Blogi: EmmaKariLöytyi 9 merkintää tagilla ilmastonmuutos. 18.1.2012 15:26 Osallistuin tänä aamuna Helsingin seudun ympäristöpalveluiden järjestämälle ilmastoaamiaiselle, jossa julkaistiin Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 -raportti. Heti alussa todettiin, että peruuttamaton muutos ilmastossa on jo tapahtunut. Päästöjen vähentämisen rinnalla on siis alettava sopeutua muutoksen seurauksiin.
Pääkaupunkiseudulla tavoitteena on alentaa hiilidioksidipäästöjä 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Nyt on selvää, että tämä vuonna 2007 asetettu tavoite on riittämätön. Tänä vuonna tavoitetta tiukennetaan.
Mutta miltä tilanne nyt näyttää? Asukkaiden määrä on 20 vuoden aikana kasvanut 220 000 hengellä ja päästöjen määrää per henki on saatu laskemaan. Kokonaisuudessaan päästöt ovat kuitenkin kasvaneet. Vuonna 2010 pääkaupunkiseudun päästöt olivat kolme prosenttia suuremmat kuin vuonna 1990. Helsingissä asuminen näyttäisi olevan muuta pääkaupunkiseutua ekologisempaa, mutta kaupunkina emme muutu ekologisemmaksi.
Helsinkiläiset käyttävät eniten joukkoliikennettä ja kävelevät vuosi vuodelta enemmän. Kuitenkin pyörätieverkko on Helsingissä suppeampi kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Autojen määrä kasvaa vuosittain kaikkialla, vantaalaiset autoilevat eniten, mutta lähes samoihin lukuihin pääsevät espoolaiset ja kauniaislaiset. Alle puolella helsinkiläisistä kotitalouksista on auto ja alle 10 prosentilla niitä on kaksi.
Myös maankäyttö on tehokkaampaa, eli asukas- ja työpaikkatiheys on suuri. Ekotehokkaimpia alueita ovat Helsingin niemi ja ratojen varret. Ja töissä pääkaupunkiseudulla käydään yhä kauempaa. Työmatkapituudet ovat kasvaneet käsittämättömän pitkiksi ja työssäkäyntialue ulottuu jo parin sadan kilometrin päähän. Tämä tarkoittaa, että turkulaiset ja tamperelaiset sukkuloivat päivittäin töihin Helsinkiin. Ja liikenteen päästöille tämä ei tee hyvää.
No mitä sitten olisi tehtävä, jotta Helsingistä ja koko pääkaupunkiseudusta saataisiin entistä ekologisempi?
Liikenteen päästöt on saatava alas. Ruuhkamaksut on otettava käyttöön, parkkipaikkapolitiikkaa on muutettava sekä pyöräily- ja joukkoliikennemäärärahoja on nostettava. Asumispuolella on pidettävä huolta siitä, että 1960 - 1970 -luvuilla rakennetut energiasyöppötalot saadaan energiatehokkuusremonttiin ja uudet rakennettavat asuinalueet on rakennettava ekotehokkaiksi. Hiilidioksidipäästöt eivät vähene 39 prosentilla ilman puuttumista rakentamiseen, autoiluun ja energiankäyttöön.Tagit: energiansäästö hsy ilmastonmuutos liikenne
24.9.2011 16:38 Helsingin energian on saanut osakseen paljon kritiikkiä kivihiilen käytöstä ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävien hankkeiden hidastelusta. Tällä viikolla Helsingin Energian johtokunta päätti osallistua Teollisuuden Voiman (TVO) Olkiluoto 4 -ydinvoimayksikön kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen.
Paitsi itse hanketta myöskään päätöksentekoprosessia ei voi paljoa kehua. Hankkeeseen osallistuminen ei ollut lainkaan johtokunnan alkuperäisellä esityslistalla, vaan lisälistalla, joka toimitettiin kokouksen jäsenille muutamaa tuntia ennen kokouksen alkua. Yllättäen asiattoman lyhyt valmistautumisaika ei vaivannut johtokunnan kokoomus-demari-koalitiota, jotka saivat osallistumispäätöksen läpi vihreiden ja RKP:n vastustuksesta huolimatta. Päätöstä ei kuitenkaan voitu panna toimeen, sillä asian esitellyt virkamies todettiin myöhemmin asian suhteen jääviksi. Tänä keskiviikkona sama päätös uusittiin, esittelijä vaihdettiin.
Kyse on sen verran suuresta päätöksestä, että moni voisi kuvitella keskustelun olevan tarpeellista. Helsingin kaupungin osallistumiskustannukset kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen ovat enintään 29,5 miljoonaa euroa. Tämä on siis alustavaa karkkirahaa verrattuna lopullisiin kustannuksiin. Kokonaisuudessa Olkiluoto 4 reaktorin rakentamiskustannuksien arvellaan olevan 6 miljardia euroa. Ja siis tämä on alustava arvio.
TVO:n näytöt eivät ole kovinkaan vakuuttavat. Olkiluoto 3:n alkuperäinen hinta-arvio oli 3,2 miljardia euroa ja kaupallisen sähköntuotannon oli tarkoitus alkaa vuonna 2009. Tämän hetkiset hinta-arvioiden mukaan kustannukset ovat kaksinkertaistuneet ja optimistit toivovat yksikön aloittavan sähkön tuotannon vuoden 2013 lopussa. Rakennusprojekti on ollut jatkuvasti skandaalien keskellä heikon rakentamislaadun, turvallisuusongelmien ja työvoiman huonon kohtelun takia.
Silti Helsinki haluaa työntää kätensä samaan suohon. Kun muualla Euroopassa tehdään päätöksiä luopua ydinvoimasta, miljoonia euroja helsinkiläisten veronmaksajien rahoja tullaan käyttämään uuteen ydinvoimahankkeeseen. Valtuuston hyväksymissä energiapoliittisissa linjauksissa tavoitteena oli kasvattaa uusiutuvan energian osuutta ja panostaa energiatehokkuuteen. Näihin investointeihin on nyt vaikea löytää rahaa, toisin kuin ydinvoimaan.
Ympäristötietoisten asiakkaiden pako Helsingin Energiasta Kraft och kulturille tai Lumituuli Oy:lle tulee siis jatkumaan. Surullista tämä on siksi, että Helsingin Energian tuloutukset rahoittavat kaupunkilaisten terveysasemia, päiväkoteja ja kouluja sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa.Tagit: ilmastonmuutos uusiutuvat ydinvoima
26.3.2011 14:18 Tänään vietetään WWF:n maailmanlaajuista Earth Hour -tuntia. Miljoonat ihmiset sammuttavat valonsa tunniksi samana päivänä. Suomessa valot sammuvat klo 20.30-21.30.
Valojen sammuttaminen on symbolinen teko, mutta tempauksen takana oleva tavoite elintärkeä. Tuotamme valtavia määriä kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä. Ilmasto muuttuu, eikä tämän muutoksen seurauksien laajuutta pysty ennustamaan kukaan. Selvää kuitenkin on, että ilmaston lämpenemisen vaikutukset jakautuvat epäoikeudenmukaisesti. Suurimmat päästöjen aiheuttajat eivät ole suurimpia kärsijöitä. On turha hokea, että meillä kaikki hoidetaan jo mallikkaasti. Suomessa ja muissa rikkaissa teollisuusmaissa on opittava tekemään asioita toisella tavalla.
Ilmaston kannalta suurin vaikutus suomalaisten elämäntavassa syntyy lämmityksestä, liikkumisesta ja ruuasta. Jokainen meistä voi laskea huonelämpötilaa, jättää auton kotiin ja vaihtaa naudanlihan pihvin soijapihviin. Ilmastonmuutoksen torjumista ei voi kokoomuksen toiveista huolimatta kuitenkaan jättää ainoastaan yksittäisten ihmisten tekemien valintojen varaan.
Energiansäästön mahdollisuuksista on Suomessa vieläkin valtaosa käyttämättä, ja energiatehokkuutta voidaan lisätä jokaisella talouden sektorilla. Suomen on sitouduttava EU-tavoitteen mukaiseen energiatehokkuuden parantamiseen vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Rakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia on edelleen tiukennettava ja päästöjen vähentämiseen tähtäävää energiaverotusta lisättävä.
Suomen on siirryttävä ilmastopolitiikan jarruttelijasta sen edelläkävijäksi. Energiatehokkuuden parantaminen on asetettava päästöjen vähentämisessä etusijalle kaikilla sektoreilla. Hiilineutraali Suomi on ainoa ilmaston kannalta kestävä tavoite.Tagit: energiansäästö ilmastonmuutos verot
16.2.2011 22:43 Helsingissä halutaan suojella ilmastoa, mikä tarkoittaa väistämättä muutoksia myös liikennepolitiikkaan. Nyt asiaa on lähdetty tekemään nurinkurisesti. Valtuusto päätti tänään myöntää vähäpäästöisille henkilöautoille 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista sekä asukas- ja yrityspysäköintitunnuksien hinnoista. Ilmastonmuutosta torjutaan tekemällä autoilusta halvempaa.
Helsingin autopaikat ovat nykyisin todella halpoja. Kantakaupungissa asuvat autoilijat voivat hankkia asukaspysäköintitunnuksen vuodeksi 100 eurolla, mikä tarkoittaa, että autopaikalle tulee hintaa alle 30 senttiä päivässä. Tämä on kuitenkin parannus, jolloin tunnus maksoi ainoastaan 36 euroa vuodessa eli alle 10 senttiä päivässä. Yrityksille pysäköintitunnus irtoaa 360 eurolla ja yleiset pysäköintimaksut ovat 4, 2 tai 1 € tunnissa, riippuen maksuvyöhykkeestä.
Kaupunkitilaa tarjotaan siis halvalla, ainakin autoille. Autoilun aiheuttamia ongelmia ei vähennetä laskemalla sen kustannuksia. Autojen ainoa ongelma ei ole niiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Autot vievät suuren määrän kaupunkitilaa, aiheuttavat ruuhkia ja melua sekä huonontavat hengitysilman laatua. Ja ihmiset, jotka eivät omista autoja, joutuvat jatkuvasti maksamaan autopaikkojen alihinnoittelun omien asuntojensa hinnoissa.
En usko, että päätökseen ostaa auto vaikuttaa se, maksaako pysäköintimaksu Helsingissä euron vai kaksi tunnissa tai maksaako pysäköintitunnus 30 euroa vai 15 senttiä päivässä. Jos autoista halutaan ekologisempia, on vaikutettava autojen ostohintaa. Hyvä alku tähän on tehty autoverouudistus, jossa autoverotusta muutettiin päästöperustaiseksi. Tämän seurauksena uusien autojen keskipäästöt on saatu laskemaan jopa 20 prosenttia.
Hyvä tapa suojella ilmastoa on luoda kokonaan autottomia alueita kaupunkiin, parantaa pyöräilymahdollisuuksia ja kannustaa ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä edullisten hintojen ja ruuhkamaksujen avulla.Tagit: ekologisuus ilmastonmuutos liikenne
2.12.2010 22:30 Mitä digitalisointi tarkoittaa ympäristön kannalta?
Journal of Industrial Ecology on julkaissut aiheesta kokonaisen numeron, joka on vapaasti verkosta luettavissa. Eräs artikkeleista vertailee musiikin ilmastopäästöjä.
Artikkeli vertailee syntyviä ilmastopäästöjä, kun musiikin ostaa tavallisesta kaupasta cd-levyllä, tilaa levyn netistä tai sitten imuroi musiikin netistä. Tulos on selvä: musiikin imuroiminen netistä on ekoteko.
Huolimatta siitä, että tietokoneet ja palvelinkeskukset kuluttavat sähköä, musiikin lataaminen netin yli on ympäristön kannalta cd-levyn ostamista parempi vaihtoehto. Ilmastopäästöt vähenevät 40-80 prosenttia. Cd-levyjen valmistus, varastotila ja rahti aiheuttavat paljon päästöjä perinteisen musiikkikaupan elinkaaressa.
Jos kuitenkin ostaa cd-levyn levykaupasta, sinne kannattaa mennä kävellen tai pyörällä. Tutkimus osoittaa, että aivan yhtä paljon päästöjä kuin itse levyn kauppaan asti saamisesta, koituu helposti siitä, että kuluttaja ajaa kauppaan omalla autollaan.
Lataaminen siis kannattaa.Tagit: ekologisuus ilmastonmuutos musiikki
9.9.2010 23:22 Biopolttoaineiden käyttöä halutaan lisätä yhdestä selkeästä syystä: niiden avulla halutaan torjua ilmastonmuutosta. Tästä seuraa loogisesti käytettäville biopolttoaineille selkeä vaatimus: niiden on vähennettävä ilmastopäästöjä.
Helsingin seudun joukkoliikenteessä tämä vaatimus on unohtunut. Pääkaupunkiseudun busseissa on kokeiltu viimeisen parin vuoden ajan Neste Oilin palmuöljydieseliä. Nyt Helsingin seudun liikenne (HSL) on aloittanut kilpailutukset uusilla kilpailutuskriteereillä, joissa palmuöljypohjaiselle polttoaineelle annetaan extrapisteitä.
Neste Oilin biodieselin piti olla biopolttoaineiden ihmelapsi. Raaka-ainevalinnassa mentiin kutenkin pahasti vikaan. Palmuöljyn tuotanto on suurin sademetsien hävitykseen johtava tekijä Indonesiassa ja Malesiassa. Palmuöljypohjaisen biodieselin kasvihuonekaasupäästöt ovat pahimmillaan moninkertaiset tavalliseen dieseliin verrattuna.
Parhaillaan rakenteilla olevien palmuöljydieseljalostamoiden valmistuttua Neste Oil nousee maailman suurimmaksi yksittäiseksi palmuöljyä käyttäväksi yritykseksi. Mitä suurempaa palmuöljyn kysyntä on, sitä enemmän sademetsiä tuhoutuu. Helsingin ei pidä tukea tätä kehitystä.
Neste Oil on ollut edelläkävijänä ympäristöystävällisten polttoaineiden kehittämisessä, mutta palmuöljyn suhteen yhtiö on syvässä suossa. Neste Oilin maine on ottanut kovia osumia ja samalla ovat ryvettyneet biodieseliä käyttävät asiakkaat. Nyt olisi hyvä hetki myöntää virheensä ja muuttaa suuntaa.
Helsingissä ei haluta tehdä ympäristöpolitiikkaa siltä pohjalta, että vähennämme omia piipunpääpäästöjämme aiheuttamalla suurta vahinkoa muualla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi eilisessä kokouksessaan ponteni, jonka perusteella palmuöljyn käytöstä ei enää myönnettäisi lisäpisteitä joukkoliikennekilpailutuksissa.
Tehdyt virheet voidaan korjata. HSL:n kilpailutuskriteerien muuttamisesta on hyvä aloittaa.Tagit: ilmastonmuutos liikenne metsät öljy
1.7.2010 09:31 Eduskunta päätti tänään kahden uuden ydinvoimaluvan myöntämisestä. Päätös oli uskomattoman huono.
Kahta uutta ydinvoimalaa on yritetty kaupitella ympäristötekona. Ydinvoiman tuotanto on kuitenkin haitallista sen kaikissa vaiheissa. Polttoaineena käytettävän uraanin louhinta saastuttaa ympäristöä, eikä ydinjätteen ongelmaa ole ratkaistu.
Ydinvoimalla ei myöskään torjuta ilmastonmuutosta. Jos viisi prosenttia ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavista päästövähennyksistä saataisiin aikaan ydinvoimalla, se edellyttäisi seuraavien 20 vuoden aikana noin 350 uutta ydinvoimalaa ympäri maailmaa. Tämän suuruiseen ydinvoiman rakennusbuumiin liittyvät riskit ovat liian suuria otettaviksi.
Kahta uutta ydinvoimalaa on paljon perusteltu työllisyydellä. Jos haluamme työpaikkoja Suomeen, meidän pitää panostaa kotimaiseen osaamiseen. Ydinvoima perustuu lähinnä muutaman kansainvälisen suuryrityksen osaamiseen.
Todelliset työllistämispotentiaalit ovat uusiutuvassa energiassa. Metsä- ja peltoenergiaan panostaminen loisi työpaikkoja haja-asutusalueilla ja maaseudulle. Tekemällä Suomesta ydinvoimareservaatin, menetämme mahdollisuuden olla edelläkävijöiden joukossa uusiutuvan energian kehittämisessä. Uusia työpaikkoja voisi kasvaa pelloista ja metsistä.
Tällä hetkellä Olkiluotoon rakennetaan ydinvoimalaa, joka oli ensimmäinen länsimaihin tilattu reaktori sitten Tsernobylin onnettomuuden. Voimalan piti maksaa 2,5 miljardia euroa ja valmistua toukokuussa 2009. Tällä hetkellä kustannukset ovat kohonneet lähes 5 miljardiin euroon ja arvioitu valmistuminen on jossain 2013 paikkeilla - tosin virallista arviota ei edes haluta enää antaa.
Samankaltaiset farssit saattavat olla jälleen edessä uusien ydinvoimalupien myötä. Hakemusten hinta-arviot ovat alakanttiin. Fennovoimalla ei ole vielä loppusijoituspaikkaa ydinjätteilleen. On varmasti maailman kannalta hyvä, jos ydinvoimalat jäävät näiden sotkujen takia rakentamatta. Silti olemme hukanneet paljon energiaa ja rahaa, jonka olisimme voineet käyttää kestävän energiateollisuuden luomiseen.Tagit: ilmastonmuutos metsät uusiutuvat ydinvoima
29.6.2010 21:56 Aikaisemmin keväällä käytiin valtuustossa farssia muistuttanut keskustelu ruoasta ja sen ympäristövaikutuksista. Tällöin aiheena koulujen kasvisruokapäivä. Tämän viikon kaupunginhallituksessa tehtiin paljon radikaalimpaa ruokapolitiikkaa ilman suurempaa dramatiikkaa.
Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen Helsingin ruokakulttuurin kehittämisestä. Päätökseen sisältyi tavoite siitä, että vuonna 2015 puolet helsinkiläisten päiväkotien ruoasta on luomua. Luomun käyttöä lisätään myös peruskouluissa ja muissa kaupungin ruokapalveluissa. Lisäksi kaupunki sitoutui WWF:n kalojen suosituslistaan ja päätti julistautua GMO-vapaaksi vyöhykkeeksi.
Päätöksen yksimielisyys viestii sitä, että ruoan merkitys ympäristöpolitiikassa on vihdoin ymmärretty. Helsingin ruokakulttuuria halutaan kehittää ympäristö- ja ilmastoystävälliseltä pohjalta. Tulevaisuudessa kaupunki arvioi ruokansa ympäristö- ja ilmastovaikutukset ja ottaa käyttöön ruokapalveluiden ilmastolaskurin.
Ruoantuotannon osuus kasvihuonekaasujen muodostuksesta arvioidaan 10-30 prosentiksi, joka on suurempi kuin liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt. Monet kalakannat ovat romahduksen partaalla. Vesistöjen saastuminen ja torjunta-aineiden leviäminen ympäristöön ovat lisänneet luonnonmukaisemman maatalouden tarvetta.
Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantajana, suurin joukkoruokailun järjestäjä ja merkittävä julkisten hankintojen tekijä. Sillä, mitä täällä tehdään, on vaikutusta koko maan ruoan tuotantotapoihin ja ruokaketjuun. Jos me päätämme ruokailla ympäristöystävällisesti, sillä on suuri merkitys.
Ympäristön kannalta ruoka on politiikkaa.Tagit: ekologisuus ilmastonmuutos kalat luomu ruoka
28.5.2010 00:33 Meksikonlahdella on meneillään öljykatastrofi, joka sai alkunsa brittiläisen energiayhtiö BP:n öljynporauslautan tuhoutumisesta. Vuoto on Yhdysvaltojen historian pahin.
Norjalainen öljy-yhtiö Statoil on yrittänyt viikon ajan saada hallintaansa Pohjanmerellä olevan öljynporauslauttansa ongelmia. Epävarmuuden jatkuessa monet ovat alkaneet pelätä pahinta.
Tämän ei pitänyt olla mahdollista.
Me olemme kaikki vastuussa näistä katastrofeista. Käytämme koko ajan enemmän ja enemmän öljyä. Tällä hetkellä ihmiskunta kuluttaa enemmän öljyä kuin mitä uusista lähteistä on löytyy. Öljyriippuvainen elämäntapamme on kestämätön.
Öljyhuipputeorian (peak oil) mukaan öljyntuotanto saavuttaa huippunsa lähitulevaisuudessa ja alkaa laskea sen jälkeen. Joidenkin mukaan olemme jo ylittäneet tuotantohuipun. Onnettomuuksien aiheuttama ekosysteemien tuhoutuminen ja ilmastonmuutos tekevät kysymyksen öljyvarojen riittävyydestä merkityksettömäksi. Meidän on päästävä öljyriippuvuudesta.
Öljyriippuvuudesta on mahdollista irtautua. Avainasemassa riippuvuuden murtamisessa on liikenne. Liikenne kuluttaa suurimman osan öljystä. Ihmisiä on kannustettava siirtymään autoilusta joukko- ja kevyen liikenteen käyttöön. Autoilua on vähennettävä ja sen energiatehokkuutta on parannettava.
Myös rakentamisella voidaan tehdä paljon. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentää liikenteen tarvetta. Kaukolämmön käyttöä on lisättävä ja rakentamisessa on siirryttävä matalaenergiarakentamiseen. Fossiilisten polttoaineiden sijaan on hyödynnettävä uusiutuvia energianlähteitä.
Kuten monet addiktiot, öljyriippuvuus vahingoittaa sekä addiktia itseään että tämän ympäristöä. 12 askeleen ohjelma on jo valmiina, se on vain otettava käyttöön. Öljyriippuvuudesta kärsivä yhteiskunta on saatava katkaisuhoitoon.Tagit: ekologisuus ekosysteemit ilmastonmuutos liikenne öljy
|
1 kommentti 
Facebook
MySpace
Delicious
Tilaa syöte
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta