Löytyi 5 merkintää joulukuulta 2010.
29.12.2010 12:51
Taas on aika hiljentyä palkitsemaan vuosi 2010. Tältä se näyttää.
Vuoden rölläys
They see me trollin, they hatin. Ehkäpä rakkain kategoria, vuoden paras viaton jekku. Kari Tapion tehouutisointi ja -radiosoitto on vaikuttanut mieleeni myrkyllisesti; valitsen vuoden rölläykseksi Kari Tapion Juna kulkee -biisin päätymisen Spotifyn soitetuimmaksi sekä Suomessa että maailmalla. Tällä hetkellä juna kulkee Jenni Vartiaisen ja Enrique Iglesiasin välissä. Hyvä Kuvalauta (RIP), hyvä Kari Tapsa (RIP). Ei ollenkaan huonompi päätyä Jenni Vartiaisen alle.
Vuoden blogi
Lapset hei, askarrellaanko iloinen vappunaamari? Äitipä hakee Karhun pahvit, tehdään samalla hieno shortsiasu!
Paskamutsin ghettokopissa syntyy joulukuvaelma pekonista ja haalari Lidlin pulloista. Erittäin viitseliästä parodiaa. Ihan jokainen pullantuoksuinen lähiöemo ei jaksaisi joulupitkon leipomisen jälkeen tehdä asetelmia bissepulloista ja samalla pukea lastaan sukkahousupukuun. Ja sen jälkeen vielä raportoida hommaa meille Strömsö-allergisille, joista ei ikinä tule äitejä - tai jos tulee, niin todella paskoja mutseja.
Vuoden nettitapaus
Wikileaks. Ja nyt kaikkien pitäisi näyttää yhtä hämmästyneiltä kuin kouluaikojen joulujuhlissa, jolloin se sama eloveena sai hymytyttöpatsaan ja stipendin joka vuosi.
(Kolmen) vuoden pahin puhallus
Kolmen vuoden roolipeli - kyllä joku jaksaa. Tässä tapauksessa lontoolainen nainen, joka kusetti alaikäistä suomalaistyttöä, joka rakastuneena luuli kirjoittelevansa miehen kanssa. Lontoon vahvistus otti peliin mukaan sukulaisia, kävi tytön ovella ja osoitti harvinaisen sairasta omistautuneisuutta asialleen. Koko tarina koomapotilaineen vaikuttaa absurdilta Salkkari-jaksolta, mutta näköjään näitäkin mahtuu nettiin. Ja paljon.
Vuoden turhin nettiuutinen
Facebookin kaatumisen uutisoiminen Iltalehti.fi:n etusivun ykköspaikalla sai minut sulkemaan silmäni ja ajattelemaan poneja. Pankaa nyt vielä hätänumero ja paikallisen kriisikeskuksen numero mukaan. Operaattorit tekivät vuoden tilin, kun nettikehittynyt homo sapiens siirtyi puhelimen pariin. Sillähän pystyi tekemään muutakin kuin pelaamaan Angry Birdsiä? Äh, auta, en mä muista miten! ÄÄÄ!
Vuoden floppi
No, Fruugo. Kirjoitin syksyllä bloggauksen aiheesta, enkä vieläkään ole päässyt selvyyteen siitä, miten huippunimien tähdittämä palvelu laskeutui niin taidokkaasti mahalleen. Rahasäkit levisi ja maine meni. Katsastin pitkästä aikaa vuoden flopin, eikä sille ole oikein mitään tapahtunut. Samat lastenvaunut ja shampoot edelleen etusivulla, ehkä vähän räikeämmin kuin ennen. Ja nyt tuli huono omatunto tästä haukkumisesta; ideahan oli ihan hyvä. Paijauksia konttorille.
Vuoden onnistuminen
Kirkosta eroaminen (pistefi) homoillan jälkeen. Toisaalta kai tämän voisi listata "vuoden pettymys" -kategoriaankin, ihan bloggaajasta riippuen. P.S. Vielä ehtii säästää pitkän euron eroamalla kirkosta ennen vuoden vaihtumista.
Vuoden nettipersoona
Pasi Viheraho, köyhän miehen Karpo, valaa toivoa tallottuun kansaan. Pasi on kehittänyt tutkivasta
nettivideojournalismista normaalia ihmistä kiinnostavan lajin (vrt. 45 minuuttia -ohjelma) ja paljastanut epäkohtia mm. jätteidenkäsittelyssä ja vakuutusyhtiöiden palvelussa. Pasi keventää tunnelmaa vakavien reportaasien jälkeen esittelemällä mädäntyneitä jääkaapin hedelmiä tai soittelemalla pianoa. Viheraho on ahkera puurtaja, motivoitunut taistelija, joita Suomesta on aivan liian vähän. Jaksaisipa itsekin.
Mikä kategoria unohtui? Saiko joku väärää kunniaa?
22.12.2010 12:12
1000
Yritän tänään herätä kymmeneltä. Kaoottinen jouluviikko tuntuu sen verran päässä, että teen kuten jokainen keskiviikko; pyörittelin uuden herätyksen puhelimeen puolta tuntia myöhemmäksi. Varmaan parempi ratkaisu olisi luovuttaa ja siirtyä puoli yhteentoista suoraan. Erään kommentoijan iloksi kerron, että puolessa tunnissa ehdin nähdä unen, jossa minua yritettiin suostutella lähtemään matkalle.
1030
Kirkonkellomainen ääni etenee iPhonesta tärykalvolle. Läppäri hengittelee valollaan muffinsimurukuorrutuksen (vai kuppikakkumurukuorrutuksen?) alla. Nostan syyllistävän saukon, tiukkailmeisen lutra lutran, läppärin viereen. Saukko vahtii, että puolen tunnin päästä näppäimistö alkaa natista. Sen syyllistävät ruskeat silmät ovat piinanneet montaa väärästä paikasta herännyttä.
1045
Olen tervannut itseni suihkussa ja selannut Digitodayn läpi. Bloggausaihetta etsien siis. Lex Nokia? Äää. En ole täysin varma sen sisällöstä. Lupaan perehtyä asiaan ns. paremmalla ajalla, jota tuskin koskaan tulen näkemään. Facebookin tuunaus? Nytkö vasta? Teinien suosimissa kuvagallerioissa pinkit glittersydämet ja kuvakollaasit ovat riemastuttaneet käyttäjiä kauan. Ei ilmeisesti oletettu, että vanhempaa porukkaa vetävässä FB:ssä innostuttaisiin leikkimään ulkoasulla. Joopa joo, siellähän viljellään porkkanoitakin. Laitan Röyksoppin uuden levyn soimaan ja petyn sen instrumentaalilinjaan. Joka neljäs on kytkenyt virustorjunnan kokonaan pois. Vaarallinen elämä, miksipäs ei. Vähän kuin suojaamaton seksi; vakiokumppania voi höylätä, mutta sekin voi käydä vieraissa.
1100-1205
En innostu yhdestäkään ajankohtaisesta netti-ilmiöstä. Kävin nuuskimassa Diasporaa viime viikolla, mutten päässyt liittymään palveluun. Syyllistävä saukko aloittaa tehotuijotuksen. Käyn uudistuneilla ja hämmentävän sekavilla Ilmatieteen laitoksen sivuilla katsomassa, että vietän jouluni -30°C:ssä Kuopiossa. Mietin yhtä joulua ehkä 10 vuoden takaa, kun istuin huoneessani kirjoittamassa 1990-luvun alun vintage-läppärillä, miten paljon vihaan joulua. Alan kelata bloggaushistoriaani. Vuonna 2005 avasin LiveJournal-tilin, jonne kirjoitin 292 978 merkkiä tekstiä. Aina kirjoituksia lukiessani kadun, etten ole jatkanut päiväkirjamaista kirjoittelua. Haistanko uudenvuodenlupauksen?
Selaan BlogCityä. Miten helppo olisikaan keksiä kirjoitettavaa ravintoloista! Kävisi vain kiskomassa hyvät pöperöt ja myöhemmin turinoisi, oliko hyvää vai yäk. Joo, helppoa ja helppoa. Helpoltahan kaikki näyttää, muttei varmasti ole. Istuukohan Tuomas Vimmakin selvittelemässä takkujaan pää tyhjänä? Kirjoittamisessa ja tenttiin lukemisessa on paljon samaa; molempien kuumottaessa alkaa innostua uusista asioista. Ikkunoiden pesusta, kirjojen aakkosjärjestämisestä, murobbs:n keskustelusta Mikko Uutelasta. Voisikohan siitä blogata? Eikö? Luovutanko?
Moni rakas blogi ja nettisivusto lopettaa huipulla. Vaikka lukijoita riittää ja hiljaisuuden vallitessa kommenttiboksi täyttyy kaipaavista valituksista, bloggaajaa ja ylläpitäjää ei enää koskaan näy. Loppuunpalaminen? Bloggaajat ovat valitelleet lukijoiden epärealistisia odotuksia. Kirjoitustahdiksi toivotaan kahta sisältörikasta postausta per päivä ja kuvien pitäisi olla syyskuun Voguen tasoa, muuten ainakin pari räkänokkaa ilmoittaa lopettavansa blogin tilaamisen Blogilistalla. Moniko jaksaisi harrastaa joogaa, jos tuhat ihmistä seisoisi maton vieressä arvostelemassa asanoita ja ilmoittamassa, että jos sitä halasanaa ei nyt näy, niin mä ainakin lähden vetämään?
Minua ei ole kuumottanut kukaan muu kuin saukko. Pidän siitä, kun kello raksuttaa eteenpäin kohti kahtatoista ja ajatuksia tulee nopeampaa kuin sormet liikkuvat. Joskus tahmeus valtaa aamun ja tekisi mieli olla kirjoittamatta enää edes allekirjoitusta kauppakuittiin. Ehkä ensi vuonna palautan sen LiveJournal-tilinikin.
Hyviä jouluja ja uudenvuodenlupauksia,
Del ja Syyllistävä Saukko

15.12.2010 11:58
Oletko elänyt tynnyrissä pari viime viikkoa? Olet saattanut sivuuttaa Wikileaks-kohun; sivusto julkaisi jenkkien ulkopolitiikasta salaista ja noloa dataa. Tiedot sijaitsivat Amazonin palvelimilla, ja Amazon katkaisi asiakassuhteen sopimusrikkomukseen vedoten. Tässä vaiheessa rivien välistä voi lukea, että hallitus on kuumottanut Amazonia. Asia varmistui, kun PayPal, Visa ja MasterCard lopettivat Wikileaks-lahjoitusten käsittelyn. Nettiaktivistit voivat pyöritellä napanöyhtäänsä tai lahjoittaa hilusensa KKK:lle edellisessä virkkeessä mainittuja maksukeinoja käyttäen. No, Piratebaystä tutun Peter Sunden Flattr-palvelu hyväksyy yhä aktivistirahaa.
Nettiaktivistit, jotka tuskin ovat lukeneet yhtään vuodettua dokumenttia, mutta pitävät ajatuksesta
aktivismista, lähtivät kostoretkelle poistumatta näppiksiensä takaa. Osa Wikileaks-fanipoitsuista/tytöistä poistui ulos osoittamaan mieltään perinteisin tavoin
Free Julian Assange -kylttien kanssa. Nettiporukka teki palvelunestohyökkäyksiä maksuliikennettä hoitavien firmojen sivustoja kohtaan. Amazon kesti, mutta Visa ja MC rymähtivät alas. Kuumottaa muuten omistaa luottokortti, jonka tarjoajan webbisivu on maassa Wikileaksin takia. Hyökkäysten tekijäksi on ilmoittautunut Anonymous-ryhmä.
Media ei ole oikein osannut kategorisoida Anonymous-ryhmää. Kyseessä ei ole salainen koodariklikki, joka kokoontuisi kellareissa sivelemään partojaan ja keskustelemaan kräkkeröinnistä, vaan kasa normaaleja ihmisiä, jotka ovat osanneet asentaa koneilleen Low Orbital Ion Cannon (LOIC) -softan. Hyökkääjien epäonneksi LOIC ei peitä jälkiään; hyökkäyksestä jää selkeä räpylänjälki. Virkavalta on innostunut joissain maissa bustaamaan teinipoikia. Suomessa pidätyksiä ei vielä ole nähty, ja varovaisesti voisin väittää ettei nähdäkään. Kanssakansalaisia on varmasti ollut mukana hyökkäyksessä talvisodan kiihkeydellä satoja, ellei tuhansia. Suomalaiset (teini)pojat ovat kuitenkin 4chanin suurkuluttajia.
En ole lukenut yhtään Wikileaks-paljastusta. Kysyin gallup-henkisesti lähipiiriltä muistavatko hekään yhtään. Jotain ympäripyöreää tuli, mutta DDoS-hyökkäykset tunnettiin hyvin. Uskon monen muun järkyttyneen ja tuohtuneen enemmän vuotojen lieveilmiöistä kuin itse vuodoista - Wikileaksin ravisuttavin paljastus on fokuksen siirtyminen mediassa ja ihmisten puheissa Berlusconin läskeistä palvelunestohyökkäyksiin ja pelkoon siitä, mitä Internetin vapaudelle tapahtuu. Orwellin kirjoja liikaa lukeneet ovat väläytelleet ideoita tunnistautumisesta ennen Internetiin pääsyä (iiristunnistus, uh!) tai rajusta ennakkosensuurista ja anonyymiteetin lopusta. Elämme jännittäviä aikoja, käsi popparikulhoon onnettomuutta odotellessa.
8.12.2010 12:03
"Tämän videon julkaisijasta on tehty rikosilmoitus ja asia saatetaan oikeusteitse eteenpäin", ilmestyi YouTubessa olevan kouluprojektivideon kommentteihin. OAMK:n opiskelijat olivat räpeltäneet kokoon
huumoripätkän, jossa verkkareissa sohvalla makoileva mörökölli lähtee baariin jättäen vaimon haaveilemaan prinsseistä pölyhuiska kädessään. Video ei ole mikään kultaisen palmun arvoinen, mutta yhtä ihmistä video - tai lähinnä sen nimi - kosketti. Opiskelijaporukka oli ujuttanut nimeen "aviomiespalvelun", joka on myös seksittömiä palveluita (remppaa ja muuta) välittävän firman nimi. Pomo kävi muistamassa videon tehneitä kappaleen ensimmäisellä virkkeellä.
Yksi opiskelijoista aloitti keskustelun MuroBBS:ään kyselläkseen, voiko joutua maksumieheksi kuten
tämä tapaus. Aviomiespalvelun toimari kun uhkaili kunnianloukkaussyytteellä ja mainitsi tehneensä jo rikosilmoituksenkin.
"Jos mainos ei ole poistunut 3.12.2010 mennessä asianajajani alkaa hoitamaan sekä kunnianloukkaus että tavaramerkkiloukkaus syytettä ja tulen vaatimaan kaiki aiheutuneet kulut sinulta." Muron keskustelussa otettiin kantaa lakiteknisiin seikkoihin, mutta päällimmäiseksi keskusteluissa nousi TJ:n lähestymistapa oululaiseen opiskelijaporukkaan. Toimari sai haukut niskaansa, mutta nimimerkki SuperEgo totesi asiallisesti:
"Niin tai näin, aggressiivinen herkkänahkaisuus ei ainakaan tee hyvää minkään firman uskottavuudelle, maineelle eikä imagolle."
Harvinaisen totta. Kun keittiörempasta haaveileva googlettaa "aviomiespalvelun", pääsee lukemaan firman TJ:n kirjoitusvirheitä vilisevän kannanoton opiskelijavideoon. Hyvä, että ylpeyttä omaa toimea kohtaan löytyy, mutta itse tilaisin laina-aviomieheni jostain muualta. Ihan vain varmuuden vuoksi. Melko tuoreessa muistissa on Nuevo Latino -ravintolan töykeät kommentit asiakkaalleen. Nyt raflan tilalla Korkeavuorenkadulla tarjotaan maukasta koilliskiinalaista murkinaa. Kannattaa kokeilla kanaa, chiliä ja vihanneksia.
Koko keissi tuntuu todella turhalta. Ennen toimarin yhteydenottoa videolla oli pari sataa katsojaa - luultavasti opiskelijoita ja kavereita. Parissa hetkessä katsojamäärä on pompannut kymmenkertaiseksi MuroBBS:n äänitorveilun ansiosta. Ilman toimarin valitusta kenellekään ei olisi koitunut harmia, ei tavaramerkille, toimarille tai opiskelijaporukalle. Nyt 12 500 muroa on lukenut keskustelun, ja firma on saanut melkein yhtä monet vihat niskaansa.
Kaikki mainos on positiivista blablabla. Suuremmassa mittakaavassa tämä huomattiin newyorkilaisen pokakauppiaan googlesijoituksissa. Paljon huonoa karmaa kerännyt, asiakkaitaan riivannut yritys keikkui hakutulosten kärjessä negatiivisen karmansa vuoksi. Onkohan Aviomiespalvelussa nähty suuri ryntäys ilmaisen mainostuksen vuoksi? Vai kadutaankohan siellä pienen piirin vitsivideoon puuttumista? No, nyt on myöhäistä yrittää paikkailla. Tätä tekstiä kirjoittaessa videon katsojamäärä ja MuroBBS:n keskustelun lukijamäärä on taas vähän kasvanut, siinä missä parin remppaa kaipaavan leskirouvan kriittisyyskin.
1.12.2010 12:00
Seison sairaalan ulko-ovella kellotettuani 39,5 astetta kuumemittarilla. Olen vain lähtenyt hakemaan sairauslomaa työterveyslekurilta, mutta päätymässä jonottamaan päivystykseen "jopa kolme tuntia", kuten respan setä toteaa. Mieleen hiipii parin aikayksikön takainen jumiutuminen Auroran sairaalaan. Kännykän akku loppui - mutta saan läppärin ja irkki toimii.
<arkx> Sun pitää ehdottomasti kirjoittaa joku gonzo-artikkeli sun matkastas.
<arkx> Pelkoa ja vihaa Haartmanin sairaalassa.
<dellflow> Hieno idea. Saisikohan sen jotenkin liitettyä nettiin..
Kyllä sen saa. Helsingin kaupungin wlan on ainoa pieni lanka, joka pitää minut järjellisyyden oikealla puolella kuunnellessani eläimellistä kiljumista, jatkuvia virtsakeskusteluja ja mummujen hourailuja sukulaistensa tappamisesta. Lisätään tähän väliin, ettei Aurorassa ollut wlania, ainakaan siellä fyysisesti sairaiden puolella. Henkisesti sairaista en tiedä.
Kaiken pitäisi olla kuten kotona, kone sylissä ja koko yö edessä. Olen jopa kotoisasti sotkenut sairaalapöksyni purkalla, joka on unohtunut kannettavan pohjaan ja sulanut koneen lämmettyä. Ahdistaa ja katson ajan väärin peilistä, josta heijastuu kello.
<dellflow> Mietin karkaamista, että kumpi olisi parempi tai pahempi, kuolla munuaistulehdukseen vai tylsyyteen.
Googlettelen sairauttani ja alan tuntea ikäviä uusia oireita pitkin kehoa. Hoitaja (niitä on kolmenlaisia: virolaisia, todella nuoria suomalaisia ja todella vanhoja suomalaisia) tökkää kanyylin. Lunttailen antibioottipussin kyljestä lääkkeen nimeä ja terveen epäluuloisena heitän sen googleen. Ei osumia. Lääkärikäsiala! Oikea löytyy kuitenkin.
<dellflow> 200 eurolla mennyt jo antibioottia.
<dellflow> Kiitosta Suomen verojärjestelmälle.
<dellflow> Intiassa olisi saanut heppa-antibiootit apteekista ilman reseptiä.
Suomi tosin saattaa kostaa 4,5 prosenttia veroa maksavalle. Lääkkeen sivuvaikutuksissa luvataan yhtenä sivuvaikutuksena sieniä koko kehoon. Unelmoin puskevani kärpässientä. Google tarjoaa minulle kyseistä antibioottia ilman reseptiä. Ehkä sitten kun sienet kropassa tuntuvat hyvältä idealta. Naapuri luulee, että elämme vuotta 1903. Wlanin vakaus on ainakin siltä vuodelta.
<dellflow> Aika random oli tuo iPad-launch.
<arkx> Special event kehiin ja sit "available today".
Vietän kauniin iPadin julkaisupäivän ikkunattomassa huoneessa. Jäi näkemättä massahurmos, eli kolme sekopäätä tappelemassa. Eräs päivä Stockalla myyjä tuli muuten esittelemään e-kirjalukijoita, 199 e. Vakuutuin, muttei lähtenyt mukaan.
<arkx> Onko Suomessa mitään Grouponia vastaavaa? Koska Google on nyt ostamassa sitä. 5 miljardia. Tollanen mesta mihin tulee kaikkia diilejä.
<arkx> Mietin et kun jengi on niin kreiseinä johonkin Stokkaan. Ja hulluihin päiviin. Niin miksei sit myös online?
<dellflow> Offerium ja CityDeal.
Ostin kerran yhden "diilin" CityDealista. Miksen olekaan kirjoittanut vielä aiheesta? Parit teriyaki-nuudelit Wrongista yhden hinnalla. Tuli kyllä paha mummo ja kahvipaketti -olo tiskillä tilausta tehdessäni.
<dellflow> ...makkarakeittoa (en syö porsasta) ja maitoa (en juo). Ja se makkara oli silputtu sellaisiksi 0,2 x 0,2 cm:n paloiksi. En kyllä tajua miten näistä safkoista pitäisi tulla täyteen, varmaan suunniteltu noille talvisodasta asti sängyssä maanneille 40-kiloisille ruumiille.
Googletan peittoni alta. Onko juutalaisnaisilla päähineet? Uskotaanko "olen juutalainen shalom alom" -valhettani? Onneksi en sanonut olevani muslimi, pitäisi askarrella peitosta burkha.
Naapurin rouva luulee olevansa Pentti Leinonen (nimi muutettu). Googletan nimen ja odotan löytäväni sillä Facebook-profiilin. Löydänkin, mutten pääse katsomaan sitä jonkun käptsä-kuumotuksen takia. Mistä asti?
<dellflow> Katsoin että pöydällä oli hammastahnaa, olikin KY Jellyä...
<arkx> KY Jellyä siellä? Kovatkin orgiat?
<dellflow> Sitä on steriilinä ja ei-steriilinä.
<dellflow> Sairaaloissa nyt ollaan ihan paskat housuissa, monessa mielessä. Tässä tapauksessa pöpöjen vuoksi.
Olen kuullut aivan liikaa eritejuttuja, mutta googletan silti KY Jellyn. Sitä näköjään on saanut steriilinäkin, sanoo virtsakatetreihin erikoistunut jenkkifoorumi. Vielä kerta "virtsakatetreja" niin revin tyynyni ja tungen täytteet korvakäytäviäni piristämään.
<arkx> Olettaisin et ne sairastelevat mummot ei sentään komentele hoitsuja.
<dellflow> Kyllä ne kommentoi aika kärkkäästi.
<arkx> Mut siis mikä ton aiheuttaa?
<dellflow> Vanhuuden vai?
<arkx> Ei vaan et miks vanhana monesta naisesta tulee valittava urpo.
<dellflow> Yritin googletella, mutta en oikein löytänyt mtn ennen kuin netti katkesi.
<arkx> Sit kelataan et miks geriatriseen työhön ei löydy vapaaehtoisia ;D
<dellflow> Tosi palkitsevaa duunia joo. Vittuilua ja eritteitä aamusta iltaan.
<arkx> Kuulostaa joltain punk-levyltä.
<dellflow> Todellakin. Kyllä niille pitäisi maksaa ainakin törkeää liksaa.
<arkx> Jooh, paskan (kirjaimellisesti) työn lisää.
Uusitunut Google, joka ehdottelee hakutuloksia kesken kirjoittelun, löytää tasan viisi ratkaisua vihaisten vanhusten ongelmaan. Periaatteessa pidän uudesta hakutyylistä, mutten osaa vielä käyttää sitä - sitkeästi kirjoitan hakusanani ja painan enteriä tuloksia vilkuilematta. Onko tällainen muutoshaluttomuus vanhuuden merkkejä?
<dellflow> Äh, en tiedä miten tämä sänky menee alas. Miksei ne pane vain selkeää nappia tuohon.
Onneksi seniiliys ei iske vielä. Yritän etsiä manuskaa sänkyyn ja selailen turhia pdf-esitteitä läpi. Niissä sairaalasängyissä on Unikko-lakanat, ei froteisia saunapyyhepeittoja. Potilaat ovat parikymppisiä neitejä, eivät makuuhaavaisia ja hampaattomia. Neidit hymyilevät sängyissään, eivät laske kattopaneelin reikiä (441). Melko epärealistinen olo.