Blogi: EmmaKariLöytyi 6 merkintää tagilla metsät. 5.7.2011 20:36 Uhanalaisten suurpetojen metsästys on Suomessa jatkuva kiistakapula. Nyt maa- ja metsätalousministeriö haluaa lisätä karhun metsästystä. Ministeriö lähetti maanantaina lausunnoille asetusluonnoksen karhujen metsästysmääristä.
Ministeriö esittää suurimmaksi sallituksi metsästysmääräksi 243 karhua. Viime vuoden metsästyskiintiö oli 198. Erikoiseksi lupamäärien suuren lisäämisen tekee se, että tämä on vastoin asiantuntijoiden suosituksia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut kestäväksi metsästysmääräksi 200 karhua. RKTL:n arvioi karhukannan kasvaneen ja Suomessa elää vähintään 1660-1780 karhua. Vuotta aikaisemmin vastaava arvio oli 1515-1635 karhua. Arvioissa esiintyy suuria heittoja, eikä metsästyskiintiöillä ole tapana perustua varovaisuusperiaateeseen.
Petopolitiikalla on Suomessa helppo saada kannatusta. Edellinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ehdotti alkuvuonna karhujen kevätpyynnin ottamista uudelleen käyttöön. Kevätmetsästyksestä luovuttiin jo lähes 20 vuotta sitten, sillä metsästystä lisääntymiskaudella pidetään erityisen ongelmallisena. Monilla karhuilla on keväällä pienet pennut.
Karhujen aiheuttamia vahinkoja voidaan ehkäistä muutenkin kuin tappamalla karhut sukupuuttoon. Sähköistetyt suurpetoaidat, laumanvartijakoirat, yösuojat sekä haju-, ääni- ja valokarkotteet ovat tähän hyviä välineitä. Karhujen aiheuttamat vahingot pitäisi korvata täysin poromiehille ja karjanomistajille ja Suomeen tulisi perustaa valtakunnallinen suurpetoneuvottelukunta.
Karhu on määritelty uhanalaiseksi lajiksi ja sen uhanalaisuuden ainoat syyt ovat laillinen ja laiton metsästys. On meidän tehtävämme säilyttää tämä hieno eläin metsissämme ja pitää laji elinvoimaisena.Tagit: eläimet karhut metsät monimuotoisuus
12.2.2011 21:31 Suomen susien tilanne on hälyttävä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen eilen julkaisemassa lausunnossa Suomen susikannan kooksi arvioitiin 135-145 yksilöä. Vuosi sitten susia arvioitiin olevan 150-160.
Suomen susi on erittäin uhanalainen laji, joka on ollut rauhoitettuna lähes 40 vuotta. Silti kantaa ei saada elpymään. Syy tähän on selvä - kannan ei halutakkaan elpyvän.
Suden tappaminen ilman maa- ja metsätalousministeriön myöntämää poikkeuslupaa on laitonta, silti metsästys on merkittävin syy suden uhanalaisuuteen. Vaikka kannan voidaan sanoa olevan hälyttävän pieni, ministeriö myönsi tänäkin syksynä 22 uutta kaatolupaa.
Suomi on ajamassa susiaan sukupuuttoon. EU-komissio on yrittänyt puuttua susivainoihin vaatimalla, että Suomessa on oltava vähintään tuhat sutta, ennen kuin lajin suojelua voidaan lieventää. Komissio on pitänyt Suomessa myönnettyjä kaatolupia luontodirektiivin vastaisina, sillä suden suojelun taso ei Suomessa ole suotuisa.
Kaatolupien on sanottu ehkäisevän salametsästystä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Susia katoaa jatkuvasti enemmän kuin niitä on luvallisesti kaadettu. WWF arvioi salametsästyksen olevan edelleen suurin yksittäinen susien kuolinsyy Euroopassa.
Susi on suojelukohteena hankala, sillä susia pelätään ja niiden tappamiselle on laaja hyväksyntä. Suomessa suden ei kuitenkaan tiedetä tappaneen ihmistä vuoden 1882 jälkeen ja tämänkin tapauksen aiheuttajaa on jälkikäteen epäilty villiintyneeksi koiraksi tai koirasudeksi. Ihmisen paras ystävä onkin hyvä vertailukohta, sillä Suomessa koiran hyökkäyksen seurauksena on menehtynyt ainakin kymmenen ihmistä vuosien 1998-2006 aikana.
Ihminen on suden ainoa vihollinen. Susi kuuluu Suomen luontoon ja on meidän tehtävämme turvata sen elinmahdollisuudet. Susien aiheuttamat vahingot on korvattava täysin poromiehille ja karjanomistajille ja asiallista susivalistusta on lisättävä. Susien kaatolupien myöntäminen on lopetettava, kunnes tiedämme, että tämä hieno laji säilyy metsissämme.Tagit: eläimet metsät monimuotoisuus sudet
11.12.2010 17:39 Tämä oli hyvä viikko metsien suojelulle. Inarin vanhat metsät säästyvät Inarin poronhoitajien ja Metsähallituksen tuoreen sopimuksen myötä hakkuilta. Sopimus on historiallinen. Vuosia kestänyt kamppailu Lapin vanhojen metsien säilyttämisestä on voitettu.
Tämän ja jo aiempien sopimusten perusteella hakkuiden ulkopuolelle on siirretty 80 000 hehtaaria metsiä. Alueet ovat pääosin vanhoja ja arvokkaita metsiä. Kyse on paitsi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä myös saamelaisten oikeuksien puolustamisesta tehometsätaloutta vastaan.
Kiista on jatkunut pitkään. Poronhoitajat ja luonnonsuojelijat ovat vastustaneet hakkuita Kessissä jo 1980-luvulta alkaen. Kessi on suuri mäntyvaltainen alue Inarinjärven itäpuolella. Nyt tehdyllä sopimuksella nämäkin alueet ovat vihdoin turvassa.
Greenpeace kampanjoi kahdeksan vuoden ajan Lapin vanhojen metsien puolesta ja työ tuotti tulosta. Lapin vanhojen metsien pelastuminen antaa toivoa siitä, että kamppailut ympäristönsuojelun puolesta on mahdollista voittaa.
Voitto on merkittävä, mutta työ ei lopu tähän. Jotta metsäluonnon monimuotoisuuden hupeneminen saadaan pysäytettyä, on Etelä-Suomen metsien suojelu nostettava kymmeneen prosenttiin.Tagit: metsät monimuotoisuus saamelaiset
1.12.2010 15:39 Suomen lajien uhanalaisuusarviointi julkistettiin tänään ja tulokset ovat huolestuttavia. Joka kymmenes Suomen eliölaji on edelleen uhanalainen.
Suomessa on 2 247 uhanalaista lajia. Joidenkin lajien kohdalla tilanne on parantunut, mutta useimpien kohdalla tilanne on huonontunut.
Täällä pesivistä lintulajeista joka neljäs on uhanalainen. Uhanalaisten lajien lisäksi 30 lajia on luokiteltu silmälläpidettäviksi. Uhanalaisia kovakuoriaislajeja on hieman vähemmän kuin aikaisemmin, mutta silmälläpidettävien ja Suomesta hävinneiksi arvioitujen kovakuoriaisten määrä kasvoi huomattavasti.
Suuri osa uhanalaisista lajeista elää metsissä. Metsissä tapahtuneet muutokset ovatkin yleisin uhanalaisuuden syy. Näitä muutoksia ovat lahopuun väheneminen ja metsien "hoitotoimenpiteet", joilla suomalaiset metsät muutetaan puupelloiksi.
Luonnonsuojelukysymykset olivat kartalla myös budjettineuvotteluissa, joista hallituspuolueiden eduskuntaryhmät pääsivät tänä aamuna sopuun. Vihreät saivat kohdennettua Metsähallituksen luontopalveluihin 3,6 miljoonaa euroa. Tämä raha ei tule estämään metsälajiston köyhtymistä, mutta sillä vältetään pahimmat kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden palveluihin kohdistettavat säästöt.
Luonnonsuojelun tavoitteeksi ei riitä se, että lajiston uhanalaistumisvauhti hieman hidastuu. Jos emme saa oman metsälajistomme köyhtymistä kuriin, miten vomme vaatia kehitysmaita suojelemaan trooppisia metsiään?
Etelä-Suomen metsistä suojeltuna on vain noin prosentti, vaikka ne ovat lajistoltaan maamme rikkainta luontoa. Suomen jäljellä olevat luonnontilaiset ja niiden kaltaiset metsät on säilytettävä. Etelä-Suomen metsistä on saatava kymmenen prosenttia suojelun piiriin.
Luontoa voi myös hyödyntää tuhoamatta sitä. Tämä vain tarkoittaa, että asioita on opittava tekemään uudella tavalla.Tagit: ekosysteemit eläimet metsät monimuotoisuus
9.9.2010 23:22 Biopolttoaineiden käyttöä halutaan lisätä yhdestä selkeästä syystä: niiden avulla halutaan torjua ilmastonmuutosta. Tästä seuraa loogisesti käytettäville biopolttoaineille selkeä vaatimus: niiden on vähennettävä ilmastopäästöjä.
Helsingin seudun joukkoliikenteessä tämä vaatimus on unohtunut. Pääkaupunkiseudun busseissa on kokeiltu viimeisen parin vuoden ajan Neste Oilin palmuöljydieseliä. Nyt Helsingin seudun liikenne (HSL) on aloittanut kilpailutukset uusilla kilpailutuskriteereillä, joissa palmuöljypohjaiselle polttoaineelle annetaan extrapisteitä.
Neste Oilin biodieselin piti olla biopolttoaineiden ihmelapsi. Raaka-ainevalinnassa mentiin kutenkin pahasti vikaan. Palmuöljyn tuotanto on suurin sademetsien hävitykseen johtava tekijä Indonesiassa ja Malesiassa. Palmuöljypohjaisen biodieselin kasvihuonekaasupäästöt ovat pahimmillaan moninkertaiset tavalliseen dieseliin verrattuna.
Parhaillaan rakenteilla olevien palmuöljydieseljalostamoiden valmistuttua Neste Oil nousee maailman suurimmaksi yksittäiseksi palmuöljyä käyttäväksi yritykseksi. Mitä suurempaa palmuöljyn kysyntä on, sitä enemmän sademetsiä tuhoutuu. Helsingin ei pidä tukea tätä kehitystä.
Neste Oil on ollut edelläkävijänä ympäristöystävällisten polttoaineiden kehittämisessä, mutta palmuöljyn suhteen yhtiö on syvässä suossa. Neste Oilin maine on ottanut kovia osumia ja samalla ovat ryvettyneet biodieseliä käyttävät asiakkaat. Nyt olisi hyvä hetki myöntää virheensä ja muuttaa suuntaa.
Helsingissä ei haluta tehdä ympäristöpolitiikkaa siltä pohjalta, että vähennämme omia piipunpääpäästöjämme aiheuttamalla suurta vahinkoa muualla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi eilisessä kokouksessaan ponteni, jonka perusteella palmuöljyn käytöstä ei enää myönnettäisi lisäpisteitä joukkoliikennekilpailutuksissa.
Tehdyt virheet voidaan korjata. HSL:n kilpailutuskriteerien muuttamisesta on hyvä aloittaa.Tagit: ilmastonmuutos liikenne metsät öljy
1.7.2010 09:31 Eduskunta päätti tänään kahden uuden ydinvoimaluvan myöntämisestä. Päätös oli uskomattoman huono.
Kahta uutta ydinvoimalaa on yritetty kaupitella ympäristötekona. Ydinvoiman tuotanto on kuitenkin haitallista sen kaikissa vaiheissa. Polttoaineena käytettävän uraanin louhinta saastuttaa ympäristöä, eikä ydinjätteen ongelmaa ole ratkaistu.
Ydinvoimalla ei myöskään torjuta ilmastonmuutosta. Jos viisi prosenttia ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavista päästövähennyksistä saataisiin aikaan ydinvoimalla, se edellyttäisi seuraavien 20 vuoden aikana noin 350 uutta ydinvoimalaa ympäri maailmaa. Tämän suuruiseen ydinvoiman rakennusbuumiin liittyvät riskit ovat liian suuria otettaviksi.
Kahta uutta ydinvoimalaa on paljon perusteltu työllisyydellä. Jos haluamme työpaikkoja Suomeen, meidän pitää panostaa kotimaiseen osaamiseen. Ydinvoima perustuu lähinnä muutaman kansainvälisen suuryrityksen osaamiseen.
Todelliset työllistämispotentiaalit ovat uusiutuvassa energiassa. Metsä- ja peltoenergiaan panostaminen loisi työpaikkoja haja-asutusalueilla ja maaseudulle. Tekemällä Suomesta ydinvoimareservaatin, menetämme mahdollisuuden olla edelläkävijöiden joukossa uusiutuvan energian kehittämisessä. Uusia työpaikkoja voisi kasvaa pelloista ja metsistä.
Tällä hetkellä Olkiluotoon rakennetaan ydinvoimalaa, joka oli ensimmäinen länsimaihin tilattu reaktori sitten Tsernobylin onnettomuuden. Voimalan piti maksaa 2,5 miljardia euroa ja valmistua toukokuussa 2009. Tällä hetkellä kustannukset ovat kohonneet lähes 5 miljardiin euroon ja arvioitu valmistuminen on jossain 2013 paikkeilla - tosin virallista arviota ei edes haluta enää antaa.
Samankaltaiset farssit saattavat olla jälleen edessä uusien ydinvoimalupien myötä. Hakemusten hinta-arviot ovat alakanttiin. Fennovoimalla ei ole vielä loppusijoituspaikkaa ydinjätteilleen. On varmasti maailman kannalta hyvä, jos ydinvoimalat jäävät näiden sotkujen takia rakentamatta. Silti olemme hukanneet paljon energiaa ja rahaa, jonka olisimme voineet käyttää kestävän energiateollisuuden luomiseen.Tagit: ilmastonmuutos metsät uusiutuvat ydinvoima
|
8 kommenttia 
Facebook
MySpace
Delicious
Tilaa syöte
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta