Blogi: EmmaKariLöytyi 9 merkintää tagilla ekologisuus. 5.3.2012 16:25 Vihreiden tavoitteena on nostaa luomun osuutta julkisissa hankinnoissa.
Helsingissä asiaa saatiin eteenpäin ruokalinjauksissa, joiden mukaan vuonna 2015 puolet helsinkiläisten päiväkotien ruuasta on oltava luomua. Tavoitetta on pidetty tärkeänä ja valtuusto lisäsi tämän vuoden budjettiin lisärahan päiväkotien luomuruuan lisäämiseksi. Tammikuussa Helsingin päiväkotien puurot muuttuivatkin luomuksi ja maaliskuusta alkaen tarjotaan kerran viikossa luomuraaka-aineista valmistettu pääruoka.
Helppo tapa saavuttaa tavoite, olisi vaihtaa päiväkodeissa käytettävät maitotuotteet luomuksi. Monelle tuli yllätyksenä se, ettei näin voida tehdä. Ongelmana on D-vitamiini. Suomalaisten D-vitamiinin saannin parantamiseksi maitoon lisätään D-vitamiinia. Ainoa maito, johon D-vitamiinia ei lisätä, on luomumaito.
Suomessa on perinteisesti lähdetty siitä, että lapset saavat päiväkoti- ja kouluruuasta kaikki tarpeelliset ravinteet. Tästä syystä kunnalliset ruokapalvelut pitävät D-vitaminointia luomumaidon käytön ehtona. D-vitamiinin lisääminen kasvattaisi luomumaidon kysyntää, mutta yllättäen suurimmat vastustajat löytyvät juuri luomun kannattajista.
Nykyinen teknologia edellyttää vitaminoinnin yhteydessä luomumaidon homogenointia, mikä vähentäisi maidon luonnollisuutta. Luomutuotantoa säätelevän EU-lainsäädäntö sallii vitamiinien lisäämisen luomuelintarvikkeisiin vain, jos niiden käyttö on kyseisissä elintarvikkeissa lakisääteistä. Suomessa maidon D-vitaminointi voidaan säätää pakolliseksi vain, jos sillä on vahvat kansanterveydelliset perusteet.
D-vitaminoinnin vastustajat painottavat sitä, että D-vitamiiniravintolisien käyttö riittää turvaamaan D-vitamiinin saannin. He siis korostavat vanhempien vastuuta lasten ravitsemuksesta. Ongelma on se, että vanhempien kiinnostus ja tietoisuus ravitsemuksesta vaihtelee paljon. Keskimäärin asiaan kiinnitetään enemmän huomiota perheissä, joissa asiat ovat muutenkin paremmin. Siksi päiväkodeissa halutaan tarjota D-vitaminoituja maitotuotteita.
Ruotsissa maidon D-vitaminointi on lakisääteistä ja niinpä luomumaitoa tarjotaan myös päiväkodeissa ja kouluissa. Itse en näe mitään syytä, miksi näin ei voitaisi tehdä myös Suomessa.Tagit: ekologisuus lapset luomu päiväkodit ruoka
16.2.2012 12:13 Koko elämän kestävä luontosuhde alkaa omaan lähiluontoon tutustumisesta. Rakkaus luontoa kohtaan syttyy helposti luontokoulussa.
Luontokouluissa päivähoidossa olevat lapset ja koululaiset pääsevät metsiin tai saariluontoon oppimaan siitä, kuinka luonto toimii ja miten me ympäristöömme vaikutamme. Muissa Pohjoismaissa luontokouluja on pidetään hyvänä ja tärkeänä osana kasvatusta. Ruotsissa luontokouluja on lähes sata ja Tanskassa 700 000 lasta vuodessa käy luontokouluissa. Mutta Suomessa toimintaa ei ole kostain syystä lähdetty laajasti tukemaan.
Kestävän elämäntavan taidot tulisi saada mukaan päiväkotien ja koulujen arkea myös täällä. Suomessa vain 70 000 lasta käy luontokouluissa, eli 92 % alakoululaisista jää ilman tätä opetusta. Helsingissä luontokoulutoiminta kattaa tällä hetkellä vain osan päiväkoti-ikäisten ja koululaisten ikäluokista.
Päiväkodeille tarjottava luontokoulutoiminta on Helsingissä hyvin vähäistä, eikä luontokoulupäiviä pystytä tarjoamaan kuin murto-osalle koululaisista. Nykyisen toiminnan turvaaminen on luontokoulutoiminnan kannalta keskeistä. Vaaditaan suurta sitoutumista luontokoulutoimintaan ennen kuin pääsemme muiden pohjoismaiden tasolle.
Kataisen hallituksen ohjelma asettaa tavoitteeksi kehittää Suomesta "maailman ympäristötietoisimman kansakunnan". Juuri tällaiset lauseet kirjataan hallitusohjelmiin tyhjiksi korulauseiksi, mutta niiden ei pitäisi antaa jäädä sellaisiksi. Katseet kääntyvät opetushallinnon suuntaan.
Opetusministeri Gustafssonin asetti viime vuonna virkamiestyöryhmän valmistelemaan perusopetuksen tuntijaon uudistamista lupauksenaan vahvistaa ympäristökasvatuksen asemaa. Odotukset eivät ole korkealla, mutta tavoitteena on oltava kestävän elämäntavan taitojen sisällyttäminen kansalaisen perustaitoihin omana taitonaan.
Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan myös kuntia. Helsingissä toimii tällä hetkellä ainoastaan viisi luonto- ja ympäristökoulua, eikä kaikkien niidenkään tulevaisuus ole varmalla pohjalla. Helsingissä opetusviraston on tavoiteltava luontokouluopetuksen lisäämistä, ei vähentämistä. Nykyisten luontokoulujen toiminta on turvattava.
Tavoitteena on oltava, että yhä suurempi osa helsinkiläisistä lapsista pääsee Harakan saarelle oppimaan Itämerestä tai kuulemaan kohtuullisesta kuluttamisesta Lennu Liito-oravan ympäristökerhoon.Tagit: ekologisuus koulu lapset luontokoulut nuoret
10.4.2011 19:30 Huomenna alkaa eduskuntavaalien viimeinen kampanjaviikko. Viikon päästä sunnuntaina äänestetään siitä, millaisen suunnan Suomi ottaa seuraavan neljän vuoden aikana. Mitä pitäisi tehdä seuraavalla vaalikaudella?
1) Luonnonsuojeluun on pistettävä vauhtia. Sukupuuttoaallon tilalle tarvitaan elämän suojelua. Monesti sanotaan, että luonnonsuojelu tulee kalliiksi, joten taloudellisti vaikeina aikoina kannattaakin aloittaa siitä, ettei makseta luonnon tuhoamisesta.
Maataloustukia maksetaan, vaikka viljely saastuttaisi vesistöjä tai eläimiä kohdeltaisiin ala-arvoisesti. Tällaiset tuet pitää joko lakkauttaa tai suunnata maksettavaksi pelkästään luomutuotannolle.
Samoin turkistarhauksen alasajo on hyvä aloittaa lopettamalla kaikki tuet.
Sama pätee turvetuotantoon. Tällä hetkellä valtio tukee turpeenpolttoa, vaikka se lämmittää ilmastoa ja vaarantaa arvokkaan suoluonnon monimuotoisuuden.
2) Tuloeroja on ensi vaalikauden aikana pystyttävä kaventamaan. Tähän on kolme selkeää keinoa.
Ensinnäkin nostetaan pääomatulojen verotusta. On outoa, että miljoonien pääomatuloista maksetaan pienempi osuus veroja kuin mitä tavallinen palkansaaja maksaa tuloistaan.
Toiseksi pienimpien tulojen verotusta on kevennettävä. Tämä on järkevää, koska se vähentää köyhyyttä ja parantaa työnteon kannattavuutta. Pienestäkin palkasta jää enemmän käteen.
Kolmanneksi perusturvaan on edelleen tehtävä tasokorotuksia. Kiireisimmin korotusta kaipaa työttömien peruspäiväraha. Lisäksi opintotuki on vihdoin saatava indeksisuojan piiriin, mieluiten tietysti taitettuun indeksiin.
3) Aletaan vihdoinkin tukea tasa-arvoista vanhemmuutta ja työelämää. Se, että isät käyttävät vain pienen osan vanhempainvapaista, on merkittävä tasa-arvo-ongelma. Se on ongelma nuorille naisille, joita työnantajat eivät halua palkata raskauden pelossa. Mutta aivan yhtä suuri ellei inhimillisesti jopa suurempi tämä tasa-arvo-ongelma on isille, jotka usein tekevät eniten töitä juuri silloin kun lapset ovat pieniä.
Ongelmaan on olemassa selkeä korjaus - vanhempainvapaiden pidentäminen ja korvamerkintä niin, että 6 kuukautta kuuluvat äidille, 6 kuukautta isille ja 6 kuukautta perhe jakaa itse.Tagit: ekologisuus köyhyys opintotuki tasa-arvo verot
16.2.2011 22:43 Helsingissä halutaan suojella ilmastoa, mikä tarkoittaa väistämättä muutoksia myös liikennepolitiikkaan. Nyt asiaa on lähdetty tekemään nurinkurisesti. Valtuusto päätti tänään myöntää vähäpäästöisille henkilöautoille 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista sekä asukas- ja yrityspysäköintitunnuksien hinnoista. Ilmastonmuutosta torjutaan tekemällä autoilusta halvempaa.
Helsingin autopaikat ovat nykyisin todella halpoja. Kantakaupungissa asuvat autoilijat voivat hankkia asukaspysäköintitunnuksen vuodeksi 100 eurolla, mikä tarkoittaa, että autopaikalle tulee hintaa alle 30 senttiä päivässä. Tämä on kuitenkin parannus, jolloin tunnus maksoi ainoastaan 36 euroa vuodessa eli alle 10 senttiä päivässä. Yrityksille pysäköintitunnus irtoaa 360 eurolla ja yleiset pysäköintimaksut ovat 4, 2 tai 1 € tunnissa, riippuen maksuvyöhykkeestä.
Kaupunkitilaa tarjotaan siis halvalla, ainakin autoille. Autoilun aiheuttamia ongelmia ei vähennetä laskemalla sen kustannuksia. Autojen ainoa ongelma ei ole niiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Autot vievät suuren määrän kaupunkitilaa, aiheuttavat ruuhkia ja melua sekä huonontavat hengitysilman laatua. Ja ihmiset, jotka eivät omista autoja, joutuvat jatkuvasti maksamaan autopaikkojen alihinnoittelun omien asuntojensa hinnoissa.
En usko, että päätökseen ostaa auto vaikuttaa se, maksaako pysäköintimaksu Helsingissä euron vai kaksi tunnissa tai maksaako pysäköintitunnus 30 euroa vai 15 senttiä päivässä. Jos autoista halutaan ekologisempia, on vaikutettava autojen ostohintaa. Hyvä alku tähän on tehty autoverouudistus, jossa autoverotusta muutettiin päästöperustaiseksi. Tämän seurauksena uusien autojen keskipäästöt on saatu laskemaan jopa 20 prosenttia.
Hyvä tapa suojella ilmastoa on luoda kokonaan autottomia alueita kaupunkiin, parantaa pyöräilymahdollisuuksia ja kannustaa ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä edullisten hintojen ja ruuhkamaksujen avulla.Tagit: ekologisuus ilmastonmuutos liikenne
11.1.2011 22:01 Kalat ovat hyvä esimerkki eläimistä, joiden suojelu harvoin herättää suuria intohimoja. Syytä kuitenkin olisi, sillä kalat ovat pulassa. Ja kun kalat ovat pulassa, niin ovat ihmisetkin.
YK:n ympäristöohjelman, UNEP:in, mukaan noin kolmasosa maailman kalakannoista on romahtanut. Romahtamisella tarkoitetaan sitä, että kannan suuruus on alle 10 prosenttia sen aikaisemmasta koosta. Vain neljäsosan kalakannoista arvioidaan olen kestävässä tilassa. UNEP ennustaakin maailman kaikkien kaupallisten kalakantojen romahtavat 50 vuodessa, mikäli kalastusta jatketaan nykyiseen tapaan.
Kysynnän kasvaessa kalakannoille tuhoisaa kehityskulkua on vaikea muuttaa. Mutta tähän on pystyttävä. Parhaita keinoja kalakantojen suojeluun olisivat uhanalaisten kalojen kaupan kansainväliset kiellot ja mertensuojelualueiden verkoston perustaminen.
Kalakantojen romahtaminen on hyvä esimerkki siitä, miten epätasa-arvoisesti ympäristöongelmat näkyvät ihmisten elämässä. Vaikka kantojen tilanne on huomattavasti heikennyt, ei tämä näy Stockmannin kalatiskin tarjonnassa vielä pitkään aikaan. Kalakadon kokevat pahiten köyhien maiden rannikkoyhteisöt, joiden rannikkovedet ovat kalastettu tyhjiksi.
Myöskään viljelty kala ei ole ratkaisu kalakantojen romahtamiseen. Viljeltävien kalojen ruokkimiseen kuluu enemmän kalaa kuin mitä itse viljely tuottaa. Lisäksi esimerkiksi Itämerellä kalankasvatus aiheuttaa rehevöitymistä lisääviä päästöjä.
Ympäristöjärjestö WWF julkaisi tänään päivitetyn kalaoppaan, jossa kalat on luokiteltu niiden pyynnin ja kalakantojen kestävyyden mukaan. Jos siis syöt kalaa, yksinkertaiset nyrkkisäännöt ovat: suosi kotimaista äläkä syö petokaloja.Tagit: ekologisuus ekosysteemit kalat meret ruoka
2.12.2010 22:30 Mitä digitalisointi tarkoittaa ympäristön kannalta?
Journal of Industrial Ecology on julkaissut aiheesta kokonaisen numeron, joka on vapaasti verkosta luettavissa. Eräs artikkeleista vertailee musiikin ilmastopäästöjä.
Artikkeli vertailee syntyviä ilmastopäästöjä, kun musiikin ostaa tavallisesta kaupasta cd-levyllä, tilaa levyn netistä tai sitten imuroi musiikin netistä. Tulos on selvä: musiikin imuroiminen netistä on ekoteko.
Huolimatta siitä, että tietokoneet ja palvelinkeskukset kuluttavat sähköä, musiikin lataaminen netin yli on ympäristön kannalta cd-levyn ostamista parempi vaihtoehto. Ilmastopäästöt vähenevät 40-80 prosenttia. Cd-levyjen valmistus, varastotila ja rahti aiheuttavat paljon päästöjä perinteisen musiikkikaupan elinkaaressa.
Jos kuitenkin ostaa cd-levyn levykaupasta, sinne kannattaa mennä kävellen tai pyörällä. Tutkimus osoittaa, että aivan yhtä paljon päästöjä kuin itse levyn kauppaan asti saamisesta, koituu helposti siitä, että kuluttaja ajaa kauppaan omalla autollaan.
Lataaminen siis kannattaa.Tagit: ekologisuus ilmastonmuutos musiikki
29.9.2010 12:14 Politiikan onnistumista mitataan väärin
Olemme oppineet, että korkeimman totuuden yhteiskunnan hyvinvoinnista kertoo bruttokansantuote (BKT). Seuraamme orjallisesti BKT-käyrän nousuja ja laskuja. Kun se kasvaa yli kolme prosenttia vuodessa, on valtakunnassa kaikki hyvin. Jos jäädään alle kolmen prosentin, yhteiskunta voi pahoin.
Tosiasiassa bruttokansantuottetta ei koskaan kehitetty hyvinvoinnin mittariksi. Se ei siis mittaa ihmisten hyvinvointia tai elintasoa, vaan yhteiskunnan tavara- ja palvelutuotannon laajuutta. Alun perin BKT suunniteltiin talouspolitiikan seurantavälineeksi. Nyt seurantaväline ohjaa politiikkaa.
BKT ei mittaa kuinka terveitä olemme, se ei kerro kuinka pitkään elämme tai kuinka hyvässä kunnossa ympäristömme on. BKT keskityy kuvaamaan kuinka paljon tavaraa yhteiskuntamme tuottaa, ei sitä kuinka onnellisia ihmiset ovat. Tästä seuraa, että talouden tavaratuotannon merkitys korostuu suhteettomasti. Vanha totuus on, että sitä saa, mitä mittaa.
Koska elämänlaatuun keskeisesti vaikuttavat asiat jäävät BKT:ssa huomiotta, siihen perustuvat päätökset johtavat helposti harhaan. Taloustieteen Nobel -palkinnon voittanut Joseph Stiglitz totesi BKT:n olevan "vanhentunut mittari, jonka käyttö johtaa huonoihin päätöksiin".
Kun ihmisiltä kysytään, mitä he yhteiskunnassa arvostavat, ei BKT:ta näy kärkisijoilla. Meidän pitäisikin keskittyä mittamaan ja maksimoimaan niitä asioita, joita ihmiset haluavat politiikalta. Tavaran tuotannon sijaan meidän pitäisi mitata ja maksimoida ihmisten onnellisuuta.
Tarvitsemme parempaa politiikan tulosten mittaamista ja uusia mittareita. Jos haluamme kasvattaa ihmisten onnellisuutta ja hyvinvointia, lisätä yhteiskunnan yhdenvertaisuutta ja parantaa ympäristön tila, nämä ovat asioita, joita tulisi painottaa.
Useita eri yhteiskunnan kehitystä mittaavia menetelmiä on jo kehitetty. Tällaisia seurantavälineitä ovat mm. kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi (ISEW), aidon kehityksen mittari (GPI), inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) ja onnellisen elämän odotusarvo (HLE).
Näitä vaihtoehtoisia kehityksenindikaattoreita käytettäessä meille paljastuu, ettei yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvointi olekaan kasvanut olettamallamme tavalla. Muutamaa notkahdusta lukuunottamatta BKT on sodan jälkeen kasvanut jatkuvasti. Ihmisten onnellisuus ei kuitenkaan ole lisääntynyt enää vuosiin. Kun ympäristökuormituksen lisääntyminen ja tuloerojen kasvaminen otetaan huomioon, ei lopputulos ole kovin mairitteleva.
Monien muiden maiden tavoin myös Suomessa on tiedostettu BKT:n heikkoudet. Harva enää väittää yhteiskunnan hyvinvoinnin riippuvan vain tuotannon suuruudesta. Meidän on alettava mittaamaan sitä, mitä oikeasti haluamme politiikalla parantaa.
(Alunperin teksti on julkaistu Helsingin Vihreiden nettisivuilla)Tagit: ekologisuus onnellisuus talous
29.6.2010 21:56 Aikaisemmin keväällä käytiin valtuustossa farssia muistuttanut keskustelu ruoasta ja sen ympäristövaikutuksista. Tällöin aiheena koulujen kasvisruokapäivä. Tämän viikon kaupunginhallituksessa tehtiin paljon radikaalimpaa ruokapolitiikkaa ilman suurempaa dramatiikkaa.
Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen Helsingin ruokakulttuurin kehittämisestä. Päätökseen sisältyi tavoite siitä, että vuonna 2015 puolet helsinkiläisten päiväkotien ruoasta on luomua. Luomun käyttöä lisätään myös peruskouluissa ja muissa kaupungin ruokapalveluissa. Lisäksi kaupunki sitoutui WWF:n kalojen suosituslistaan ja päätti julistautua GMO-vapaaksi vyöhykkeeksi.
Päätöksen yksimielisyys viestii sitä, että ruoan merkitys ympäristöpolitiikassa on vihdoin ymmärretty. Helsingin ruokakulttuuria halutaan kehittää ympäristö- ja ilmastoystävälliseltä pohjalta. Tulevaisuudessa kaupunki arvioi ruokansa ympäristö- ja ilmastovaikutukset ja ottaa käyttöön ruokapalveluiden ilmastolaskurin.
Ruoantuotannon osuus kasvihuonekaasujen muodostuksesta arvioidaan 10-30 prosentiksi, joka on suurempi kuin liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt. Monet kalakannat ovat romahduksen partaalla. Vesistöjen saastuminen ja torjunta-aineiden leviäminen ympäristöön ovat lisänneet luonnonmukaisemman maatalouden tarvetta.
Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantajana, suurin joukkoruokailun järjestäjä ja merkittävä julkisten hankintojen tekijä. Sillä, mitä täällä tehdään, on vaikutusta koko maan ruoan tuotantotapoihin ja ruokaketjuun. Jos me päätämme ruokailla ympäristöystävällisesti, sillä on suuri merkitys.
Ympäristön kannalta ruoka on politiikkaa.Tagit: ekologisuus ilmastonmuutos kalat luomu ruoka
28.5.2010 00:33 Meksikonlahdella on meneillään öljykatastrofi, joka sai alkunsa brittiläisen energiayhtiö BP:n öljynporauslautan tuhoutumisesta. Vuoto on Yhdysvaltojen historian pahin.
Norjalainen öljy-yhtiö Statoil on yrittänyt viikon ajan saada hallintaansa Pohjanmerellä olevan öljynporauslauttansa ongelmia. Epävarmuuden jatkuessa monet ovat alkaneet pelätä pahinta.
Tämän ei pitänyt olla mahdollista.
Me olemme kaikki vastuussa näistä katastrofeista. Käytämme koko ajan enemmän ja enemmän öljyä. Tällä hetkellä ihmiskunta kuluttaa enemmän öljyä kuin mitä uusista lähteistä on löytyy. Öljyriippuvainen elämäntapamme on kestämätön.
Öljyhuipputeorian (peak oil) mukaan öljyntuotanto saavuttaa huippunsa lähitulevaisuudessa ja alkaa laskea sen jälkeen. Joidenkin mukaan olemme jo ylittäneet tuotantohuipun. Onnettomuuksien aiheuttama ekosysteemien tuhoutuminen ja ilmastonmuutos tekevät kysymyksen öljyvarojen riittävyydestä merkityksettömäksi. Meidän on päästävä öljyriippuvuudesta.
Öljyriippuvuudesta on mahdollista irtautua. Avainasemassa riippuvuuden murtamisessa on liikenne. Liikenne kuluttaa suurimman osan öljystä. Ihmisiä on kannustettava siirtymään autoilusta joukko- ja kevyen liikenteen käyttöön. Autoilua on vähennettävä ja sen energiatehokkuutta on parannettava.
Myös rakentamisella voidaan tehdä paljon. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentää liikenteen tarvetta. Kaukolämmön käyttöä on lisättävä ja rakentamisessa on siirryttävä matalaenergiarakentamiseen. Fossiilisten polttoaineiden sijaan on hyödynnettävä uusiutuvia energianlähteitä.
Kuten monet addiktiot, öljyriippuvuus vahingoittaa sekä addiktia itseään että tämän ympäristöä. 12 askeleen ohjelma on jo valmiina, se on vain otettava käyttöön. Öljyriippuvuudesta kärsivä yhteiskunta on saatava katkaisuhoitoon.Tagit: ekologisuus ekosysteemit ilmastonmuutos liikenne öljy
|
1 kommentti 
Facebook
MySpace
Delicious
Tilaa syöte
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta