin tullu kotiin ja nukuin sen klassiset kolme tuntia.
Ei täs muuten, mutku unet on tota kolmee tuntia jatkuvasti. Voimat alkaa olla niin lopussa, et en tiä kohta miten olisin. Nii ja se painonpudotus on nyt 3,5kg tähän mennessä, puolentoista viikon aikana. Aika nopeeta toimintaa.
Blah.
29.11.2011 14:40 Onko ongelmia vyötärönympäryksen kanssa? Eikö viime vuonna ostamasi kiva bilemekko mahdu päälle? Kenties herkut maistuvat liikaakin?
Eipä hätää! Noudata vain Cadun pikkujouludieettiä, niin vyötärönympärys kutistuu kuin pyy maailmanlopun edellä.
Järjestä elämäsi sekaisin. Mieluiten kunnolla. Esimerkiksi rakkaussotkut tai läheisen ihmisen kuolema sopivat hyvin. Sekoita joukkoon stressaava työ, josta olet viimeksi saanut olla lomalla kesällä. Lisää ripaus epävarmuutta tulevaisuudesta, hämmennä sekaisin. Viimeistele taloudellisella katastrofilla. Nuku ehkä 3 tuntia yössä. Solmi päälle rusetti. Nautitaan päivittäin runsaina annoksina. Vaikutusmekanismi: et pysty syömään, vaikka haluaisitkin, koska koko ajan oksettaa.
Kyllä lähtee!
21.2.2011 13:15 Perjantaina mun mitta tuli täyteen näiden pakkasten kanssa!
Läksin ratsastamaan töiden jälkeen ja ajattelin viedä hevosen maastolenkille, kun on jo valoisaa niin pitkään. Puolen tunnin päästä jouduin kuitenkin kääntymään takaisin tallille, sillä mun silmät jäätyi umpeen niin ettei nähny eteensä .
Siis hei oikeesti.
2.2.2011 16:52 Työasuuni kuuluvat lökäpöksyt, jotka ovat kyllä käytössä mukavat, mutta eivät mitenkään erityisen edustavat. Ne kiristetään vyötäröstä sopivaksi kiristysnarulla. Vaikka olen kukkakeppi, joudun käyttämään pitkien säärteni takia L-koon housuja. Niinpä narulla joutuu todella kuromaan housuja kiinni.
Olin juuri saanut yhden ihmisen asiat hoidettua ja hän oli poistumassa työhuoneestani. Automaattisesti nousin kätelläkseni hänet hyvästiksi. Samalla tunsin, kuinka housuni alkoivat liukua kohti nilkkoja. Vyötäröllä oleva kiristysnyöri oli auennut.
Oikea käsi oli ojennettuna kohti poislähtijää, vasemmassa kädessä oli kansio. Asiakas oli jo ojentanut oman kätensä puolimatkaan vastaan. Ei auttanut kuin viskata paniikissa kansio pois kädestä pöydälle, missä se ryskyen kaatoi ison kasan tavaroita, siepata housut ja pelastaa mitä pelastettavissa oli. Taisi se hyvästeltäväkin siinä tulla hyvästeltyä, mutta oudon katseen sain läksiäisiksi.
Miten mulle voi käydä aina jotain noloa???
16.1.2011 17:26 En pidä makuuhuoneeni patteria päällä talvisinkaan. Pidän siitä, että makuuhuone on viileä, ei kuitenkaan kylmä. Viileässä makuuhuoneessa on taivaallista kietoutua untuvatäkkiin :) Monesti toitotetaan, että viileässä nukkuu paremmin. Ei aavistustakaan. Pidän viileämmästä ihan muuten vain. Muu asunto on lämpimämpi. Päivisin makuuhuoneen ovi on auki, jolloin lämpötila tasaantuu. Yöllä ovi on kuitenkin kiinni, etteivät karvakuonot valtaa petiäni. Niinpä makuuhuoneeni viilenee yön aikana.
Tänä aamuna tuntui kyllä poikkeuksellisen viileältä. Käsivartta ei paljon tehnyt mieli työntää pois peiton alta ja lopullinen nouseminen pois vuoteesta oli todella vavahduttava kokemus. Raahustin ikkunaan ja unentuhruisin silmin menin katsomaan lämpömittarista lukemat.
Naulasin katseeni sinne jonnekin -10c tienoolle. Tuttua väripalkkia ei kuitenkaan jostain syystä näkynyt koko mittarissa. Hämmästyneenä töllistelin aikani ja mietin, oliko mittari mahdollisesti rikki. Sitten aloin pikkuhiljaa, oivalluksen vallatessa mieleni, valuttaa katsettani alemmas, alemmas ja alemmas.
Löytyhän se palkki sieltä. Nimittäin -31c kohdalta! Helvetti!
Ensi yöksi on varmaan pakko laittaa patteri päälle.
12.1.2011 15:32 No vihdoinki!
Sain muutettua mun kaikki kamat, paitsi huonekasveista suurimman osan. Muuttopäivänä oli -31c pakkasta. Muuttomies vanno, et sen auto on takaa niin lämmin et kasvit ei varmana palellu. Mä sanoin et varmana paleltuu. Muuttomies sano, ettei varmana palellu. Mä sanoin et kun sen auton peräkontti on nyt ollu kaksi tuntii auki koko ajan, ku sinne on roudattu kamat tässä järkyttävässä pakkasessa niin kai sä tajuut ettei se lämpee viidessä minuutissa sellaseks, että siellä vois kasvit olla ja ettei nää kasvit kestä edes minuutin verran pakkasta. Muuttomies vanno, ettei kasvit varmana palellu, koska hällä on supertehokas lämmitin.
Mun 11 vuotta rakkaudella kaksimetriseksi pienestä taimesta kasvattama limoviikuna paleltu kuoliaaksi, vaikka olin paketoinu sen. Samoin palmu. Orkideat kuljetin henkilöautossa kylmälaukun sisällä, ne selvis. Samoin kultaköynnös, se pudotti puolet lehdistään mut on hengissä. Mut mun rakas limoviikuna, mun ylpeydenaihe, mun pride&joy, on mennyttä forever. Vittu!Ja muuttomies vaan hymähteli. Eihän se voi tietty käsittää, et rehuihinsakin voi kiintyä.
Nyt sain sit laajakaistanki, viimein. Liikaa toki olis ollu vaadittu, et se olis menny niinku on sovittu, mut nyt mulla on se. Niiden piti tulla sopimuksen mukaan maanantaina "varaudu olemaan kotona klo 8-12, jotta asennus voidaan onnistuneesti suorittaa". No mä käkin kotona järjestelemässä tavaroita, eikä asentajaa kuulunu. Kahden maissa ip läksin sit kaupungille, koska oli tuhat ja sata asiaa, jotka piti saada hoidettua virka-aikana. En ennättäny edes keskustaan asti kun puhelin soi ja siellä oli asentaja joka kyseli miks mun kotikolossani ei oo ketään avaas ovea. Olin sit aika ynseenä sille siitä. Nolottaa, eihän se sen vika ollu kait, mut vitutti. Sanoin sit, et mä oon just lähteny kotoa ja niin paljon on asioita hoidettavana, etten ainakaan kolmeen tuntiin oo takas. Niinpä homma sit siirty. Mut nyt se on asennettu, viimein.
Ens maanantaina pitäis sit mennä takas duuniin. Viimenen lomaviikko menossa ja nyt oon viimein saanu unen päästä kiinni ja vedelly joka yö semmosta 10h unta. Mut ottaen huomioon et tätä ennen meni kaks viikkoa 4-5h yöunilla, niin ei tää yks viikko taida sitä paikata. Mut parempihan tää on ku ei yhtään mitään.
6.12.2010 21:02 Ihanaa itsenäisyyspäivää. Joillakin se on vapaapäivä ja jotkut on saanu rentoutua pitkän viikonlopun. Mulla oli vapaata lauantai. Eilen mut soitettiin töihin, koska "kukaan muu ei pääse tuleen (=suostu tulemaan)". Pääsin töistä kymmeneltä ja kun olin polkenut pakkasessa kotiin pyörällä, kesti pitkälle yli puolenyön ennenkuin sain nukuttua.
Aamulla heräsin puoli kahdeksalta siihen, että lumitraktori peruutti maantasossa olevan makuuhuoneeni ikkunan alla *piip piip piip piip*, muistuttaen minua siitä, että jotkut ovat todellakin itsenäisyyspäivänäkin töissä. Siis myös jotkut muut kuin... no mutta siitä myöhemmin. En saanut enää unta, vaikka väsyttikin, joten nousin sitten ja vedin aamiaisen kitusiin ja läksin koirien kanssa ulos. Ulkona oli vähemmän kiva huomata, että siellä tuulee n. 100m/s vaakatasoon. Nimittäin seuraava ohjelmanumero oli lähteä ihan suoraan vastatuuleen polkemaan tallille, koska luuska tarvitsi liikuntaa, en ollut saanut ketään puolestani katsomaan sitä (onhan sentään itsenäisyyspäivä) eikä bussit kulkeneet, koska... niin, on itsenäisyyspäivä. Yleinen vapaapäivä.
Tallilta kotiuduttua taas koirat ulos, niille sapuska eteen ja itse suihkuun kolmeksi minuutiksi. Hiusten kuivaus, meikkiä, vaatteet niskaan, heiheit koirille ja taas pyörän selkään. Pihatiellä ekan kerran nurin ja liikenneympyrässä toisen kerran. Onneksi ei ollut liikennettä (koska on itsenäisyyspäivä, yleinen vapaapäivä).
Onneksi täällä töissä ei mikään ole muistuttanut minua siitä, että on yleinen vapaapäivä. Sen verran täällä on ollut koko illan helvetti irti. Töissä taas iltakymmeneen, vain päästäkseni huomenaamuna kahdeksaksi takaisin. Mulla oli viimeksi täysin vapaa viikonloppu 1,5kk sitten. Viikottainen työtuntimääräni saattaisi saada työsuojeluvaltuutetulta kahvit näppikselle.
On mulla sitten etuoikeutettu olo, kun mulla on töitä. IHAnaa!
|
|
2 kommenttia 
Facebook
MySpace
Delicious
Tilaa syöte
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta