Blogi: EmmaKari

Löytyi 4 merkintää joulukuulta 2010.

Possujen joulurauha

23.12.2010 19:39
Kinkku on monien suomalaisten mielestä joulupöydän kruunu. Suomalaiset syövät sianlihaan yli 30 kiloa vuodessa. Sianlihaa syödään enemmän kuin mitään muuta lihaa ja sen kulutus on jatkuvasti kasvanut.

Mitä enemmän sikaa syödään, sitä enemmän niitä kasvatetaan. Suomen harvenevissa sikaloissa pidetään yhä suurempia määriä sikoja. Tälläkin hetkellä Suomen sikaloissa elää noin 1,5 miljoonaa sikaa. Sikoja päätyy teuraalle noin 2,4 miljoonaa yksilöä vuodessa.

Sika on hieno eläin. Ne ovat uteliaita, oppimiskykyisiä ja älykkäitä. Luonnostaan aktiivisten sikojen tehotuotantoon liittyykin paljon ongemia. Alle viikon ikäisten porsaiden kulmahampaat yleensä hiotaan tai katkaistaan. Jotta lihasta saataisiin paremman makuista, poikapossut kastroidaan ilman puudutusta ja kivunlievitystä.

Possujen äidit pidetään yleensä kääntymisen estävässä häkissä, joissa tapahtuvat porsiminen ja imetys. Emakkoa voidaan pitää porsimishäkissä jopa kahdeksan viikkoa porsimisen jälkeen. Muita sikoja kasvatetaan ryhmäkarsinoissa, joissa satakiloiselle sialle on varattava tilaa 0,65 m² eli alle sanomalehden aukeaman verran. Ahtaat, likaiset ja virikkeettömät karsinat ovat omiaan aiheuttamaan aktiivisille ja luonnostaan siisteille sioille ahdistusta ja stressiä.

Kärsimyksen ei tarvitse kuulua joulupöytään, vaihtoehtojakin löytyy. Luomusikaloita löytyy Suomesta vain vähän, mutta ne ovat suursikaloita pienempiä ja niissä mm. kääntymisen estävät porsimishäkit ovat kokonaan kielletty. Luomusioilla on enemmän tilaa ja siat pääsevät kesäisin ulos jaloittelemaan.

Joulun kunniaksi siat voi myös säästää kokonaan. Kinkkuja korvaamaan on syntynyt useita eri vaihtoehtoja. Voin hyvin suositella seitan- ja tofukinkulla mässäilyä tänä jouluna.

Lämmintä ja possuystävällistä joulua kaikille!

Tagit: eläimet joulu ruoka


Lapin metsäkiista voitettu

11.12.2010 17:39
Tämä oli hyvä viikko metsien suojelulle. Inarin vanhat metsät säästyvät Inarin poronhoitajien ja Metsähallituksen tuoreen sopimuksen myötä hakkuilta. Sopimus on historiallinen. Vuosia kestänyt kamppailu Lapin vanhojen metsien säilyttämisestä on voitettu.

Tämän ja jo aiempien sopimusten perusteella hakkuiden ulkopuolelle on siirretty 80 000 hehtaaria metsiä. Alueet ovat pääosin vanhoja ja arvokkaita metsiä. Kyse on paitsi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä myös saamelaisten oikeuksien puolustamisesta tehometsätaloutta vastaan.

Kiista on jatkunut pitkään. Poronhoitajat ja luonnonsuojelijat ovat vastustaneet hakkuita Kessissä jo 1980-luvulta alkaen. Kessi on suuri mäntyvaltainen alue Inarinjärven itäpuolella. Nyt tehdyllä sopimuksella nämäkin alueet ovat vihdoin turvassa.

Greenpeace kampanjoi kahdeksan vuoden ajan Lapin vanhojen metsien puolesta ja työ tuotti tulosta. Lapin vanhojen metsien pelastuminen antaa toivoa siitä, että kamppailut ympäristönsuojelun puolesta on mahdollista voittaa.

Voitto on merkittävä, mutta työ ei lopu tähän. Jotta metsäluonnon monimuotoisuuden hupeneminen saadaan pysäytettyä, on Etelä-Suomen metsien suojelu nostettava kymmeneen prosenttiin.

Tagit: metsät monimuotoisuus saamelaiset


Musiikin lataaminen on ekoteko

2.12.2010 22:30
Mitä digitalisointi tarkoittaa ympäristön kannalta?

Journal of Industrial Ecology on julkaissut aiheesta kokonaisen numeron, joka on vapaasti verkosta luettavissa. Eräs artikkeleista vertailee musiikin ilmastopäästöjä.

Artikkeli vertailee syntyviä ilmastopäästöjä, kun musiikin ostaa tavallisesta kaupasta cd-levyllä, tilaa levyn netistä tai sitten imuroi musiikin netistä. Tulos on selvä: musiikin imuroiminen netistä on ekoteko.

Huolimatta siitä, että tietokoneet ja palvelinkeskukset kuluttavat sähköä, musiikin lataaminen netin yli on ympäristön kannalta cd-levyn ostamista parempi vaihtoehto. Ilmastopäästöt vähenevät 40-80 prosenttia. Cd-levyjen valmistus, varastotila ja rahti aiheuttavat paljon päästöjä perinteisen musiikkikaupan elinkaaressa.

Jos kuitenkin ostaa cd-levyn levykaupasta, sinne kannattaa mennä kävellen tai pyörällä. Tutkimus osoittaa, että aivan yhtä paljon päästöjä kuin itse levyn kauppaan asti saamisesta, koituu helposti siitä, että kuluttaja ajaa kauppaan omalla autollaan.

Lataaminen siis kannattaa.

Tagit: ekologisuus ilmastonmuutos musiikki


Metsien asukit vaarassa

1.12.2010 15:39
Suomen lajien uhanalaisuusarviointi julkistettiin tänään ja tulokset ovat huolestuttavia. Joka kymmenes Suomen eliölaji on edelleen uhanalainen.

Suomessa on 2 247 uhanalaista lajia. Joidenkin lajien kohdalla tilanne on parantunut, mutta useimpien kohdalla tilanne on huonontunut.

Täällä pesivistä lintulajeista joka neljäs on uhanalainen. Uhanalaisten lajien lisäksi 30 lajia on luokiteltu silmälläpidettäviksi. Uhanalaisia kovakuoriaislajeja on hieman vähemmän kuin aikaisemmin, mutta silmälläpidettävien ja Suomesta hävinneiksi arvioitujen kovakuoriaisten määrä kasvoi huomattavasti.

Suuri osa uhanalaisista lajeista elää metsissä. Metsissä tapahtuneet muutokset ovatkin yleisin uhanalaisuuden syy. Näitä muutoksia ovat lahopuun väheneminen ja metsien "hoitotoimenpiteet", joilla suomalaiset metsät muutetaan puupelloiksi.

Luonnonsuojelukysymykset olivat kartalla myös budjettineuvotteluissa, joista hallituspuolueiden eduskuntaryhmät pääsivät tänä aamuna sopuun. Vihreät saivat kohdennettua Metsähallituksen luontopalveluihin 3,6 miljoonaa euroa. Tämä raha ei tule estämään metsälajiston köyhtymistä, mutta sillä vältetään pahimmat kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden palveluihin kohdistettavat säästöt.

Luonnonsuojelun tavoitteeksi ei riitä se, että lajiston uhanalaistumisvauhti hieman hidastuu. Jos emme saa oman metsälajistomme köyhtymistä kuriin, miten vomme vaatia kehitysmaita suojelemaan trooppisia metsiään?

Etelä-Suomen metsistä suojeltuna on vain noin prosentti, vaikka ne ovat lajistoltaan maamme rikkainta luontoa. Suomen jäljellä olevat luonnontilaiset ja niiden kaltaiset metsät on säilytettävä. Etelä-Suomen metsistä on saatava kymmenen prosenttia suojelun piiriin.

Luontoa voi myös hyödyntää tuhoamatta sitä. Tämä vain tarkoittaa, että asioita on opittava tekemään uudella tavalla.

Tagit: ekosysteemit eläimet metsät monimuotoisuus