Blogi: EmmaKariLöytyi 4 merkintää tagilla ihmisoikeudet. 19.9.2011 14:16 Helsinki ratkaisee tänä syksynä, hakeeko kaupunki Reilun kaupan kaupungin arvonimeä. Arvonimessä on kyse siitä, että julkisissa hankinnoissa sitoudutaan reiluuteen. Reilun kaupan järjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupassa. Pienviljelijöille taataan tuotteistaan vähintään takuuhinta ja suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Lisäksi lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty ja tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä.
Reiluus ei vaadi kaupungilta suurta panostusta, mutta sen merkitys viljelijöille on suuri. Suomessa Reilun kaupan kaupunkeja ovat jo mm. Pori, Tampere, Joensuu ja Lohja sekä rakas naapurimme Espoo, joka on nyt haastanut Helsingin hakemaan arvonimeä. Maailmalla hankintojensa vastuullisuutta parantavien kaupunkien määrä ylitti toukokuussa 1000, mukana mm. Lontoo, Kööpenhamina ja Amsterdam. Reilun kaupan kaupungiksi ryhtymisestä
tekemäämme aloitetta käsitellään kaupunginhallituksessa tänään ja valtuusto päättää asiasta myöhemmin syksyllä.
Reilun kaupan kaupunki -hankkeessa on kyse myös kunnallisesta demokratiasta. Viime valtuustokaudella viiden valtuustoryhmän puheenjohtajat tekivät aloitteen arvonimen hakemisesta. Kaupunginvaltuuston enemmistö päätti, että arvonimeä haetaan. Virkamiehet eivät noudattaneet päätöstä ennen valtuustokauden loppumista ja päätös jäi toteuttamatta.
Nyt kaupunginhallitukselle esitetään samaa jo kerran hylättyä vastausta vedoten siihen, ettei kaupunki tee järjestötoimintaa. Järjestötoiminnasta ei tässä ole kyse yhtään sen enempää kuin vaikkapa World Design Capital -vuoden tai MTV Music Awards -tapahtumissakaan, vaan näkymisestä maailmalla positiivisen toiminnan kautta. Helsinki on sitoutunut reiluuteen. Kaupungin oman strategian mukaan Helsinki on "eturivin toimija
globaalissa vastuunkannossa", muun muassa hankintapolitiikassaan.
Kaupungin imagon kannalta on tarpeellista liittyä maailmaa reilummaksi kehittävään tuhannen kaupungin rintamaan. On erikoista, että näin pienestä asiasta on pitänyt kamppailla vuosikausia, kun Helsingillä ei ole tässä kuin voitettavaa. Arvonimi on merkittävä signaali yritysmaailmalle sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisen tuotannon välttämättömyydestä.
Helsingin on nyt sitouduttava reiluuteen - kaupunginvaltuuston oman strategian mukaisesti.
Emma Kari (Vihr.)
Silvia Modig (Vas.)
Thomas Wallgren (Sdp)
(Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 19.9.2011)Tagit: ihmisoikeudet reilukauppa ruoka
25.3.2011 15:54 Eilinen oli kummallinen päivä.
Ilmojen lämmettyä Helsinkiin on jälleen saapunut Romanian romaneja, kuten joka kesä vuodesta 2008 lähtien. Sosiaaliviraston arvioiden mukaan romaneja on Helsingissä 50 henkeä. Osalle ihmiset ovat tarjonneet mahdollisuuden yöpyä kotonaan ja osa nukkuu autoissaan. Sosiaalikeskus Sataman pihalle oli vielä eilen aamulla leiriytynyt 26 romania.
Pelastuslaitos oli aikaisemmassa tarkastuksessaan todennut Sataman leirin turvattomaksi asuinpaikaksi romaneille ja se haluttiin purkaa. Sataman romanit olivat valmiita nukkumaan yönsä kylmissä autoissa. He olivat valmiita luopumaan sähköstä ja lämmityksestä. Romanit olivat valmiita oikeastaan mihin tahansa, heidän ainoa toiveensa oli, että he saisivat olla rauhassa. Läpi päivän kestäneiden neuvottelujen jälkeen päädyttiin väliaikaiseen kompromissiin. Romanit asuvat maanantaihin saakka Sosiaalikeskus Sataman alakerrassa.
Tilanne oli ajoittain melko absurdi. Paikalla olivat pelastuslaitos, kaupunginvaltuutettuja, ihmisoikeusaktivisteja, korkeassa asemassa olevia virkamiehiä, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Iltalehti, YLE, Nelosen uutiset ja Mtv3. Kaiken keskellä seisoi 26 hämmentynyttä romania, joille tulkki yritti selittää, mitä ympärillä tapahtuu.
Sataman piha-alueeseen tutustunut ei voi olla kuin pelastuslaitoksen kanssa samaa mieltä. Kenenkään ei pitäisi elää näin. Oikeastaan en voi edes ymmärtää, miten kukaan voi selvitä niissä oloissa.
Romanit selviytyvät, sillä heidän on pakko. He joutuvat systemaattisen syrjinnän ja rasismin kohteeksi kaikkialla. Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet toistuvasti romaneihin kohdistuvia viharikoksia ja pakkohäätöjä eri puolilla Eurooppaa. Romanien asunnot ovat usein huonokuntoisia ja jopa asumiskelvottomia, heitä syrjitään systemaattisesti työmarkkinoilla eikä romanilapsia aina päästetä tavallisiin kouluihin. Lisäksi monilta romaneilta puuttuu henkilötodistus, mikä vaikeuttaa pääsyään palveluihin ja perusoikeuksien toteutumista. Sama tilanne on jatkunut jo satoja vuosia.
Romaneja kohtaan koettu viha elää vahvana myös Suomessa. Romanit nähdään pelkkinä rikollisina ja loisina. Ihmiset puhuvat mieluummin järjestäytyneestä rikollisuudesta kuin köyhyydestä. Monelle on aivan sama mitä näille ihmisille tapahtuu, kunhan he katoavat katukuvasta. Näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan. Maailma on muuttunut ja oikeus vapaaseen liikkumiseen koskee myös meidän hyväosaisten lisäksi huono-osaisia. Ihmisiä ei voi käännyttää rajalla ihonvärin tai kansallisuuden takia.
Romanit eivät katoa, vaikka heidän olonsa tehtäisiin kuinka kurjiksi tahansa. Ja koska he eivät tule häviämään Helsingistä, on heille varmistettava ihmisarvoiset olot. Eivätkä olot parane hajottamalla leiri toisensa jälkeen ja ajamalla romanit taas taivasalle.
Amnesty on toistuvasti vaatinut Euroopan unionia ja sen jäsenmaita ryhtymään toimiin, jotta romaneihin kohdistuva rasismin ja köyhyyden kierre saataisiin katkaistua. Meidän on oltava mukana parantamassa romanien oloja, ei kurjistamassa niitä. Tämä tarkoittaa toimintaa niin EU:n tasolla kuin Helsingissäkin.Tagit: ihmisoikeudet köyhyys maahanmuutto romanit
7.2.2011 14:45 Perussuomalaisten puheenjohtajaa Timo Soinia on monesti sanottu populistiksi. Hänen uskonnollinen fundamentalisminsa on jäänyt vähemmälle huomiolle. Soini jakaa mm. Yhdysvaltain uskonnollisen oikeiston vaatimuksen abortin kieltämisestä. Hän ei ole suostunut puoltamaan edes raiskauksen uhrin oikeutta aborttiin.
Naisten kohduilla politikointi on kautta historian ollut varsinkin miespoliitikkojen suosikkiteema. Aihe voi olla helppo, kun ei koskaan joudu niiden vaikeiden päätösten eteen, joita abortin tehneet naiset ovat joutuneen tekemään.
Politiikassa on yleensä järkevää pyrkiä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Ehkäisymahdollisuuksien tai aborttioikeuden rajoittaminen on kaikilla mittareilla typerin mahdollinen päätös. Siihen päätyminen on häviö kaikille muille, paitsi jeesusteleville saarnaajille.
Aborttien kieltäminen ei ole lopettanut abortteja missään, päinvastoin. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää Romaniaa, jossa säädettiin 1960-luvun lopulla tiukka aborttilaki. Lain seurauksena noin puoli miljoonaa romanialaista naista kuoli laittomiin abortteihin. Saman tilanteen Soini haluaa Suomeen.
Laittomat abortit ovat yksi äitiyskuolleisuuden pääsyistä. Vuosittain niihin kuolee 70 000 naista, mikä on 14 prosenttia kaikista äitiyskuolemista. Joissain maissa jopa 30-50 prosenttia kaikista äitiyskuolemista voi johtua laittomista aborteista. Arviot laittomien aborttien maääristä vaihtelevat, mutta niitä on arvioitu tehtävän jopa 20 miljoonaa vuodessa.
Abortin vastustajat eivät puolusta perheitä, he eivät puolusta äitejä ja kaikkein vähiten he puolustavat lapsia. Heidän moralistisen politiikkansa takia naisia kuolee laittomien aborttiklinikoiden pöydille, lapset syntyvät perheisiin, joihin heitä ei ole haluttu ja perheet ajautuvat yhä syvemmälle köyhyyteen.
Oikeus päättää omasta ruumistaan ja oikeus aborttiin on suurimpia naisten asemaan parantavia poliittisia voittoja, joista on jouduttu taistelemaan kaikkialla. Näitä oikeuksia ei ikävä kyllä vieläkään voida pitää itsestään selvyyksinä, sillä Soinille ja muille fundamentalisteille 70 000 vuosittain tekopyhyydellä tapettua naista on pieni hinta omasta taivaspaikasta.
Paras tapa vähentää abortteja, on seksuaalivalistuksen lisääminen, ehkäisyvälineiden saatavuuden helpottaminen ja köyhyyden vähentäminen. Lapsia puolustetaan parhaiten pitämällä fundamentalistit pois vallasta.Tagit: abortti ihmisoikeudet köyhyys tasa-arvo
6.2.2011 17:12 Saamelaisten asema on vaiettu häpeäpilkku Suomen historiassa. Kauhistelemme koulun historian tunneilla tarinoita Australiasta, jossa aboriginaalilapset vietiin perheiltään eurooppalaistumaan. Sama tehtiin Suomessa saamelaisille. Tätä ei kuitenkaan opeteta kouluissa. Tiedämme enemmän Amerikan intiaanien kohtalosta kuin saamelaisista.
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaiset ovat asuttaneet Lappia jo ennen valtioiden rajojen syntymistä. Nykyisin saamelaisperheitä ei enää hajoteta ja saamen kielen asema on lailla turvattu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki olisi kunnossa.
Ihmisoikeuspolitiikallaan ylpeilevä Suomi ei ole vieläkään ratifioinut YK:n ILO-sopimusta alkuperäiskansojen oikeuksista. Tätä on arvostellut kovin sanoin niin YK:n ihmisoikeuskomitea kuin Euroopan neuvosto.
Ratifiointia on vitkuteltu pitkään. Toivo asian etenemisestä heräsi uudelleen, kun hallitus lupasi parantaa saamelaisten oikeuksia. Valmistelu käynnistettiin oikeusministeriössä, mutta Kiviniemen noustua pääministeriksi, keskusta kaatoi sopimuksen ratifioinnin. Syy tähän on se, että sopimus edellyttäisi saamelaisten maaoikeuksien ratkaisemista.
Maanomistus on ollut saamelaispolitiikan keskeisimpiä kysymyksiä jo 1960-luvulta lähtien. Valtio on aikoinaan ottanut saamelaisten käytössä olevia maita haltuunsa. YK:n sopimuksen hyväksyminen palauttaisi saamelaisille päätösvaltaa heille kerran kuuluneista maista.
Tehtyjä syntejä voidaan aina pyydellä anteeksi. Anteeksi pyytäminen ei korjaa mitään, jos saamelaisten asemaa ei olla samalla valmiita parantamaan. Anteeksipyytelyä tärkeämpää on muistaa, mitä on tapahtunut. Vain niin voimme varmistaa, ettei samaa käy enää uudelleen.Tagit: ihmisoikeudet saamelaiset
|
4 kommenttia 
Facebook
MySpace
Delicious
Tilaa syöte
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta