Blogi: EmmaGo

Löytyi 6 merkintää tammikuulta 2008.

Palasin kotiin

21.1.2008 15:00

...ja rakastuin matkalla Pietariin ihan totaalisesti. :) Sellainen määrä taidetta, kulttuuria, avaruutta ja kauneutta, että pää ihan meinasi mennä pyörälle. Jopa tammikuun räntäsateessa Pietari oli ehdottomasti kaunein kaupunki, missä olen käynyt. Suunnittelen jo matkaa sinne takaisin kesäksi. Siel vois viettää vaikka viikon tai kuukauden tai vuoden... No ehkä sen viikon vaan. :) Välillä piti oikein muistuttaa itselleen, millä hinnalla se kauneus on rakennettu. Pelkästään Iisakin kirkon kupolin kultaustöissä kuoli 60 maaorjaa elohopeaan. Eipä demokraattisessa valtiossa moisia palatseja saataisi rakennettuakkaan.

Eremitaasissa meillä oli opastus, minkä takia en kerinnyt viettää siellä niin paljon aikaa kuin olisin halunnut. Ihan hyvän yleiskatsauksen siitä kuitenkin sain. Seuraavalla kerralla menen yksin, niin saan rauhassa kierrellä pidempään. Venäläisen taiteen museossa kiertelin ihtekseni audiolaitteen kanssa parisen tuntia. Sinne pitää myös mennä uudelleen. Ja se Iisakin kirkko oli upea. :P Käväsin myös Dostojevskin ja Tshaikovskin haudoilla. Näkemättä jäi etnografinen museo ja paljon, paljon muuta.

Opettelin parin päivän aikana kyriliset aakkoset ja liikkuminen Pietarissa helpottui kyllä kummasti. Räntäsateessa ei hirveän paljoa tehnyt mieli tallustella, joten opettelin vikana päivänä myös paikallisen metron käytön. Kerran ajoin kyllä harhaan, mutta mitäpä pienistä. :)

Miksiköhän mä aina shoppailen itseni vararikkoon matkoilla? :S Tulee sellainen tunne, että jos en nyt heti just osta tätä kaunista ja ihanaa juttua, niin menetän sen ikiajoiksi. Tämän matkan shoppailusaldo: kirja Eremitaasista, kirja Pietarista, DVD Pietarista, 2 cd levyä, talvitakki (löysin vihdoinkin sellasen, josta tykkään :)), kaulakoru, pähkinöitä ja pinjansiemeniä + säkillinen suklaakarkkeja, kristalliastia, 2 pulloa kuoharia (se todellakin on hyvää, niin kuin poli sanoi), 1 litra viskiä (Dalmore 12 v), siskontytölle maatushka ja siskonpojalle sellanen hauska lelu, jossa on nokkivia kanoja. Loppukuu meneekin sit todellisella minibudjetilla. Onneks duunissa saa syötyä aamupalan ja lounaan. :)

5 kommenttia

Viikkohan on jo puolessa. :)

15.1.2008 09:27

Vaikka on vasta tiistai, niin mun työviikkoni on puolessa välissä. Lähden nimittäisn torstaina muutaman päivän Pietarin reissulle. Tykkään matkustelusta, mutta useimmiten puuttuu joko rahaa tai aikaa. No ei mulla nytkään olis oikeestaan ollut kumpaakaan, mut päätin silti, et lähden. :) Tän vuoksi tosin otin pari palkatonta vapaapäivää eli helmikuun alussa saapi sitten kiristellä kukkaronnyörejä.

Odotan kyllä innolla yhden Euoopan vanhimman suurkaupungin näkemistä. Neljässä päivässä ei tosin kerkeä nähdä kuin murto-osan, varsinkin kun niistä menee osa matkustamiseen Venäjälle ja takas. Pitää sit tulla joskus uudelleen. :)Eremitaasin museossa meillä on opastus, mut mä luulen, et jään sen jälkeen hengaileen sinne viel muutamaks tunniks. Ja etnografinen museo kiinnostaa tietenkin myös. Ja lopun aikaa ajattelin katella kauniita rakennuksia.

3 kommenttia

Kolahduksista.

13.1.2008 23:41

Niitä on monenlaisia. Joidenkin ihmisten kanssa vain natsaa. Jotkut vaikuttavat omaan elämään hyvinkin voimakkaasti. Jotkut kolahdukset ovat pieniä, jotkut isompia. Jotkut saavat hymyilemään ja tuovat kevyen mielen. Jotkut voivat saada surulliseksi ja epävarmaksi.

Olen tavannut elämäni aikana kaksi naista, jotka ovat kolahtaneet. Sellaisia, joiden kanssa on ollut niin samalla aallonpituudella, että on tuntunut, että voi puhua mistä tahansa ja kertoa mitä tahansa itsestään. Koska olen hetero, nämä ovat olleet positiivisia kolahduksia. Ei ole ollut mitään seksuaalista jännitettä mukana sotkemassa kuvioita.

Rakkauskuvioissa niitä kolahduksia on ollut neljä. Osa pienempiä, osa isompia. Se ehkä kaikista suurin kolahdus osoittautui sitten täysin yksipuoliseksi. Sellaiseksi haaveista koostuvaksi vaaleanpunaiseksi hattaraksi. Nätiksi unelmaksi vailla todellisuuspohjaa. Jotenkin tällä hetkellä on sellainen olo, ettei niitä kolahduksia enää tämän jälkeen tulekaan, että olen jo käyttänyt tämän elämän saldoni niiden osalta. :( Ehkä mun on vain sitten tarkoituskin elää elämäni yksin. Ei sekään nyt niin pahalta kuulosta.

Jeff Buckley: Forget her

Kommentoi

Kikhernekasviskorma

13.1.2008 15:26

-öljyä
-suikaleiksi leikattua porkkanaa, paprikaa ja kesäkurpitsaa (sipuli olis ollut bueno, mut unohdin ostaa kaupasta)
-kikherneitä (säilyke)
-ananasta paloina
-cashew-pähkinöitä
-Pirkan kormakastiketta
-vettä

Wokkiin ekaks porkkana (ja sipuli, jos käyttää), sen jälkeen paprika ja kesäkurpitsa + kikherneet. Lisätään kormakastiketta + vähän vettä (ja suolaa). Lopuks heitetään sekaan ananaspalat ja cashew-pähkinät. Syödään riisin kanssa. Ihan nami.

edit: Tää oli tällanen enempi kevytversio. Maun kannalta olis ollut parempi korvata vesi kookoskermalla ja öljyäkin olisin voinut käyttää vähän runsaammin. Ja jälkikäteen hoksasin, et pakkasessa olleet katkaravut olis sopineet kikherneitä paremmin tähän. Oh well, next time. :)

2 kommenttia

Onpahan taas tyhmä olo.

12.1.2008 19:43

Kuinka monta kertaa sitä pitää lyödä päätään tiiliseinään ennen kuin oppii, että se seinä on vahvempi kuin oma pää? Mun kohdalla näköjään aika helvetin monta kertaa... :(

3 kommenttia

I'm singing in the rain...

2.1.2008 15:32

Mun mielialaani kuvastaa aika pitkälti se musiikki, mitä kulloinkin kuuntelen. Joulusta asti oon kuunnellut pääosin Frank Sinatraa ja sen kappaleista tehtyjä cover-versioita. Ne on niin ihanan positiivisia ja unelmoivia kappaleita. :) Tykkään varsinkin Diana Krallin Fly me to the moon -versiosta: www.youtube.com/watch?v=qVCgf6_M7i4 . Sinatran ohella oon kuunnellut suuria määriä muutakin kepeää jazzia. Mitä tämä sitten kertoo mun mielialasta? No ainakin on ollut parempi fiilis kuin aikoihin. Musta tuntuu, että tulevasta vuodesta tulee oikein mukava. :D

1 kommentti

Jaa: